Kysyimme Tukholmassa, onko KAJ Suomesta vai Ruotsista – tässä vastaukset

KAJ'n ansiosta yhä useampi ruotsalainen tietää, että myös Suomessa puhutaan ruotsia. Selvitimme, yrittävätkö ruotsalaiset omia menestyneet suomenruotsalaiset kuten KAJ'n ja muumit.

Tukholmalaiset ajattelivat, että KAJn kappale on sekä suomalainen että ruotsalainen.

TUKHOLMA Päivä Muumilaaksossa on aurinkoinen, ollaanhan nyt Ruotsissa. Teemapuisto Junibackenin muumitalon ovesta tupsahtelee lapsia hiekalle tasaiseen tahtiin. Sinisen tornin sisällä on suosittu liukumäki, josta raikuu vuoroin ruotsia ja suomea.

Junibackenilla tiivistyy monella tavalla Suomen ja Ruotsin kulttuurien luonnollinen rinnakkaiselo. Suomalaisten matkailijoiden suosima leikkipuisto esittelee Ruotsin ylpeyden aihetta, lastenkirjallisuutta. Mukaan on miksattu suomalaisen Tove Janssonin muumeja, joiden alkuperäinen kieli on ruotsi.

Tänä iltana puolestaan suomalainen Pohjanmaan murteella ruotsiksi saunasta laulava KAJ-yhtye edustaa Ruotsia euroviisukarsinnoissa.

Suomenruotsalaisuus on Ruotsissa läsnä arkipäivässä, ja nyt se on myös estradilla. Mitä ruotsalaiset tästä ajattelevat?

Kaksi ihmistä istuu ulkona puistossa olevalla penkillä. Heidän ympärillään on suuria Muumi-hahmoja.
Mimmi Tunbjörk ja Bosse Ivarsson olivat lapsenvahtina Junibackenilla. Muumit ovat puistossa esillä muun muassa Astrid Lindgrenin hahmojen rinnalla. Kuva: Daniel Ivarsson

Bosse Ivarsson ja Mimmi Tunbjörk istuvat kahvilla muovisen muumiperheen kanssa. Molemmat ovat iloisia siitä, että KAJ edustaa Ruotsia euroviisuissa.

– Äänestin heitä, Tunbjörk paljastaa heti.

Entä muumihahmot, mistä ne ovat kotoisin?

– Suomesta, pelkästään Suomesta, aloittaa Ivarsson.

Videolta näet, olivatko kaikki haastateltavat samaa mieltä:

Kysyimme, ovatko muumit enemmän suomalaista vai ruotsalaista kulttuuria.

Julia Svansbo on puistossa lapsensa ja ystävänsä perheen kanssa. Hänen mukaansa moni ei ymmärrä, että kaikkien suomalaisten ruotsin taito ei ole samanlaista alkuperää.

– On hienoa, että KAJ levittää sanaa, että on olemassa ruotsin kielen murre, jota monet puhuvat Suomessa äidinkielenään.

Svansbo tuntee asian hyvin, sillä hän on kotoisin Köpingistä. Tukholmasta länteen sijaitsevassa kunnassa asuu paljon Suomesta muuttaneita ja heidän jälkeläisiään. Asukkaista lähes joka viidennellä on jonkinlainen yhteys Suomeen.

Siksi Svansbolle oli jo lapsena itsestään selvää, että osalla luokkakavereista oli suomalainen sukunimi ja heidän vanhempansa puhuivat ruotsia murtaen.

Kaksi henkilöä seisoo ulkona rakennuksen edustalla, taustalla näkyy seinämaalauksen kukka ja vihreä ovi.
Amanda Dahllöf ja Julia Svansbo olivat lapsiensa kanssa Junibackenilla. Svansbon perheessä on puhuttu viime aikoina suomenruotsalaisuudesta. Kuva: Daniel Ivarsson

Svansbo ajattelee, että ruotsalaisten on hyvä ymmärtää, että suomalaiset voivat puhua ruotsia täysin erilaisista lähtökohdista.

– On tärkeää tuoda esiin eroja Suomessa puhutun ruotsin ja Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten kielen välillä. Ensimmäinen on murre ja tosilla kyse on korostuksesta, koska he ovat oppineet kielen pakon edessä tullessaan tänne maahanmuuttajina, hän pohtii.

Kaksiosainen kyltti kadulla ilmoittaa myynnissä olevista ruotsalaisista tuotteista. Viereinen kyltti esittää Muumipeikkoa auringon alla.
Tukholman keskustassa kyltti mainostaa ruotsalaisia tuotteita. Vieressä on muumipeikon kuva. Kuva: Daniel Ivarsson

Vaikea ymmärtää, että ruotsia puhutaan kodeissa

Suomen Tukholman-instituutin johtaja Wivan Nygård-Fagerudd on perehtynyt aiheeseen paitsi työssään myös kokemusasiantuntijana. Hän on Pohjanmaalta kotoisin oleva suomenruotsalainen ja asunut Ruotsissa useita vuosia.

Kuten moni muukin Ruotsissa asuva suomenruotsalainen, myös Nygård-Fagerudd on joutunut vastaamaan kysymykseen, miten ihmeessä hän on oppinut ruotsin niin nopeasti.

– Ihmisten on joskus vaikea ymmärtää, että me suomenruotsalaiset todella puhumme ruotsia kotonakin, hän sanoo.

