Hallitus jätti Etelä-Karjalan nuolemaan näppejään – yrittäjä: ”Pitää lähteä kauemmas omilta kyliltä, että riittää töitä”

Etelä-Karjala jäi hallituksen puoliväliriihessä tyhjin käsin, vaikka itäisen Suomen pelastuspakettia on sorvattu vuoden verran.

Lappeenrantalaiset yrittäjät kertovat Etelä-Karjalan hankalasta taloustilanteesta. Video: Kare Lehtonen / Yle.

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen on pettynyt hallituksen puoliväliriihen tuloksiin.

Sikasta harmittaa, ettei metsä- ja henkilökuljetusten kannalta tärkeä Karjalan rata saanut odotettua määrärahapäätöstä. Karjalan rata kulkee Joensuusta Imatran ja Lappeenrannan kautta Kouvolaan.

Liikenneyhteyksistä Itä-Suomessa merkittävimmän potin sai Savon radan nopeuttaminen Kouvolan ja Kuopion välillä. Myös radan kapasiteettia kasvatetaan. Rahaa siihen tulee 42 miljoonaa euroa vuosina 2026–2029.

Syrjäsalmen rautatiesilta ja kuutostie.
Karjalaan rataan kuuluva Syrjäsalmen silta Kiteellä on niin huonossa kunnossa, että junat kulkevat siitä liki kävelyvauhtia. Kuva: Heikki Haapalainen / Yle

Omia teollisuuden investointeja

Hallituksen työryhmä sai helmikuussa valmiiksi esityksensä itäisen Suomen tukemiseksi. Esitys listaa toimenpiteitä, joiden tavoitteena on edistää taloudellista kasvua, investointeja sekä työvoiman saatavuutta Itä-Suomessa.

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen on tyytyväinen, että edes valtatie 13:n parantaminen Savitaipaleen ja Lemin välillä sai 14,5 miljoonaa euroa. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Ohjelmaa valmisteltiin viime vuonna suurin toivein. Valmistelun aikana Satu Sikaselle kävi selväksi, ettei suuria määriä rahaa ole tulossa.

– Toisaalta asioita on vielä valmistetussa ja odotamme, että myöhemmin tulisi sellaisia päätöksiä, joista olisi iloa Etelä-Karjalaan ja kaakonkulmalle.

Miksi hallitus ei ottanut Etelä-Karjalaa ja itärajan kuntia paremmin huomioon?

– Kyllähän tätä seliteltiin matkan varrella valtiontalouden tilanteella, Sikanen sanoo.

Hänestä Etelä-Karjalan tulee rakentaa tulevaisuuttaan selvien omien teollisuuden investointien varaan. Hallitus on tehnyt energia-alaan ja bio- sekä vetytalouteen liittyviä linjauksia, jotka Etelä-Karjalan on hyödynnettävä.

– En käy spekuloimaan sillä, mitä on tulossa, koska ne asiat eivät ole meidän käsissämme. Toivomme, että saisimme myös valtiota mukaan vauhdittamaan näitä investointeja, Sikanen sanoo.

Usko erämuseoon voimissaan

Sikanen uskoo, että Imatra saa erä- ja luontokulttuurimuseon, vaikkei se saanut nyt rahoitusta. Hän muistuttaa, että museon perustaminen on kirjattu itäisen Suomen ohjelmaan. Museo voi siirtyä myös seuraavalle hallituskaudelle.

– Eivät tällaiset hankkeet välttämättä vuodessa tai kahdessa tule, mutta tunnustan pientä turhautumista, koska olemme odottaneet valtion määrärahapäätöstä jo useamman vuoden ajan. Toivomme, että kun valtio on lähtenyt viemään hanketta eteenpäin, niin se myös vie homman loppuun.

Ilmakuva Imatralta. Edessä tyyni joki ja rannalla puistoa ja kerrostaloja.
Imatran kaupungintalosta on tarkoitus tehdä erä- ja luontokulttuurimuseo. Kuva: Imatran kaupunki

Sikasen mielestä myös Etelä-Karjalan matkailun uudistaminen on erittäin tärkeää.

Imatrasta erityistalousalue

Imatran seudun kunnat ovat tehneet aloitteen päästäkseen erityistalousalueeksi. Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti haluaisivat muodostaa erityistalousalueen, jolla olisi esimerkiksi verotusta ja muuta lainsäädäntöä koskevia poikkeuksia muuhun Suomeen verrattuna.

– Totta kai toivoisimme, että koko maakunta voisi olla erityistalousaluetta, mutta se ei EU lainsäädännön näkökulmasta ole nopealla aikavälillä mahdollista. Siitä syystä Imatran seutu olisi pontentiaalisin, Sikanen sanoo.

Hän toivoo, että hallituksen katseet kääntyvät nimenomaan itäisten rajakuntien olosuhteiden parantamiseen. Sähkönsiirtoverkot on turvattava teollisuuden sähköistyessä ja vetytaloushankkeiden realisoituessa. Myös tietoliikenne- ja puhelinyhteyksien on oltava kunnossa.

– Toivomme saavamme panostuksia ihan perusinfrastuktuurin parantamiseen, Sikanen summaa.