TEL AVIV Heli Mishael, 35, esittelee Standing Together -järjestön tiloja Tel Avivissa. Lilan värisiä lentolehtisiä ja tarroja on kaikkialla.
– Tässä lukee Kyllä rauhalle, vaikka rauha tuntuu tällä hetkellä todella kaukaiselta. Näitä menee päivässä tuhansia, kun lähdetään protestoimaan.
Järjestössä on vain Israelin kansalaisia – sekä juutalaisia että arabeja. Se on kamppaillut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta monilla aloilla, esimerkiksi minimipalkan puolesta.
Sodan alettua rauhantyö on vienyt kaiken ajan.
– Järjestö on kasvanut todella paljon siitä hetkestä, kun tämä sota alkoi, Mishael sanoo.
Hänen mukaansa Israelissa on menetetty usko siihen, että pääministeri Benjamin Netanjahun politiikka tuo turvallisuutta israelilaisille.
– 85 prosenttia israelilaisista haluaa, että sota loppuu nyt ja panttivangit vapautetaan. Panttivangit saadaan hengissä vain sopimuksen kautta. Sodan jatkaminen vaarantaa heidät, mutta hallituksemme toimii pienen ryhmän, kiihkomielisten puolesta.
Mishaelin mukaan arabimaat ajavat sopimusta, jonka puitteissa äärijärjestö Hamas luopuisi aseistaan ja panttivangit vapautettaisiin. Sen jälkeen Gazaa voitaisiin jälleenrakentaa.
Sopimuksen sijaan Netanjahun hallitus jatkaa sotaa, koska sillä on muita päämääriä.
– Hallituksessa on nykyään äärijärjestöjä, jotka tulkittiin laittomiksi vielä 20 vuotta sitten Israelissa. He ovat tehneet pitkään työtä päästäkseen osaksi valtavirtaa ja hallitukseen.
Mishaelin mukaan siirtokuntalaisten äärijärjestöt ymmärsivät heti Hamasin terrori-iskun jälkeen, että se tarjosi tilaisuuden rakentaa siirtokuntia Gazaan. Juuri tästä tavoitteesta on sodassa Mishaelin mukaan pitkälti kyse.
– Aluksi he puhuivat siitä suljettujen ovien takana, mutta nyt täysin avoimesti. Me maksamme siitä hinnan. Meidän ihmiset joutuvat sotilaiksi Gazaan. Olemme kaukana siitä, mitä haluaisimme, eli turvallisuudesta.
Katso videolta, miten siirtokuntalaiset vaikuttavat Helin mielestä muiden israelilaisten elämään.
Hamasin terrori-isku oli hirvittävä trauma
– Lokakuun seitsemännen terrori-isku on suurimpia traumoja, jota olemme ikinä kokeneet. Se oli hirvittävää.
– On surullista, ettemme pysty käsittelemään traumaa, niin kauan kun tilanne jatkuu ja panttivankeja ei ole vapautettu.
Mishaelin mukaan selvä enemmistö israelilaisista haluaisi, että hallitus sitoutuisi aselepoon, jonka puitteissa panttivangit vapautettaisiin. Israel rikkoi tammikuussa sovitun aselevon aloittamalla taistelut uudestaan.
Mishaelin mukaan israelilaiset vaativat myös sitä, että hallitus ryhtyisi neuvottelemaan rauhasta, hakemaan pysyvää ratkaisua.
Mishaelille se ratkaisu on kahden valtion malli, ja joskus tulevaisuudessa tilanne, jossa molemmat kansat voivat vapaasti liikkua ja olla kanssakäymisissä.
Poliittinen herääminen tapahtui Israelissa
Heli Mishael kasvoi Helsingissä suomalais-israelilaisessa perheessä. Hän kävi Suomen juutalaista koulua ja ystäväpiiri rajoittui suurelta osin koulun piireihin.
Innokkaana yleisurheilijana Mishel pääsi Mäkelänrinteen urheilulukioon. Se oli suuri muutos, ”todella hienoa aikaa”. Lukiossa hän tapasi paljon uusia ystäviä ja piirit kasvoivat.
Lukion jälkeen Mishael suuntasi Israeliin. Mukana seurasi suomalainen poikaystävä. Israelilainen isä ja suomalainen äiti jäivät Suomeen.
– Täysin suomalainen poikaystäväni alkoi opiskella täällä, mikä oli aikamoinen loikka hänelle.
Tänä päivänä he ovat naimisissa ja heillä on yksivuotias tytär.
– Tyttäremme syntyi sodan aikana. Olemme heränneet ilmahälytyksiin keskellä yötä. Viimeksi viime yönä kolmen aikaan. Lapsemme on tottunut siihen, mutta ei se ole normaalia.
