Poliisi keskeyttää ääri­oikeiston kokoontumis­paikkana tunnetun Otsolan tulipalon tutkinnan

Epäillyssä tuhopoltossa palanut Otsola oli Suomen äärioikeiston kokoontumispaikka Hyvinkäällä.

Palanut rakennus, jonka sisällä näkyy äärioikeistolainen juliste.
Otsolan tiloissa järjestettiin muun muassa kamppailutapahtumia ennen tulipaloa. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Poliisi on päättänyt keskeyttää äärioikeiston kokoontumispaikkana tunnetun Otsolan tulipalon esitutkinnan.

Hyvinkäällä sijaitsevan rakennuksen tulipaloa epäillään tahallisesti sytytetyksi. Rikosnimikkeenä on epäilty tuhotyö.

Tulipalo syttyi aamuyöllä maanantaina 11. marraskuuta viime vuonna. Rakennukseen aiheutui mittavia vahinkoja. Myös sisällä ollutta irtaimistoa tuhoutui.

Osittain  palanut talo, joka tunnetaan nimellä Otsola.
Poliisi ei arvioi tarkemmin rakennukseen aiheutuneiden vaurioiden taloudellista mittakaavaa. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Esitutkinnassa ei kuitenkaan ole saatu kerättyä riittävästi näyttöä syytteiden nostamiseksi.

Tutkinnanjohtajana toimiva rikoskomisario Markku Lylykangas kertoo Ylelle tehneensä tänään maanantaina päätöksen tutkinnan keskeyttämisestä.

– Olemme tehneet kaiken voitavan esitutkinnassa. Tämä ei ole edennyt siihen pisteeseen, että voisimme laittaa esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle, Lylykangas toteaa.

Poliisilla on ollut esitutkinnassa useita tutkintahaaroja. Lylykangas ei kommentoi, oliko poliisilla esitutkinnan aikana epäiltyjä tai mahdollisia kiinniottoja.

Äärioikeisto syytti äärivasemmistoa tulipalosta

Otsola oli Suomen äärioikeistolaisten ryhmien ainoa julkisesti tunnettu kokoontumispaikka. Ennen tulipaloa siellä kokoontui muun muassa fasistinen ja rasistinen sinimusta liike.

Otsolan edustajat kertoivat tulipalon jälkeen sosiaalisessa mediassa uskovansa, että äärivasemmistolaiset tahot olivat sytyttäneet tulipalon. Poliisi ei kuitenkaan löytänyt mitään todisteita tulipalon tekijästä.

Hyvinkäällä sijaitseva rakennus paloi aamyöllä 11. marraskuuta 2024.

Otsolan edustajat väittivät myös, että äärivasemmisto olisi maalittanut Otsolaa vuokraavaa kiinteistön omistajaa.

Poliisi kuuli esitutkinnassa rakennuksen omistavaa miestä epäillyn tuhotyön asianomistajana. Poliisi ei kuitenkaan selvittänyt maalittamisväitteitä.

Poliisi toivoo ratkaisevaa vihjettä

Lylykankaan mukaan ei ole poikkeuksellista, että epäillyn rikoksen tutkinta joudutaan keskeyttämään.

– Meillä on paljon rikoksia, joista ei ole silminnäkijähavaintoja, valvontakameratallennetta, kuulohavaintoja tai mitään. Silloin on aika vaikeaa asiaa tutkia.

Ylen tietojen mukaan rakennuksen valvontakamerat oli sumutettu spray-maalilla.

Itä-Uudenmaan poliisilaitos teki esitutkinnassa yhteistyötä keskusrikospoliisin kanssa muun muassa tietoja vaihtamalla.

Lylykankaan mukaan esitutkintaa voidaan vielä jatkaa, jos uusia tietoja ilmenee.

Tuhotyön syyteoikeus kestää rikoslain mukaan kymmenen vuotta. Ankarin rangaistus tuhotyöstä on neljä vuotta vankeutta.

– Toivomme tietenkin, että tässä tulisi vielä uusi, ratkaiseva vihje, Lylynkangas sanoo.

Ylen MOT kertoo äärioikeiston uudesta sukupolvesta dokumentissaan.