Etelän valkovuokko­niityt heräsivät kolme viikkoa etuajassa – tutkija pitää aikaista kasvukautta harvinaisena

Hallayöt voivat iskeä rajusti herukka­pensaisiin. Kotipuu­tarhureiden pitää hillitä arkojen kasvien viemistä ulos, vaikka raparperi ja ruohosipuli puskevat jo satoa.

Ylipuutarhuri Simo Laine esittelee valkovuokkojen hienoa kukintaa. Video: Minna Rosvall / Yle

Keväinen luonto on herännyt kukkimaan jopa kolme viikkoa tavallista aikaisemmin ainakin eteläisessä Suomessa.

Valkovuokkoja on yleensä tavattu äitienpäivän aikaan, mutta isoja valkovuokkoniittyjä näkyy jo kukassa Turun seudulla.

Ylipuutarhuri Simo Laine Turun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta arvioi, että luonnonkasvit selviävät jopa viiden asteen pakkasessa ja lumessa.

– Valkovuokkojen kukkasilmut ovat kehittyneet jo valmiiksi talven aikana. Ne vaativat valoa ja lämpöä puhjetakseen. Leuto talvi on ollut hyvä eksoottisille kasveille, sillä lepotilassa olleet, jo kehittyneet kukkasilmut eivät ole paleltuneet, kertoo Laine.

Valkovuokkoja ja keltavuokkoja kukassa Turun Ruissalossa 24.4.2025.
Valko- ja keltavuokkoja Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Syötäviä kasvejakin puskee jo puutarhoissa maasta. Laine esittelee komeaa raparperia.

Kotipuutarhureiden kannattaa malttaa arkojen kasvien siirtämistä ulos. Kasveja kannattaa viedä vasta ulos kesäkuun hallaöiden jälkeen eli kesäkuun 10:nnen päivän jälkeen. Puutarhan muovihuoneissa voi toki karaista kasveja.

– Tomaatit ja kurkut saattavat kärsiä jo yhdeksässä asteessa. Punajuuret ja peruna eivät ole niin arkoja. Viileässä ei kasvuakaan paljon tapahdu. Kasvit tarvitsevat 5–10 astetta, jotta ne saavat yhteytettyä ravintoa.

Turun kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Simo Laine näyttää isoksi kasvanutta raparperia kädessään.
Jos raparperipensas on vahva, siitä voi jo ottaa piirakka-aineet. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Tutkija pitää aikaista kasvua hyvin harvinaisena

Luonnonvarakeskuksessa työskentelevä erikoistutkija Saila Karhu pitää kasvukauden alkua maaliskuussa yllättävänä ja hyvin harvinaisena. Hän muistuttaa kuitenkin, että Suomi on pitkä maa ja kasvukausi on käynnissä vasta osassa Suomea.

– Kun ei ollut maan lämpenemistä estävää lunta, tumma maa on lämmennyt nopeasti, ja kasvu on lähtenyt äkkiä käyntiin, kertoo Karhu.

Kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on viisi lämpöastetta. Kasvit eivät laske näin ja lämmin rinne voi edesauttaa kasvun alkua.

Kasvien horrosvaihe on syvimmillään alkutalvesta. Se heikkenee kevättä kohden, ja ne lähtevät kasvuun, kun tulee tarpeeksi lämmintä.

Pitkä kasvukausi merkitsee, että meillä alkavat menestyä vaateliaat kasvit, kuten viinirypäleet ja vesimelonit. Sokerimaissi ehkä kypsyy aiempaa paremmin.

– Haitalliset kasvit voivat lisääntyä, kuten pantaheinä ja maailman hankalimpana rikkakasvina pidetty rikkakananhirssi, joka on jo yleistynyt Suomessa.

Halla uhkaa monia maan pinnalla olevia kasveja ja aikaisin kukkivia herukoita, kuten mustaviinimarjaa. Sen kukka-aiheet voivat vahingoittua jo ennen kukintaa.

Erikoistutkija Saila Karhun mukaan mainiota kasvua saattaa haitata kasteluveden puute

Tässä kuvia kevään etenemisestä eri puolilta maata:

Ylläksen hiihtokeskuksessa laskettelijoita rinteessä.
Lapin Ylläksellä on yhä laskettelukausi menossa. Kuva: Kati Rantala / Yle
Joen rannassa on melkein kokonaan sulanut jää keväällä, ja taustalla näkyy tornitalo.
Kajaanissa kevätsää on kolea. Kuva: Ville Kinnunen / Yle

Aiemmin viikolla Yle kertoi, miten Lappeenrannassa on havahduttu kevään merkkeihin.

Kotkalainen luontoasiantuntija Mikko Pöyhönen hämmästelee kevättä.
Seinäjoella otettu keväinen kuva, jossa puun oksiss anäkyy silmuja.
Silmut aukeavat jo myös Seinäjoella. Kuva: Mirva Ekman / Yle

Lämmin talvi tuo haittaeliöitä

Vaikka kevään varhainen herääminen on ihanaa, lämmin talvi voi tuoda ikäviä vieraita puutarhoihin ja luonnonvaraisille kasveille. Esimerkiksi Ruissalon tammet ovat kärsineet viime vuosina mittavia vahinkoja kelmukovertajakoista.

– Sitä on ollut aiemminkin, mutta sen uusi versio on todennäköisesti itäistä kantaa, jolle puilla ja eliöillä ei ole ollut tarpeeksi vastustuskykyä. Ruissalon tammet ovat olleet ihan valkoisia, kertoo ylipuutarhuri Simo Laine.

Laine ei ole vielä tänä keväänä nähnyt espanjansiruetanaa. Hän arvioi, että tällaisen talven jälkeen on odotettavissa, että kannat ovat merkittävästi suurempia kuin viime vuoden jälkeen.

Kirsikkapuu kukassa Turun Aurajokirannassa.
Turun Aurajokirannassa ohikulkijoita ihastuttavat kirsikkapuut. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Perennat saattavat kukkia kahdesti

Suomessa perennat eivät yleensä kuki kahdesti, mutta lämpimien kesien ansiosta se voi olla mahdollista. Ruusuilla toistuvaiskukinta tunnetaan.

Ylipuutarhuri Simo Laine kertoo, että Englannissa joitakin perennoja leikataan alas ensimmäisen kukinnan jälkeen, ja ne kukkivat uudelleen myöhemmin kesällä. Tähän vaikuttavat kesän pituus ja lämpö.

– Sitä ei ole kovin paljon vielä Suomessa kokeiltu. On totuttu siihen, että Suomen kesä on ollut sen verran lyhyt. Alppiruusuilla syksyistä ylikukintaa on kuitenkin todettu, joten joitakin kukkia saattaa tulla joillakin muillakin kasveilla.

Se on ainakin odotettavissa, että myös omenapuut kukkivat etuajassa eivätkä ehkä ole kukassa enää valmistujaisjuhlien aikaan. Kirsikkapuut ovat jo hienossa kukinnassa Turun seudulla.

– Satoa ei voi ennakoida kukinnan mukaan. Siihen vaikuttaa pölyttäjien määrä, kastelullakin on vaikutusta ja yleensä kaikilla sadon kehittymiseen vaikuttavilla tekijöillä kesän aikana.