Kemissä käsitellään valtuustoaloitetta, jolla haluttaisiin liittää verotuloja tuottava kromikaivos naapurikunta Keminmaasta osaksi Kemiä.
Taustalla on epäoikeudenmukaiseksi koettu verotulojen jakautuminen. Kaivos sijaitsee naapurikunnassa Keminmaassa, joka saa verotulot, mutta esimerkiksi teitä kuluttava kaivosliikenne kulkee Kemin teiden kautta.
– Meillähän on äärimmäisen selkeä työnjako Keminmaan ja Kemin välillä: toinen saa tulot ja toinen menot, kuvailee Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen tilannetta.
Valtuutettu Harri Pullolan (sit.) aloitteessa ehdotetaan Elijärven kaivoksen alueen hallinnollista siirtämistä Kemin kaupungin alaisuuteen. Tavoitteena on, että kaivoksen tuottamat taloudelliset hyödyt koituisivat myös Kemille, joka vastaa kaivoksen merkittävistä infrastruktuurikustannuksista.
”Kaivos pysyy Keminmaassa”
Yksi mahdollisuus tasata tilejä olisi osakuntaliitos, jossa osa kunnasta liitettäisiin toiseen kuntaan. Päätöksen tästä voi tehdä valtiovarainministeriö.
Keminmaan vs. kunnanjohtaja Perttu Karinkoski kertoo huvittuneensa Kemissä tehdystä aloitteesta. Osakuntaliitoksesta hänellä on vain yksi mielipide.
– Aloitteitahan voi tehdä monenlaisia. Ei Keminmaalla ole kiinnostusta käydä asiasta keskustelua. Kaivos pysyy Keminmaassa nyt ja jatkossa, hän sanoo.
Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalaisen mukaan Kemi ei ole ainoa paikkakunta Suomessa, joka on samassa tilanteessa.
Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblom mukaan osakuntaliitoksia tehdään melko harvoin. Esimerkiksi viime vuonna niitä ei tehty yhtään.
Hänen mukaansa osakuntaliitosta aletaan useimmiten edistää tavallisten kuntalaisten toiveesta. Esimerkiksi jos jonkun kylän palvelut, kuten lähimmät koulut, sijaitsevat naapurikunnan puolella.
Osakuntaliitokset ovat harvinaisia
Tällä hetkellä osakuntaliitosprosessi on käynnissä esimerkiksi Pohjanmaalla, missä Vöyriin kuuluvaa Petterinmäen kylää yritetään saada osaksi Kauhavan kaupunkia.
Lapissa osakuntaliitosta käsiteltiin muutama vuosi sitten, kun Kolari olisi halunnut osan Kittilässä sijaitsevasta Ylläsjärven kylästä itselleen. Valtiovarainministeriö päätti asiasta Kittilän hyväksi.
Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalaisen mielestä paras ratkaisu verotulojen jakamiseen olisi kaivoslain korjaaminen.
– Kansanedustajat on kyllä asian tiedostaneet ja sanoneet, että korjaussarja on tarpeen ja että asiaa tulee tarkastella. Mutta toistaiseksi se ei ole johtanut puheita pidemmälle.