Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja kolmen muun hallituspuolueen puheenjohtajat astuivat kameroiden eteen Valtioneuvoston linnan tiedotustilassa keskiviikkoiltana kello 22.06.
Hallitus oli päättänyt kehysriihessä merkittävistä veronkevennyksistä. Ansiotuloverotuksen alentamista oli ministerien aiempien puheiden perusteella osattu odottaa.
Sen sijaan yhteisöveron alennus 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta oli yllättävä veto. Tämä veroale suunnattiin yrityksille ja muille yhteisöille, jotka maksavat yhteisöveroa voitoistaan.
– Suomesta tehdään yksi Euroopan houkuttelevimmista maista investoinneille, Orpo perusteli yhteisöveron laskua.
Hallituksen mukaan muutos alentaa verotuloja 830 miljoonaa euroa. Ainakin osa rahoista olisi tarkoitus saada takaisin pidemmän ajan kuluessa yritysten investointien kasvaessa ja taloudellisen toimeliaisuuden vilkastuessa.
Kerromme tässä jutussa, mistä idea yhteisöveron alentamiseen hallituksen pöydälle tuli.
Murron ryhmä ei ehdota yhteisöveroasteen alentamista
Orpo kiitteli keskiviikkoillan tiedotustilaisuudessa Risto Murron työryhmää, joka julkisti pääministerin toimeksiannosta helmikuussa pitkän listan toimia talouskasvun tukemiseksi. Murron listalla yhteisöverokannan yleistä laskua ei kuitenkaan ollut.
Valtiovarainministeriö oli vuoden 2023 verokartoituksessaan todennut, että Suomen yhteisövero on kansainvälisesti kilpailukykyinen.
Ministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen suhtautui vielä viime helmikuussa HS:n haastattelussa skeptisesti ajatukseen siitä, että veronkevennyksillä saataisiin aikaan merkittävää talouskasvua.
Pääministeripuolue kokoomus on ajanut yhteisöveron alentamista jo pitkään. Veron edelliset alentamiset tehtiin Jyrki Kataisen (kok.) pääministerikaudella 2012 ja 2014.
Ylen tietojen mukaan yhteisöveron tasosta keskusteltiin myös Orpon hallituksen muodostamiseen johtaneissa hallitusneuvotteluissa keväällä 2023. Silloin aika ei kuitenkaan ollut kypsä verotuloja alentavalle ratkaisulle, kun neljä tulevaa hallituspuoluetta keskittivät huomionsa kuuden miljardin euron sopeutustoimien löytämiseen.
Edes elinkeinoelämä ei pitänyt yhteisöverosta ääntä vielä hallitusneuvotteluiden aikaan, vaikka veron laskeminen on ollut myös yritysmaailman pitkäaikainen tavoite.
EK:n verotoiveissa oli muun muassa ansiotuloverotuksen alentaminen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen kohdistuva verovähennys. Muutkin etujärjestöt pitivät matalaa profiilia yhteisöveron suhteen.
– Hallitusohjelmaa kun tehtiin, niin meidän tavoitteet tälle vaalikaudelle oli, että pidetään enintään tämä nykytaso, siis ei ainakaan nosteta. Sitten on oltava valmius tilaisuuden tullen sitä alentaa, sanoo Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.
Yhteisöverokeskustelu herää
Julkinen keskustelu yhteisöverosta alkoi heräillä henkiin loppuvuonna 2024.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan johtaja Aki Kangasharju julkaisi muistion, jonka mukaan yhteisöveron viiden prosenttiyksikön lasku rahoittaisi itse itsensä lisääntyneen taloudellisen toimeliaisuuden kautta. Kangasharju kritisoi perinteistä laskutapaa, jossa otetaan huomioon vain itse yhteisöveron tuoton lasku.
Sosiaali- ja terveysalan etujärjestö Soste moitti Kangasharjun muistiota siitä, että sen kirjallisuusviitteet eivät tue johtopäätöstä yhteisöveron alentamisen kasvuvaikutuksista. Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen torjui Kangasharjun johtopäätökset harhaanjohtavina.
Samoihin aikoihin valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) totesi Ilta-Sanomien haastattelussa, että jos julkisessa taloudessa olisi liikkumavaraa, hän käyttäisi sen työn verotuksen merkittävään alentamiseen. Yhteisöveroa Purra ei vielä maininnut.
Talven mittaan edunvalvojat tiivistivät puoliväliriihtä edeltäviä ulostulojaan. Elinkeinoelämän keskusliiton kokoama yritysjohtajien ryhmä ehdotti viiden kohdan ReStart-kasvuohjelmaa, jossa yhtenä toimenpiteenä oli yhteisöveron alentaminen viidellä prosenttiyksiköllä 15 prosenttiin.