Mishaelin poliittinen herääminen tapahtui opiskeluaikana Israelissa.
– Yhden kurssin yhteydessä tapasimme palestiinalaisia al-Qudsin yliopistosta. Aloimme ymmärtää toisiamme paremmin ja tapaamisista tuli vakituisia.
Mishael jatkoi opintojaan Yhdysvalloissa Harvardissa, jonka jälkeen hän meni töihin Standing together -järjestöön. Nyt hän on henkilöstö- ja viestintävastaava.
Järjestön johtoa on pidätetty ja laitettu kotiarestiin
Standing Together -järjestön kantava ajatus on, että Israelin juutalaiset ja arabit rakentavat yhdessä pysyvää rauhaa.
Mishaelin mukaan Israelissa on pitkään tehty päinvastoin. On panostettu eristämiseen ja kovaan turvallisuuteen.
– Ihmiset näkevät, että emme pysty jatkamaan niin kuin täällä on tehty viimeiset 20 vuotta. Israelin hallitukset eivät edes ole yrittäneet päästä mihinkään ratkaisuihin, ei millään tasolla, Mishael sanoo.
– Meille on kerrottu, että te tulette aina olemaan sodassa, rakentakaa turvahuoneet koteihinne, oppikaa käyttämään aseita. Aseita jaetaan koko ajan enemmän myös kansalaisille.
– Israelin hallituksella ei ole mitään hyvää sanottavaa meidän tulevaisuudesta. Eivätkä he edes yritä. Ihmiset eivät suostu kuulemaan, että meidänkin lapset vielä joutuisivat elämään tällaisessa tilanteessa.
Instagramissa julkaistulla videolla Mishael kannustaa ihmisiä vastustamaan Israelin nykyhallitusta ja sotaa.
Kesken haastattelun tulee Mishaeliä järkyttävä tieto. Yksi järjestön puheenjohtajista, Alon-Lee Green, on määrätty kotiarestiin.
– Täysin häikäilemätön tapa hallitukselta yrittää pysäyttää meidät. Tämä on ihan poikkeuksellista, törkeää, Mishael sanoo.
Hallituksen otteet ovat koventuneet Israelissa soraääniä kohtaan.
Standing Together järjesti muutaman päivän aiemmin mielenilmauksen lähellä Gazan muuria. Poliisit pidättivät järjestön johtoa.
Tapaus on saanut paljon julkisuutta Israelissa. Mishael uskoo, että järjestö tulee saamaan sen myötä enemmän kannattajia. Niin on käynyt ennenkin, kun poliisit ovat käyttäneet kovia otteita mielenosoittajia kohtaan.
Mishaelin mukaan palestiinalaisten, jotka ovat Israelin kansalaisia, oikeuksia on rajoitettu hyvin paljon sodan aikana.
– Yksi vääränlainen sometykkäys tai kauhistuminen Gazan lasten kokemuksista voi johtaa palestiinalaisen kohdalla jopa yliopistosta erottamiseen.
– Järjestöllä on puhelinlinja, johon ihmiset voivat soittaa. Lääkärit, opettajat, tai ketkä tahansa, jotka ovat kohdanneet ongelmia siitä, että ovat puhuneet Gazan lasten oikeuksien puolesta. Me olemme pyrkineet auttamaan kaikkia.
Mishaelin mukaan pohjimmiltaan kyse on siitä, että on hyväksyttävä, että samalla maalla elää kaksi kansaa.
– On monia israelilaisia, palestiinalaisia ja kansanvälisiä tahoja, jotka uskovat siihen, että seitsemän miljoonaa palestiinalaista tai juutalaista jotenkin häviäisi huomenna pois tältä maalta. Me ollaan heidän pelinappuloita tällä hetkellä. On ymmärrettävä, että kukaan meistä ei ole katoamassa yhtään minnekään. On hyväksyttävä, että on kaksi kansaa ja löydettävä tapaa elää yhdessä rauhassa niin, että molemmilla osapuolilla on oikeuksia.
Korjattu klo 16.50: Jutussa mainittiin alunperin, että ”85 prosenttia israelilaisista haluaa, että sota loppuu nyt”. Haastateltavan mielikuvalle ei löydy tutkimusta tueksi. Sen sijaan enemmistö - tuoreen mielipidetiedustelun mukaan 61 prosenttia - haluaa sodan loppuvan.
Korjattu sunnuntaina, 25.5. klo14.40: Haastateltavan sitaatti tarkastettuna - hän viittaa tähän tutkimukseen, jossa 84 prosenttia israelilaisista ei usko rauhan onnistuvan ilman panttivankien vapauttamista.