Rovaniemellä Hietavaaran alueelle mahdollisesti nouseva datakeskus voi jäädä toteutumatta, koska sitä kaavaillaan pohjavesialueelle ja vedenottamon viereen.
Kaupunki osti Napapiirin kuljetukselta Hietavaarassa olevan hiekkakuopan, jotta voisi kaavailla alueelle mahdollista isoa datakeskusta tai muuta teollisuutta.
Ongelmaksi datakeskuksen perustamiselle Hietavaaraan voi muodostua myös alueen vieressä oleva vedenottamo. Rovaniemeläiset saavat sen kautta juomavettä.
Vedenottamot ovat kriittistä infrastruktuuria eli yhteiskunnalle erityisen tärkeitä rakennelmia. Niiden tarkka sijainti on salaista tietoa, jotta mahdolliset vihamieliset tahot eivät pääsisi ainakaan helposti tuhoamaan tai sabotoimaan niitä. Pohjavesialueiden sijainti puolestaan on julkista tietoa.
– Kyllähän tämä hyvä olisi ottaa huomioon, kun vaikutusarviointeja tehdään ja mietitään hankkeitten sijoittumista. On hyvä ottaa myös huomioon, miten kriittistä infrastruktuuria, kuten vedenottamoita, voidaan suojella, hydrogeologi Anne Lindholm Lapin ely-keskuksesta sanoo.
Sabotaasin tai vaikkapa vahingon takia vedenottamo voi mennä epäkuntoon tai talousvesi pilaantua. Huonolaatuisen pintaveden pääseminen vedenottokaivoon on tyypillinen tilanne ja yleensä vahinko, joita Lindholmin mukaan sattuu.
Se aiheuttaisi yhteiskunnallista häiriötä ja vaivaa ihmisille. Asukkaiden pitäisi esimerkiksi keittää vesi ennen käyttöä.
– Siitä seuraa erityistoimenpiteitä kaikille.
Ei tiettävästi muita isoja hankkeita tulossa pohjavesialueille
Lindholmin tietojen mukaan Suomessa pohjavesialueille ei ole muita datakeskushankkeita vireillä tai suunnitteilla.
– Mutta voihan olla, että tieto ei ole kulkeutunut minulle saakka. Lapin alueella tämä ainakin on ensimmäinen isompi hanke, mikä on suunnitteilla pohjavesialueelle ja nimenomaan vedenhankintakäytössä olevalle pohjavesialueelle.
Hän ei tiedä Rovaniemen Hietavaaran alueen mahdollisesta datakeskushankkeesta tarkemmin, joten Lindholm puhuu asiasta yleisellä tasolla.
– Datakeskuksille on tyypillistä, että ne käsittävät todella laajoja päällystettyjä pintoja eli asfalttipintaa. Pohjavesialueella se voi vaikuttaa pohjaveden muodostumiseen. Eli pohjavettä voi muodostua sillä alueella vähemmän, kuin sitä normaalisti muodostuisi.
Hietavaarassa oleva vedenottamo on yksi Neven eli Napapiirin energia ja vesi -yhtiön vedenottamoista. Neven mukaan mikä tahansa toiminta voi vaikuttaa pohjaveden laatuun ja saatavuuteen.
– Kaikki pohjavesialueet, joista suoritamme vedenottoa, ovat meille tärkeitä ja näillä alueilla tapahtuva toiminta vaatii erityishuomiota, toteaa Neven toimitusjohtaja Kristian Gullsten sähköpostitse.
Voi heikentää pohjaveden laatua
Datakeskuksissa on yleensä hyvin isoja hallirakennuksia. Rovaniemelle kaavaillaan jättimäistä, noin 25 jalkapallokentän kokoista datakeskusta.
Hallien katoilta ja ja päällystetyiltä maa-alueilta tulevat hulevedet voivat vaikuttaa pohjaveden laatuun. Riski laadun heikkenemisestä kasvaa sen myötä, miten ohueksi maakerrokset pohjaveden pinnan päällä jäävät. Sekin vaikuttaa, mihin hulevedet ohjautuvat päällystetyiltä pinnoilta.
– Eli mitä ohuempi maapeite on, sitä vähemmän se pidättää haitta-aineita ja sitä helpommin haitta-aineet pääsevät pohjaveteen saakka, Anne Lindholm kertoo.
Hietavaaralla oleva hiekkakuoppa on ollut maa-ainesten ottopaikkana pitkään, sanoo Lindholm.
– Tyypillisesti tällaisilla alueilla maakerrokset ovat ohuempia kuin vaikka luonnontilaisilla alueilla. Pohjaveden pinnan läheisyys vaikuttaa myös mahdollisiin rakentamistoimenpiteisiin ja onko tarpeen esimerkiksi alentaa pohjaveden pintaa, jotta rakentaminen on mahdollista.
Datakeskukset tarvitsevat aina jäähdytysjärjestelmän kuumentuville tietokoneille.
– Tyypillisesti jäähdytys on hoidettu vesikiertoisesti eli siihenkin liittyisi vedenottoa. Otetaanko se pohjavedestä, pintavedestä vai mistä, niin se on tietenkin hankekohtaista.
Mahdollisen datakeskuksen vaikutukset vesistöön ja ympäristöön riippuvat Lindholmin mukaan hankkeen koosta ja rakenteista.
– Pohjavesialueella kaikkea rakentamista ohjaavat vesilaki ja ympäristönsuojelulaki. Lähtökohta on, ettei pohjavesivaikutuksia saisi tulla. Kaupungin kaavoitusmenettelyn yhteydessä vaikutukset pitää selvittää.
”Kyse on uudentyyppisestä hankkeesta”
Selvityksiin menee aikaa yleensä ainakin vuosi.
– Ja kun on kyse uudentyyppisestä hankkeesta, ja vaikutusarviointeja ja selvityksiä pitää tehdä, niin tyypillisesti esimerkiksi maastoselvityksiä tehdään vain sulan maan aikana. Se vaikuttaa aikatauluun, hydrogeologi Lindholm kertoo.
Neve oy ei arvioi mahdollisten datakeskushankkeiden vaikutuksia tarkemmin ainakaan vielä.
– Tässä vaiheessa käytössämme olevilla tiedoilla alueelle mahdollisesti saapuvien toimintojen vaikutuksia on vaikeaa arvioida tarkemmin. Seuraamme tilannetta. Tarvittaessa annamme lausuntoja lupaprosesseihin, Neven toimitusjohtaja Gullsten sanoo.