– Meidän kasvuryhmä näki vahvasti, että nyt pitää tehdä isompi lasku yhteisöveron tasossa, jotta me saamme aidosti herätettyä ennen kaikkea myös kansainvälistä huomiota, sanoo johtaja Sami Pakarinen EK:sta.
EK:n mukaan yhteisöveron alentaminen lisäisi talouskasvua 3–4 prosenttia ja työllisyyttä 50 000 työpaikan verran. Veron alentaminen rahoittaisi EK:n mukaan itsensä täysin. EK:n vaikutusarvioiden lähteenä olivat Etlan Kangasharjun muistion laskelmat.
Veronmaksajat ja yrittäjät: 18 prosenttia
Seuraavalla viikolla Suomen Yrittäjät julkaisi veropakettinsa, jossa etujärjestö ehdotti yhteisöveron laskua 18 prosenttiin. Muutamaa päivää myöhemmin Veronmaksajain keskusliitto lausui eduskunnan verojaostolle, että yhteisöveroa kannattaisi laskea 18 prosenttiin.
Etujärjestöt lähtivät viemään muiden tavoitteidensa ohessa päättäjille viestiä siitä, että yhteisöveroa olisi järkevää laskea.
– Kyllähän se käytännössä tapahtuu päähallituspuolueiden esikuntien välityksellä. Mitään salamyhkäistä edunvalvontaa ei harjoiteta, vaan samaa viestiä tuodaan kuin julkisuuteenkin, Teemu Lehtinen kuvailee.
Kehysriihen valmisteluiden keskiössä olivat neljän hallituspuolueen puheenjohtajat ja valtiovarainministeriön keskeiset valmistelijat. Avainhenkilöitä olivat Purran talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren ja Orpon talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala.
Lehtinen ja Pakarinen eivät halua tarkemmin avata yhteydenottojaan.
– Näitä viestejä on totta kai viety tämän keväänkin aikana. Olemme tehneet ihan sitä normaalia vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä, kertoo EK:n Sami Pakarinen.
Yhteisöveroehdotusten putoillessa julkisuuteen Purrakin alkoi lämmetä ajatukselle. MTV:n haastattelussa hän mainitsi yhteisöveron kevennyksen keinona talouskasvun vauhdittamiseen.
Helmikuun lopussa Risto Murron kasvutyöryhmä jätti raporttinsa. Ryhmä ehdotti kahta kohdennettua vähennystä yhteisöveroon: toinen sidottaisiin tutkimuksen ja tuotekehityksen investointeihin ja toinen vihreän siirtymän investointeihin. Yleistä veroasteen laskua ryhmä ei kuitenkaan esittänyt.
PS ja kokoomus löytävät toisensa
Perussuomalaisten veropoliittiset intohimot keskittyivät ansiotulojen verotuksen keventämiseen.
Ylen tietojen mukaan puolueessa suhtauduttiin kriittisesti Murron työryhmän ehdotuksiin yhteisöveron valikoivista vähennyksistä. Järkevämpänä pidettiin yhteisöveroasteen alennusta, josta hyötyisivät kaikki yritykset.
Muutama viikko sitten yhteisöveron alentamisesta alettiin neuvotella puolueiden kesken osana isompaa kasvupakettia. Ehdotuksen toi neuvottelupöytään hallituspuolueista ainakin kokoomus, jolle olisi kelvannut isompikin yhteisöveron alennus kuin lopulta toteutunut kaksi prosenttiyksikköä.
Valtiovarainministeriössä yhteisöveroasteen laskun etuna pidetään sitä, että se on helppo toteuttaa, eikä muutos lisää yritysten hallinnollista taakkaa. Talouskasvun kannalta ministeriössä pidettiin yhteisöveron laskua parempana vaihtoehtona kuin Murron työryhmän ehdottamaa perintöveron laskua.
Suuri kysymys on, millaisen loven yhteisöveron lasku lopulta tekee verotuloihin, vai maksaako uudistus itsensä takaisin ns. dynaamisina vaikutuksina kun yritykset investoivat Suomeen.
Asiantuntijoiden mukaan valtiontalous jää yhteisöveron alennuksesta todennäköisesti miinukselle. Verotutkija Tuomas Matikka arvioi, että veron alentaminen kustantaisi itsensä alle 50-prosenttisesti. Ministeriössä uskotaan, että veroa kannattaa silti alentaa.
– Sillä on myös tutkimuskirjallisuuden perusteella merkittävät dynaamiset vaikutukset, kansliapäällikkö Majanen sanoi keskiviikkoillan tiedotustilaisuudessa.
Valtiovarainministeriö julkistaa omat laskelmansa yhteisöveron alentamisen dynaamisista vaikutuksista vappuaattona.
