BERLIINI – Useita tuhansia euroja vuodessa. Ehdottomasti.
Niin paljon suomalainen Bettina Hajanti säästäisi, jos hänen ei tarvitsisi ostaa ulkopuolista neuvontaa yritystensä pyörittämiseen Berliinissä.
Hajanti lähti Suomesta Saksaan opiskelemaan kauppatieteitä 19-vuotiaana, ja sillä tiellä hän on yhä.
Seitsemän viime vuoden ajan hän on pitänyt Sotto-pizzeriaa italialaisen miehensä Mattia Mancinin kanssa Berliinin Weddingissä. Kasvis- ja vegaaniravintolasta on tullut yksi kulmakunnan suosituimmista.
Nyt Hajanti on hyppäämässä uuteen bisnekseen. Toukokuun lopulla on tarkoitus juhlia uuden käytetettyjen laatuvaatteiden liikkeen, Mercatinon, avajaisia aivan pizzerian vieressä.
Sotton työntekijämäärä on vakiintunut noin kahteentoista, eikä ravintolan vuoroissa enää tarvita pomoa. Hajantilla on aikaa omistautua unelmalleen.
Hajanti on siis oikea saksalaisen pienyritysbyrokratian kokemusasiantuntija.
– Vaikka veroneuvoja maksaa paljon, haluan pelata varman päälle ja varmistaa, ettei tule ongelmia siitä, että laitan vahingossa rastin väärään kohtaan.
Yksi saksalaisen byrokratian piirre on, että yllätyksiin pitää aina varautua. Jälleen tänään maanantaina Hajantilla on aika konsultille varattuna, koska tällä kertaa ammattiyhdistys vaatii häneltä vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin.
Satoja pykäliä lisää lyhyessä ajassa
Saksalainen sääntely näkyy Hajantin arjessa kaikkialla. Myös päättäjät Saksassa ovat jo vuosia tiedostaneet, että sääntelytaakka on kasvanut liian suureksi.
Ifo-taloustutkimusinstituutti laskee, että rehottavan byrokratian kulut ovat tätä nykyä 146 miljardia euroa vuodessa koko kansantaloudelle. Se vastaa kolmasosaa liittovaltion vuoden budjetista.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, että vaikka sääntelytaakkaa on jo neljällä lailla yritetty purkaa, pykäliä on silti peräti 60 prosenttia enemmän kuin vielä viisitoista vuotta sitten.
Myös edellinen hallitus aikoi vähentää byrokratiaa. Hallituskauden päättyessä sääntelyn kokonaiskustannukset olivat kasvaneet selvästi. Syistä lisää jutussa alempana.
Suomessa sääntelyn hintaa tai määrää ei seurata samaan tapaan kuin Saksassa.
Saksa on muuttunut
Saksa on kautta vuosikymmenten tunnettu maana, jossa on kova verotus ja isot työvoimakustannukset. Palkat ovat korkeat.
Se ei ole kuitenkaan estänyt yrityksiä investoimasta Saksaan. Maan markkinatalous on ollut tehokas, infrastruktuuri toimivaa ja tarjolla on ollut suuri määrä hyvin koulutettuja asiantuntijoita.
Nyt ajat ovat muuttuneet. Energian hinta on noussut, infrastruktuuri rapautunut ja työvoiman määrä ja laatu on heikentynyt yritysten mukaan.
Erityistä päänvaivaa aiheuttaa juuri sääntely. Yrityskyselyjen mukaan byrokratia on Saksan talouskasvun suurin hidaste. Samaan ovat päätyneet niin tutkimuslaitokset kuin huomenna tiistaina työnsä aloittava uusi hallituskin.
Ongelmasta on tullut Euroopan laajuinen, ja se ulottuu myös Suomeen. OP-pankin suuryrityksille tekemässä kyselyssä yritykset pitävät prosessien sujuvoittamista tärkeämpänä kuin rahallisia tukia ja avustuksia.
Saksassa byrokratiasta on tullut oikea poliittinen muotisana. Tiistaina aloittavan hallituksen ohjelmassa sen purkaminen on mainittu yli 60 kertaa – useammin kuin esimerkiksi ”maahanmuutto” tai ”infrastruktuuri”, jotka myös ovat hallituksen toimenpidelistan huipulla.
Lait hillitsevät käräjöintiä
Lupaprosessit ovat Saksassa usein selvästi hitaampia kuin Suomessa, Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller kertoo. Esimerkiksi rakennuslupien käsittely kestää lähes kaksi kertaa pidempään kuin Suomessa.
– Yrityksen perustaminen Berliinissä kestää keskimäärin 37 päivää, kun Suomessa se kestää kymmenen päivää, Feller sanoo.
Jan Feller kertoo tällä videolla kolme syytä, miksi byrokratia on kasvanut ja miksi siihen on kiire puuttua juuri nyt:
Sääntelyn tarkoitus on alunperin hyvä. Yleisesti ottaen pykälät varmistavat muun muassa, että kaikki voivat toimia samalta viivalta, säännöt ovat selvät, työntekijöiden oikeudet toteutuvat ja ympäristöä suojellaan.
Fellerin mukaan Saksan Suomea tarkemmat ja lukuisammat säädökset selittyvät osin sillä, että tarkoilla pykälillä on haluttu estää käräjöintiä. Kun on yksityiskohtaiset säännöt, tulkinnanvara vähenee eikä tarvita juristeja.
Saksalaiset ovat taipuvaisia käräjöimään, jos jostain asiasta ei ole tarkasti säädetty. Se on sisällä kulttuurissa.
– Kun puretaan sääntelyä niin ongelmaksi voi tulla, että sitten ihmiset lähtevätkin taas enemmän oikeuteen, Feller sanoo.
Suomen etu Saksaan verrattuna on digitalisaatio. Suomessa veroilmoitukset ja sopimukset on voinut tehdä sähköisesti jo vuosikausia.
