Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Työpaikkojen määrän pitäisi lähteä lähiaikoina kasvuun, työ- ja elinkeinoministeriö odottaa. Milloin, sitä ei tiedetä.
Työmarkkinatilanne on vaikea, sillä jos pitkäaikaistyöttömien määrä ja kasvu pysyy nykyisellään, loppuvuodesta lähennellään jo 1990-luvun laman jälkeistä ennätysmäärää.
Työn ja talouden tutkimuskeskuksen Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen sekä työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen arvioivat tulevaisuuden työllisyysnäkymiä kuitenkin positiivisemmin.
Heidän mukaansa ei kannata vajota synkkyyteen, jos on vaikkapa valmistumassa ja oman alan työtilanne näyttää huonolta.
Yle kokosi yhteen tiedot siitä, millä aloilla työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen määrä tällä hetkellä kohtaa ja missä ei. Voit tarkistaa oman alasi tilanteen jutun sisällä olevasta koneesta.
Näin Suhonen ja Pylkkänen tulkitsevat epävarmaa työmarkkinatilannetta.
1. Mille alalle kannattaa hakeutua? Entä minne ei?
Sosiaali- ja terveysala, palvelut sekä tekniikka vetävät jatkossakin työntekijöitä, tekoälyllä korvattavat työt hiipuvat.
Sosiaali-ja terveysalalla sekä tekniikan alalla riittää jatkossakin töitä, sanovat sekä Suhonen että Pylkkänen.
Nuorten ja alanvaihtajien kannattaa yhä hakeutua opintoihin näille aloille. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi lähihoitajia on nyt kolmanneksi eniten työttömänä kaikista ammateista.
Suomalaiset ikääntyvät ja hoitoalan työntekijöitä siirtyy eläkkeelle yhä enemmän, joten työt eivät tulevaisuudessa ole loppumassa.
– Sote-alalla jatkoväylät ovat kuitenkin aika hyvät. Voi kouluttautua esimerkiksi lähihoitajasta sairaanhoitajaksi, ja töitä on tarjolla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, Suhonen huomauttaa.
Myös teknis- ja luonnotieteelliset alat, erityisesti IT-puoli työllistävät hyvin myös myös tulevaisuudessa, sillä tekoälykin tarvitsee kehittäjiä ja toisaalta vahtijoita.
– Näiden alojen osaajia tullaan tarvitsemaan tutkimus- ja kehittämistehtävissä ja uusien tekoälyteknologioiden käyttöön ottamisessa ja hyödyntämisessä. Sanoisin, että suurella todennäköisyydellä näillä aloilla tulee olemaan tarvetta osaajille, Suhonen toteaa.
Toisaalta palveluelinkeinot, kuten ravintola-ala ja tapahtumateollisuus työllistävät tulevaisuudessa, kun kotitaloudet alkavat taas kuluttaa, Pylkkänen jatkaa.
Tekoäly myös vie työpaikkoja eli sitäkin kannattaa pohtia alaa valittaessa.
– Aloja, joita tekoäly korvaa helposti, ovat esimerkiksi yleissihteerin työt ja vaikkapa lipunmyynti. Sellaiset työt, jotka hoituvat nykyään digitaalisesti, Pylkkänen summaa.
2. Millä alalla työllisyys kasvaa nopeasti lähitulevaisuudessa?
Kun talous piristyy, palvelut eli esimerkiksi ravintola- ja tapahtuma-ala elpyvät nopeasti.
Palveluala on aina ahtaalla, kun taloudessa ja sitä myöten työllisyydessä menee huonosti. Kun talous lähtee kasvuun, myös palvelualat kukoistavat.
– Silloin palvelualat rupeavat työllistämään entistä enemmän, Pylkkänen sanoo.
Pylkkäsen arvion mukaan kasvu lähtisi käyntiin kunnolla jo ensi vuoden puolella.
– Ihmiset haluavat palveluja, esimerkiksi tapahtumateollisuus vaatii koko ajan lisää henkilöstöä ja sille puolelle ehdottomasti kannattaa myös kouluttautua.
3. Kannattaako alanvaihto, jos oma ala on epävakaa?
Kouluttautuminen on aina hyvästä, mutta kannattaa miettiä kauanko siihen on valmis käyttämään aikaa. Myös ala kannattaa valita tarkkaan.
Jos oma työtilanne näyttää epävakaalta, kannattaa luottaa siihen, että omat kyvyt ja kontaktit toimivat, Pylkkänen aloittaa.
Ja jos kouluttautuu uudestaan, kannattaa miettiä sellaisia aloja, joita digitalisaatio tai tekoäly ei voi korvata, hän jatkaa.
Alat, joissa tekoälystä huolimatta tarvitaan tekijöitä, ovat vakaita pidemmällä aikavälillä. Tietoa löytyy esimerkiksi Työvoimabarometristä tai Osaamistarvekompassista.
Suhonen vinkkaa, että työttömäksi joutuvan kannattaa aina miettiä jatkokoulutusmahdollisuuksia, jos intoa riittää.
– Suomessa jatkokoulutusmahdollisuudet ovat kuitenkin edelleen verraten hyvät. On monenlaista työvoimakoulutusta ja muuta koulutusta sekä omaehtoista oppimista tarjolla.
Suhonen sanoo, että erityisesti matalan koulutustason omaaville kouluttautuminen on rahallisesti pidemmän päälle kannattavaa.
Jos alanvaihto kiinnostaa, kannattaa myös miettiä paljonko siihen on valmis käyttämään omaa aikaansa.
– Toisen asteen koulutus on hyvä keino nopeaan alanvaihtoon, korkeakoulututkinnossa menee enemmän aikaa, Tuomo Suhonen toteaa.
Nykyään työelämässä ylipäätään vaaditaan elinikäistä ja jatkuvaa oppimista.
– Me ei voida kouluttautua kerran ja ajatella, että koko työura on sillä hoidettu, vaan että se on jatkuvaa suuntaamista uusille osaamisalueille, Pylkkänen painottaa.
4. Ei kannata vaipua synkkyyteen
Talous tulee vielä kääntymään valoisammaksi, jolloin myös kulutus ja sitä myöten työllisyys kasvavat.
Jos nyt on valmistumassa alalle, jossa työllisyystilanne näyttää heikolta, totta kai se on masentava hetki valmistua, Pylkkänen sanoo suoraan.
Mutta toisaalta on näkyvillä selviä ennusmerkkejä, että talous tulee nyt kasvamaan, vaikka kuluttajien luottamus onkin tällä hetkellä matalaa, hän toteaa.
Vielä tämä ei näy työllisyystilanteessa, Elina Pylkkänen myöntää.
– Se riippuu siitä, kuinka kotitaloudet lähtevät kuluttamaan, eli kuinka aktiivisesti lähdetään kysymään palveluja ja kuluttamaan kestokulutushyödykkeitä ja ostamaan asuntoa ja rakennuttamaan ja niin poispäin.