NAIROBI Kenialaisen Agostinahin perhe hylkäsi hänet 18 vuotta sitten. Syynä oli tuolloin parikymppisen nuoren naisen HIV-tartunta. Stigma, häpeällinen leima, oli niin paha. Hänen piti aloittaa alusta omin voimin.
Nyt 38-vuotias Agostinah on naimisissa ja kahden lapsen äiti.
– En ole koskaan joutunut sairaalaan tai ollut sairas. Otan lääkkeet lääkärien ohjeen mukaan joka päivä, hän sanoo.
Yle ei julkaise Agostinahin koko nimeä eikä hän esiinny kasvoillaan, koska kyse on hänen terveystiedoistaan ja HIVin stigma on Keniassa suuri. Hänen henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.
Lääkkeensä Agostinah saa kenialais-yhdysvaltalaisen CFK Africa -järjestön klinikalta. Sillä on asiakkaina noin 1 400 HIV- ja AIDS-potilasta.
Klinikka saa lääkkeet Kenian hallitukselta – joka taas hankkii ison osan HIV-lääkkeistä Yhdysvaltain tuella. Klinikalla on 35 työntekijää.
Kenian 55 miljoonan väestöstä noin 1,4 miljoonaa kantaa HI-virusta. Noin 40 prosenttia Kenian HIV-lääkkeistä ja tarvikkeista on tullut apuna Yhdysvalloista maan AIDSin vastaisen hätäapuohjelma Pepfarin kautta.
Nyt Agostinahin ja lukuisten muiden hoidon tulevaisuus on epävarma. On ollut jo monta pitkää kuukautta.
Trumpin hallinto loi apukaaoksen
Presidentti Donald Trump jäädytti tammikuussa Yhdysvaltain ulkomaanavun kolmeksi kuukaudeksi arviointia varten. Siitä seurasi kaaos.
Osa ohjelmista, kuten osa AIDS-ohjelma Pepfarinkin toiminnasta, sai jatkaa poikkeusluvalla. Rahoitukseen syntyi kuitenkin katkoja.
CFK-järjestönkin piti laittaa kiberalaisen Agostinahin käyttämältä klinikalta 15 työntekijää pakkolomalle pariksi viikoksi. Lääkkeet kuitenkin riittivät, sillä järjestö oli saanut niitä ennen äkkipysäystä.
Valtaosasta Yhdysvaltain ulkomaanavusta vastasi aiemmin kehitysyhteistyövirasto USAID.
Nyt yli 80 prosenttia USAIDin rahoittamista ohjelmista on lopetettu, valtaosa 10 000 työntekijästä on saanut potkut ja viraston rippeet on sulautettu ulkoministeriöön, summasi yhdysvaltalaislehti The Washington Post toukokuun alussa. Jäljelle jääneiden ohjelmien tulevaisuus on lehden mukaan epävarma.
Yhdysvallat on siis lopettanut yli 5 000 apuprojektia eri puolilla maailmaa. Päätöksillä voi olla isoja seurauksia köyhässä etelässä.
Yllättäen presidentti Trump kuvasi viime viikolla hallintonsa tekemiä apuleikkauksia ”tuhoisiksi”.
– Olen puhunut muiden maiden kanssa. Haluamme, että ne osallistuvat ja käyttävät myös rahaa. Me olemme käyttäneet paljon. Se on iso, valtava ongelma monissa maissa. Yhdysvalloilta pyydetään aina rahaa, kukaan muu ei auta, Trump sanoi.
Yhdysvaltain ulkoministeriön mukaan 85 prosenttia AIDS-ohjelma Pepfarin avunsaajista saa kuitenkin yhä apua. Mutta mitä tulevaisuudessa tapahtuu, sitä ei tiedetä.
Nyt Trump ja ulkoministeri Marco Rubio suunnittelevat saksivansa ulkoministeriön rahoituksen liki puoleen.
– Tilanne on hyvin epävarma. Kun katsoo, miten Trumpin hallinnon politiikkaa toteutetaan, olemme melko varmoja rahoitusleikkauksista, CFK African toiminnanjohtaja Okoro sanoo.
Hän ei tiedä, milloin järjestö saa tietoa tulevasta rahoituksesta. Ehkä sitten, kun Yhdysvalloissa päätetään uudesta budjetista, Okoro pohtii.
Okoro ei myöskään tiedä, paljonko Kenian hallituksella on lääkkeitä varastossa. Eikä hän ole varma siitä, saako hallitus yhä lääkkeitä Yhdysvalloista. Hän on kuitenkin kuullut, että hallitus olisi hankkimassa lisää lääkkeitä.
Jos Yhdysvaltain apu lakkaa, pitää CFK-järjestön todennäköisesti lopettaa HIV:n, AIDSin ja tuberkuloosin hoito klinikallaan, Okoro arvioi. Hän muistuttaa, että asiakkaat ovat haavoittuvaista väkeä. Ihmiset tienaavat Okoron mukaan Kiberassa keskimäärin kahdesta kolmeen dollaria päivässä.
Potilaille epävarmuus on myrkkyä.
– Ihmiset ovat huolissaan. He pelkäävät sairauden etenemistä ja kuolemaa. Asiakkaat kyselevät, mitä tapahtuu, jos Yhdysvaltojen rahoitus loppuu, sanoo CFK:n koordinaattori Eddah Ogogo.
Warren Buffet tuli hätiin
Kenian terveysministeriö sanoi maaliskuussa, että uusi tilanne paljasti Kenian terveyssektorin haavoittuvuuden: maa on liian riippuvainen ulkomaisten lahjoittajien tuesta.
Maailman terveysjärjestö WHO arvioi maaliskuussa, että HIV-lääkeet voivat loppua kahdeksalta maalta apujäädytyksen takia. Kuusi maista on Afrikassa, ja yksi niistä on Kenia.
Noin neljäsosa Kenian hallituksen terveydenhuollon rahoituksesta on tullut Yhdysvalloilta ja muilta avunantajilta, arvioi CFK:n Okoro. Yhdysvallat tukee erityisesti HIV:n vastaista työtä.
Kenian terveysministeriö laski maaliskuussa, että se on saanut Yhdysvalloilta liki kolmanneksen maan kansallisten terveysohjelmien aineellisten tarpeiden budjetista.
Toukokuun alussa selvisi, että maailmankuulu sijoittaja Warren Buffett on tullut Kenian avuksi. Buffettin säätiö lahjoittaa Kenian hallitukselle runsaat 25 miljoonaa euroa, kertoo kenialainen Business Daily.
Yle tavoitteli Kenian terveysministeriötä kysyäkseen arviota tilanteesta. Vastausta ei kuulunut.
Epävarmuus jatkuu. HIV-positiivinen Agostinah tekee CFK:lle seurantatyötä HIV:tä sairastavien parissa. Hän kuulee muiden mietteitä.
– Jotkut sanovat, että ok, me kuolemme. Kuolemme, jos lääkitystä ei ole, kuvaa Agostinah.
Huolissaan hän on itsekin.
– Mitä tapahtuu, kun emme saa lääkkeitä? Lapseni ovat pieniä, eivätkä he voi huolehtia itsestään.
