Häirinnäksi edennyt puhelurumba esti kiireellisen avun antamisen – mies tuomittiin vankeuteen toistuvista hätäpuheluista

Mies soitti kahden vuoden aikana toistuvasti hätäkeskukseen, vaikka häntä pyydettiin lopettamaan aiheettomat puhelut.

Puhelimeen näppäilty hätänumero 112.
Soitto hätäkeskukseen on tarpeen silloin, kun tilanne vaatii ehdottomasti nopeaa viranomaisapua. Kuvituskuva. Kuva: Jussi Meling, Yle

Pelkosenniemellä Lapissa asuva mies on saanut ehdollista vankeutta toistuvista hätäpuheluista.

Lapin käräjäoikeus tuomitsi noin 50-vuotiaan miehen kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä tietoliikenteen häirinnästä ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Lapin käräjäoikeuden mukaan mies soitti tammikuun 2022 ja marraskuun 2023 välisenä aikana hätäkeskukseen liki 600 kertaa. Tammikuussa 2024 hän soitti parin vuorokauden sisään hätänumeroon 24 kertaa.

Toiminnallaan hän esti tai häiritsi aiheellisten hätäkeskuspuheluiden vastaanottoa ja oli aiheuttanut kiireellisen avun viivästymisen vaaran.

Miestä oli useasti ohjeistettu olemaan soittamatta hätäkeskukseen sinne kuulumattomista asioista. Hän oli soittanut esimerkiksi pihallaan käyneistä autoista.

Oikeus piti miehen toimintaa törkeänä, sillä hän jatkoi puheluita ohjeistuksesta huolimatta. Mies oli tuomittu myös aiemmin aiheettomista hätäsoitoista.

Rikosilmoitukset eivät yleisiä

Suomessa on hätäkeskukset Oulussa, Keravalla, Turussa, Porissa, Vaasassa ja Kuopiossa. Soitettu puhelu ohjautuu ensisijaisesti alueen lähimpään keskukseen.

Hätäkeskussoitto koskee tilannetta, jota ei voida hoitaa ilman viranomaisen nopeaa paikalle saapumista. Hätäkeskukseen kuulumattomia puheluita tulee päivittäin jopa 1 600.

Hätäkeskukset kuormittuvat ilman asiattomiakin puheluita. Esimerkiksi keväällä 2024 Turun hätäkeskuksessa yksi päivystäjä sai päivässä jopa 150 puhelua. Video: Kalle Mäkelä / Yle

Hätäkeskuslaitoksen mukaan hätäliikenteen tahallinen häirintä on ilkivaltaista toimintaa. Hätäkeskuslaitos tekee tarvittaessa rikosilmoituksen poliisille.

– Yksittäisellä ihmisellä ei pitäisi olla tarvetta soittaa hätäkeskukseen 593 kertaa parin vuoden aikana. Hätäkeskus ei tee rikosilmoitusta yksittäisistä tai kymmenestä puhelusta vaan vaaditaan useampia puheluita, Lapin käräjäoikeuden tuomiolauselmassakin todetaan.

Poliisi on saanut rikosilmoituksia puheluita soittamalla tehdystä tietoliikennehäirinnästä vain viidesti viimeisen kahden vuoden aikana.

Hätäkeskuslaitoksen johtava juristi Jussi Uimaluoto kertoo rikostutkintaan johtavien häiriöpuheluiden yleisyydestä
Kuinka usein hätäkeskukseen tulevista häiriöpuheluista kerrotaan poliisille? Ja paljonko puheluita tulee? Hätäkeskukslaitoksen johtava juristi Jussi Uimaluoto kertoo. Toimittajana Jarno Tiihonen.

Mies piti korkeintaan ilkivaltana

Tuomittu itse kiisti syytteet tietoliikennehäirinnästä. Hänen mukaansa asiasta ei ollut näyttöä. Mies vetosi esimerkiksi siihen, että puhelutiedot eivät identifioi soittajaa vaan pelkän liittymän.

Hän perusteli soittojen olevan korkeintaan sakkoihin tuomittavaa ilkivaltaa, jonka perusteella teot olisivat rikosoikeudellisesti jo vanhentuneita.

Mies tuomittiin myös virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Hätäkeskus oli kokenut miehen soitot häirintänä, jolloin poliisit puuttuivat asiaan. Asiaa oli pyritty hoitamaan puhelimitse, mutta mies ei vastannut soittoihin vaan lähetti poliisille asiattomia viestejä.

Poliisit menivät ottamaan miestä kiinni, jolloin hän oli huutanut ja uhannut käyttää väkivaltaa.