Nainen istuu pöydän ääressä, ja taustalla on lasiset seinät ja ikkunoita.
Wivan Nygård-Fagerudd on johtanut Suomen Tukholman-instituuttia pari vuotta. Sitä ennen hän on työskennellyt kulttuuritoimittajana ja muusikkona. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

Nygård-Fagerudd on huomannut, että ruotsalaiset sekoittavat helposti keskenään suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset.

Selvyyden vuoksi: ensimmäiset ovat Suomessa asuvia suomalaisia, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia, toiset taas Ruotsiin muuttaneita suomalaisia. Osin nämä kaksi ryhmää ovat myös päällekkäisiä, sillä iso osa Ruotsiin muuttaneista suomalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia.

– Joskus jopa toisen tai kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaiset saattavat itse ihmetellä, että olenko minä nyt finlandsvensk vai sverigefinne. Ehkä KAJ'n Melodifestivalen voitto nyt selvittää asioita, Nygård-Fagerudd naurahtaa.

KAJ laajentaa kuvaa suomenruotsalaisista

Hötorgetilla päivää paistattelevalle Ulf Lidgrenille erilaiset suomalaisuudet ovat tuttuja. Hän kertoo tehneensä töitä kustannusalalla ja tutustuneensa sitä kautta suomenruotsalaiseen kulttuuriin.

Hän kokee, että suomenruotsalaisia leimaa tietty piirre.

– He ovat jollain vanhahtavalla tavalla suomalaisen yhteiskunnan yläluokkaa, Lidgren muotoilee.

Kuvassa henkilö seisoo kadulla, pukeutuneena tummaan takkiin ja harmaaseen lippalakkiin.
Ulf Lidgrenille Suomi oli uran aikana tuttu työmatkakohde. Kuva: Daniel Ivarsson

Tätä mielikuvaa Pohjanmaalta kotoisin oleva KAJ nyt laajentaa. Saunovat suomenruotsalaiset ovat osoittaneet myös, että Suomessakin osataan pitää hauskaa.

Työ on tosin selvästi vielä kesken. KAJ-huuman keskellä Ruotsin suurimman päivälehden Dagens Nyheterin kolumnisti, kirjailija Alex Schulman pohti, missä asuvat ne onnelliset suomalaiset, joista tilastot kertovat. Hän, toisen polven ruotsinsuomalainen, sanoi nähneensä Suomessa vain surullisia ihmisiä.

Toisaalta samassa lehdessä on viime vuosina useaan otteeseen puhuttu Suomesta ylistäen. Näitä tekstejä on lukenut myös Lidgren. Hän ei juuri piittaa euroviisuista mutta Suomesta yleisesti hänellä on selkeä näkemys.

– Suomesta on tullut Ruotsissa ”cool”. Siellä hoidetaan asiat hyvin, täällä ei niinkään. Ennen saksalaiset olivat aikuinen esimerkki Ruotsille, nyt se on Suomi.

Nato ja Sanna Marin tekivät Suomesta ”coolin”

Saman vahvistaa Suomen Tukholman-instituutin Wivan Nygård-Fagerudd. Suomi ei ole Ruotsissa enää perässähiihtäjä vaan suunnannäyttäjä. Muutos on tapahtunut muutamassa vuodessa, ja se on ollut merkittävä.

– Suomi on se Ruotsin nuorempi serkku, joka on aina ollut ihan kiva tyyppi, ja yhtäkkiä se onkin aikuinen ja tekee vaikka mitä, Nygård-Fagerudd kuvailee.

Syitä on monia. Nygård-Fagerudd nostaa esiin Nato-prosessin ja tavan, jolla Suomi hoiti koronapandemian. Ruotsissa rajoituksia oli vähemmän, ja moni piti enemmän Suomen tiukasta toimintatavasta.

Maininnan saa myös Sanna Marinin nahkatakki, johon hän pukeutui vieraillessaan Tukholmassa pääministeriaikoinaan. Lisäksi on toisen polven ruotsinsuomalaiset artistit kuten Markus Krunegård ja Miriam Bryant, jotka ovat viime vuosina tehneet musiikkia suomeksi.

Ja nyt tuoreimpana Suomi-lähettiläänä toimii KAJ. Siinä Suomi yllätti jälleen kerran, sanoo Nygård-Fagerudd.

– Eräs tuttavani toimii pappina Pohjanmaalla. Hän sanoi, että olisi luullut Jeesuksen palaavan ennen kun Vöyrin murteella voitetaan Melodifestivalen.

Mies ja lapsi aurinkoisena päivänä kaupungilla.
Bara bada bastu on tyttären lempikappale, mutta Philip Nyman ei ole pohtinut suomenruotsalaisuutta sen kummemmin. Kuva: Daniel Ivarsson

Tänä iltana suomalainen KAJ nousee Sveitsissä lavalle Ruotsin edustajana.

Onko tämä tapa hamuta pala coolia Suomea Ruotsiin KAJ'n muodossa? Kukaan Tukholmassa kameran eteen asettuva ei ainakaan suoraan myönnä ajattelevansa, että KAJ olisi nyt Ruotsin oma.

– Kappaleesta on tullut jollain tavalla yhteinen, muotoilee tyttärensä kanssa kaupungille lähtenyt Philip Nyman.

– Vaikka se alun perin onkin suomalainen, hän vielä lisää.

Euroviisut Ylen kanavilla ja verkossa 11.5.–17.5. Ruotsin KAJ esiintyy ensimmäisessä semifinaalissa tiistaina 13.5. Suomen Erika Vikman esiintyy toisessa semifinaalissa torstaina 15.5. Euroviisusivulta löydät kaikki viisuihin liittyvät sisällöt.