Suomen metsäalalla on paljastunut vakavia ongelmia ulkomaisten kausityöntekijöiden kohtelussa.
Viimeisen viiden vuoden aikana aluehallintovirasto (avi) on katsonut yli 20 yrityksen rikkoneen syrjinnän kieltoa kansalaisuuden perusteella.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yritykset eivät ole maksaneet työntekijöille työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai muita korvauksia, eivätkä järjestäneet työterveyshuoltoa asianmukaisesti.
Avin tarkastuskertomusten perusteella laiminlyönteihin ja hyväksikäyttöön ovat syyllistyneet pääasiassa virolaiset yritykset.
Pienet laiminlyönnit johtuvat todennäköisesti siitä, etteivät ulkomaiset yritykset tunne suomalaista lainsäädäntöä, arvioi Kestävän metsätalouden yhdisyksen (KMY) toiminnanjohtaja Kaisa Kettunen.
Räikeimmät epäkohdat paljastavat, ettei lakia ole ollut tarkoituskaan noudattaa:
Kettusen mukaan osa ulkomaisista yrityksistä lopettaa toimintansa siinä vaiheessa, kun ne ovat jäämässä kiinni viranomaisten tarkastuksissa.
– Sitten yrittäjät hankkivat uuden toiminimen ja uudet y-tunnukset. Jossain vaiheessa käy ilmi, että toimintaa pyörittävät samat heput.
Ongelmista on tullut ilmiö
Työehtojen polkeminen ja pimeä työ ovat metsäalalla jo ilmiö samaan tapaan kuin rakennus- tai ravintola-alalla, sanoo ylitarkastaja Merja Laakkonen Itä-Suomen avista.
Ongelma näkyy etenkin Itä-Suomessa.
– Pimeästä työnteosta tulee meille epäilyjä hyvin usein.
Laakkosen mukaan tarkastuksilla saatetaan havaita, että urakkana tehdyn istutus- tai raivaustyön tulokset ovat epäuskottavia.
Tällaisissa tapauksissa työmäärää ei olisi ollut mahdollista tehdä ilmoitetulla työntekijämäärällä.
– Silloin on todennäköisesti käytetty pimeitä työntekijöitä ohi kirjanpidon tai on tehty ilmoitettua pidempää työaikaa ja työviikkoa.
Suurin ongelma on työehtosopimuksen noudattaminen.
Puutteita on etenkin palkkauksessa, työterveyshuollon järjestämisessä ja työturvallisuudessa: työntekijöillä ei ole suojaimia tai asianmukaista vaatetusta, tai raivaussahasta puuttuu teräsuoja.
Avin tilastot eivät kerro koko totuutta ilmiön laajuudesta, sanoo Laakkonen.
Ensinnäkin avi ehtii tarkastaa vain osan kohteista. Tilastoissa on mukana vain osa yrityksistä, eikä kehotuksia voida kaikissa tapauksissa antaa, vaikka niille olisi perusteet.
Lisäksi valvontaprosessi on kuulemiskierrosten vuoksi niin pitkä, että yritys ehtii saattaa kauden työt päätökseen ja jopa lopettaa yritystoiminnan, ennen kuin mahdollinen uhkasakko lankeaa.
Virolaisyrityksiä Tornatorinkin mailla
Ulkomaista kausityövoimaa palkataan pääasiassa käsin tehtävään perinteiseen metsätyöhön, kuten taimien istutukseen ja taimikoiden raivaamiseen.
Osa heistä tulee Suomeen vain kuukaudeksi keväällä ja syksyllä, osa taas tekee töitä koko kesäkauden.
Suomen suurimman yksityisen metsänomistajan Tornatorin mailla työskentelevistä metsureista jo lähes puolet tulee ulkomailta.
Operaatiopäällikkö Ville Nousiaisen mukaan heitä 600–700 vuosittain.
Syynä on se, että kotimaista työvoimaa on yhä vaikeampi saada.
