Myötätuntoa voi tuntea liikaa ja siihen voi sairastua. Runoilija ja väitöskirjatutkija Susanna Jussilalla on siitä kokemusta.
Susanna Jussila paransi maailmaa 2010-luvun alussa YK:n naisjärjestön kautta Väli-Amerikassa ja feministisessä kehitysyhteistyöverkostossa Brysselissä. Suomessa hän työskenteli muun muassa Pro-tukipisteessä, joka on seksityöläisten ja ihmiskaupan uhrien oikeuksiin keskittyvä kansalaisjärjestö.
Sitten aktivistin jaksamisen rajat tulivat vastaan. Auttajan piti alkaa auttaa itseään. Avaimen toipumiseen hän löysi runoista.
– Aloin kirjoittaa Sielun sopukoita -runoblogia, kun koin vakavan myötätuntouupumuksen ihmisoikeustyössä. Huomasin, että runot tarjoavat keinon päästä kosketuksiin syvimpien tunteiden kanssa ja sitä kautta lähteä ikään kuin purkamaan tunnetaakkaa, Jussila kertoo.
Nyt hän julkaisee lempeitä runoja vuonna 2014 perustamassaan blogissa sekä Instagramissa, jossa Sielun_sopukoita on Suomen seuratuin runotili. Runokirjoja on ilmestynyt kaksi. Tuorein niistä on huhtikuussa julkaistu Kiitos, että rakastat minua silti. Hän kirjoitti sen yhdessä puolisonsa Ilari Torstin kanssa, joka julkaisee joka viikko omalla some-tilillään rakkausrunon Jussilalle.
Runouden rinnalla Susanna Jussila työstää Jyväskylän yliopistossa väitöskirjaa, joka on saanut alkunsa omasta uupumuskokemuksesta. Kansankielellä sen aihe on:
– Miten toimia maailmanparantajana ja pysyä järjissään, Jussila tiivistää.
Väitöskirjaa varten hän on haastatellut aktivisteja erityisesti Yhdysvalloista. Häntä kiinnostaa, miten traumojen tiedostaminen sekä kehon ja hermoston reaktioiden ymmärtäminen voisivat auttaa aktivisteja jaksamaan kentällä.
Kirjoittakaa kannustavia sanoja vastakuoriutuville
Susanna Jussila saa tällä viikolla luettavakseen valikoiman Ylen Sanoita linnunlaulu -runokilpailuun lähetettyjä runoja teemalla toivo ja onni. Hän on yksi kilpailun 12 tuomarista. Maaliskuussa alkanut kilpailu haastaa ihmiset kirjoittamaan runon muotoon, mitä linnut itse kullekin merkitsevät. Niiden laulu ei itsestäänselvyys, sillä sen määrä on vähentynyt luontokadon ja ilmastonmuutoksen seurauksena.
Jussilan valitsemista runoista pääsee äänestämään perjantaina päivittyvässä artikkelissa, jossa on jo julkaistu aarrearkullisen verran yleisön lähettämiä runoja. Kilpailuun on tullut yli 2700 runoa. Aikaa osallistua on juhannukseen asti.
Linnut symbolisoivat Susanna Jussilan omissa runoissa syvintä osaa itsessä.
– Linnut ovat viestintuojia. Ne tuovat esiin oman sydämen äänen, haavoittuvaisuuden, aitouden. Oma totuus tulee esiin linnun viestin välityksellä.
Susanna Jussilaa linnut muistuttavat siitä, että maailmantilanteesta huolimatta kauneutta on yhä olemassa: Riittää, että sulkee hetkeksi silmänsä ja kuuntelee linnunlaulua.
Jos Susanna Jussila itse nyt kirjoittaisi runon linnuista, se sijoittuisi kesämökille Lammilla.
– Kirjoittaisin hetkestä järven rannalla, kun saan kumppanini kanssa rauhassa istua laiturilla ja ihailla pääskysten ja kalatiirojen taidokasta lentoa.
Mökiltä löytyy muitakin aiheita linturunoon. Tuulihaukkapariskunta tulee aina samaan pönttöön ja joutsenten kohtaamista hän odottaa.
Susanna Jussilalla on toive. Hänen valitsemansa runot julkaistaan perjantaina ja niistä äänestetään viikonloppuna, jolloin juhlitaan valmistujaisia.
– Olisi ihanaa lukea teiltä runoja, joista välittyisi kannustavia ajatuksia tai sanoja vastakuoriutuville.
Osallistu Sanoita linnunlaulu -runokilpailuun osallistumislomakkeella. Aina perjantaisin julkaistaan eri tuomareiden suosikit päivittyvässä artikkelissa ja yleisöäänestys runoista on käynnissä viikonlopun ajan. Sanoita linnunlaulu -kilpailun runoista koottu kokoelma julkaistaan verkossa elokuun lopussa. Voittajat julistetaan Suomen luonnon päivänä lauantaina 30.8.