Hovioikeuden perjantaisen tuomion odottaminen on ollut piinaavaa Valkeakosken henkirikoksen uhrin omaisille.
– Tätä hetkeä on odotettu pitkään. Viikko on ollut painajaismainen: täynnä pelkoa, epävarmuutta ja jännittynyttä odotusta. Nyt olemme koko perhe helpottuneita siitä, että oikeus viimein näki sen, minkä me olemme tienneet alusta asti: kyseessä oli murha, ei tappo, sanoo uhrin isosisko, Vilma Salminen, 23, Ylelle.
15-vuotiaan tytön elämä päättyi väkivaltaisesti Valkeakoskella reilu vuosi sitten.
Turun hovioikeus tuomitsi vuonna 2005 syntyneen Tuomas Sakari Matias Salmisen tytön murhasta ja törkeästä lapsenraiskauksesta elinkautiseen vankeuteen. Se ei siis muuttanut Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomiota tältä osin.
Hovioikeus kuitenkin alensi käräjäoikeuden omaisille määräämiä kärsimyskorvauksia. Hovi alensi uhrin kummallekin vanhemmalle kärsimyksestä maksettavaa korvausta 20 000 eurosta 16 500 euroon. Kolmen sisaruksen kärsimyskorvaukset pysyivät ennallaan.
Kokonaisuudessaan summa on 63 000 euroa. Vilma Salminen ei usko, että he saavat korvausrahoja tuomitulta.
– Emme tule näkemään koskaan euroakaan. On epäinhimillistä, että perhe joutuu olemaan jatkuvassa yhteydessä tekijään vuosien aikana ja aktiivisesti perimään rahoja häneltä.
Vilma Salminen ja hänen tätinsä Saara Salminen tekivät toukokuussa kansalaisaloitteen, jotta henkirikosten uhrien omaiset saisivat oikeuden heille määräämät korvaukset.
– Toivon, että joskus ja jonain päivänä tästä kaikesta voisi seurata jotain hyvääkin, Saara Salminen sanoo.
Monille yllätys, ettei valtio korvaa kärsimystä
– Mikään raha ei ikinä tuo mun siskoa takaisin, Vilma Salminen sanoo.
Perhe ei antanut haastatteluja moneen kuukauteen henkirikoksen jälkeen. Alussa ainoa toive oli saada surra rauhassa.
Kun käräjäoikeus päätti käsitellä asian pääosin avoimin ovin, omaiset tajusivat, että kaikesta tapahtuneesta tulee vielä julkisempaa kuin mitä se siihen saakka oli ollut.
Saara Salminen uskoo, että valkeakoskelaisen metsäkaistaleen öisiin tapahtumiin tullaan palaamaan mediassa vuoden ja vielä kymmenenkin vuoden päästä.
– Meissä heräsi halu tuoda oma äänemme kaiken muun kohinan rinnalle. Puhua niistä asioista, jotka ovat meidän mielestämme tärkeitä ja merkityksellisiä, uhrin täti kertoo.
Tärkeää on epäreiluus, jota väkivaltarikosten uhrien omaiset kohtaavat kärsimyskorvausten maksamisessa.
Ylen MOT:n selvityksen mukaan murhattujen omaiset ovat saaneet perittyä vain yhden prosentin korvauksista ulosoton kautta.
– Valtiokonttori ei niitä korvaa. Moni luulee niin. Mekin luulimme, että viime kädessä se on Valtiokonttori, mistä ne rahat tulevat, Saara Salminen sanoo.
Rikosvahinkolakia muutettiin vuoden 2006 alussa. Tuolloin kärsimyskorvauksista tuli uhrin läheisten ja rikoksentekijän välinen yksityisasia.
Sen jälkeen valtio on maksanut omaisille rikosvahinkokorvauksina vain tiettyjä, esimerkiksi hautajaisiin liittyviä kuluja kuitteja vastaan.
Tähän Salmiset haluavat muutosta.
Lakia tulisi heidän mielestään muuttaa niin, että valtio maksaisi oikeuden omaisille määräämät kärsimyskorvaukset täysimääräisenä ja valtio velkoisi rahat tuomitulta.
Uhrin täti Saara Salminen kertoo videolla, miksi nykyinen laki on hänestä epäreilu omaisia kohtaan.
– Siskoni perhettähän tämä ei enää auta, mutta se auttaisi seuraavia perheitä, joita väistämättä ja valitettavasti tulee, Saara Salminen sanoo.
Salmisen mielestä nykyinen käytäntö syö kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään.
Professori kannattaa lain muuttamista
Helsingin yliopiston vahingonkorvausoikeuteen erikoistuneen professorin Olli Norroksen mielestä olisi perustelua muuttaa lakia kärsimyskorvausten osalta.
Norros vahvistaa, että uhrien omaisten on usein käytännössä mahdotonta periä kärsimyskorvauksia rikoksen tekijältä.
Hänestä olisi järkevää, että korvaukset maksettaisiin valtion varoista. Valtion tehtäväksi jäisi korvausten perintä tuomitulta.
– Mielestäni aloite on perusteltu. Tilanne on tällä hetkellä usein kohtuuton ja toivoton rikoksen uhrin omaisen kannalta, Norros sanoo.
Myös oikeusministeriön vuonna 2023 asettama työryhmä on ehdottanut henkirikosten uhrien omaisten aseman parantamista.
Jos valtio korvaisi henkirikoksista maksettavat kärsimyskorvaukset, se ei Norroksen arvion mukaan tekisi isoa lovea valtion budjettiin.
– Rikoksen uhrin omaisille sillä voi kuitenkin olla isokin merkitys.
Valkeakosken raiskausmurhasta tuomitut kärsimyskorvaukset ovat Norroksen mukaan huomattavan suuret. Pirkanmaan käräjäoikeus määräsi poikkeuksellisen rikoksen uhrin vanhemmille kummallekin 20 000 euroa ja uhrin kolmelle sisarukselle kullekin 10 000 euroa.
Hovin perjantainen tuomio alensi vanhempien korvauksia, mutta ei muuttanut sisaruksille määrättyjä summia.
Keskimäärin omaiselle määrätty korvaus jää Suomessa selvästi alle 10 000 euron.
Kuuntele Vilma ja Saara Salmisen haastattelu Yle Areenasta. Korvausten lisäksi aiheena on naisviha, joka on Vilma Salmisen mielestä yksi merkittävimpiä syitä myös hänen siskonsa surmaan. Haastattelu on tehty ennen hovioikeuden tuomiota.
Ylen MOT-ohjelma tutki murhatuomioista määrättyjä kärsimyskorvauksia vuonna 2021. MOTin mukaan vain ani harva omainen jaksoi velkoa saataviaan rikoksentekijältä.