– Baltiasta tulee edelleen työvoimaa, mutta keskeiset maat ovat Romania, Ukraina ja Itä-Aasian maat, muun muassa Nepal ja Thaimaa. Myös Pohjois-Afrikassa tuntuu olevan kiinnostusta.
Nykyisin Tornator hankkii metsäpalveluita ainoastaan suomalaisilta yrityksiltä. Ne palkkaavat ulkomaiset työntekijät suoraan tai poikkeustapauksessa alihankkijayrityksen kautta.
Urakoitsijoiden alihankkijoina on myös virolaisia yrityksiä.
Viime vuonna avin tarkastaja antoi toimintaohjeita ainakin yhdelle Tornatorin metsissä toimineelle virolaisyritykselle.
Yritys ei ollut maksanut työntekijöille kuljettajakorvauksia asianmukaisesti ja työntekijöiltä puuttuivat tapaturmavakuutukset.
Avin tarkastaja pyysi yritykseltä tietoja Suomeen lähetetyistä työntekijöistä ja avoinna olleiden työpaikkojen määrästä, mutta ei saanut niitä.
Ville Nousiaisen mukaan kyseisen alihankintayrityksen toiminta on rikkonut urakointisopimusta ja yhtiön vastuullisen urakoinnin ohjeita.
– Kun rikkomuksia havaitaan, käymme tilanteen välittömästi läpi urakoitsijan kanssa ja edellytämme korjaavia toimenpiteitä.
Valta on metsänomistajilla
Metsäalan ongelmat tulivat julkisuuteen viime syksynä, kun Kestävän metsänhoidon yhdistys tiedotti, että Itä-Suomen metsien PEFC-sertifikaatti on vaarassa ulkomaisen työvoiman kohtelun vuoksi.
PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta. Sen piirissä on 83 prosenttia Suomen talousmetsistä.
Myös Tornator on toistaiseksi mukana ryhmäsertifikaatissa, mutta aikoo hallinnoida jatkossa itse omaa sertifikaattiaan.
Tämä tarkoittaa sitä, etteivät Tornator ja sen suurin omistaja Stora Enso joudu pulaan, jos muiden ryhmäsertifikaatissa mukana olevien metsänomistajien mailla tapahtuu epäkohtia.
Sertifikaatin menettäminen tarkoittaisi puun tuotannon keskeytymistä.
KMY:n mukaan ulkomaiseen työvoimaan liittyvät ongelmat kitketään tehokkaimmin sillä, että metsänhoitotyöhön erikoistuneet yritykset pitävät hankintaketjut mahdollisimman lyhyinä ja laativat sopimukset niin, ettei lain rikkominen ole mahdollista.
Vuoden alussa Tornator kiristi urakoitsijoita koskevia ehtojaan ja alkoi muun muassa käyttää urakoitsijarekisteriä, johon on merkittävä ulkomaisten työntekijöiden nimet, passikopiot ja A-todistukset.
Operaatiopäällikkö Ville Nousiaisen mukaan myös urakasta tarjottu hinta paljastaa, noudattaako yritys työehtosopimusta vai ei.
– Joudumme hylkäämään hyvin monta tarjousta jo työpöydälle, koska urakointihinta kertoo, että yrityksellä ei ole mitään mahdollisuutta hoitaa liiketoimintaa vastuullisesti.
Mikkeliläinen metsuri Veikko Tunturi on ollut jo pitkään eläkkeellä, mutta työskentelee yrittäjänä Tornatorille. Kuuntele, mitä hän ajattelee metsäalan murroksesta.
Korjattu 9.5.2025 klo 9:16: KMY:n mukaan hankintaketjuista ovat vastuussa metsätyöhön erikoistuneet yritykset, eivät metsänomistajat, kuten jutussa aiemmin väitettiin.
Onko sinulla meille uutiskuva, -video tai juttuvinkki?
Voit lähestyä toimitusta luottamuksella ja lähettää alla olevalla lomakkeella vinkkisi, uutisvideosi tai -kuvasi meille.