Kasvavissa kaupungeissa ollaan huolissaan parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevan lakiuudistuksen vaikutuksista.
Kuntaliiton huolena on, että hallituksen esittämä lunastuskorvauksen korottaminen 25 prosentilla uhkaisi valtion tukemaa kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa kasvavissa kaupungeissa.
Lunastuskorvauksia maksetaan tilanteissa, joissa maanomistus siirtyy esimerkiksi kunnalle ilman maanomistajan suostumusta. Korvaus määritellään maan markkina-arvon mukaan. Kuntaliiton kehittämispäällikön Tiina Hartmanin mukaan kunnat käyttävät kuitenkin nykyisellään lunastusta harvoin.
Hartman sanoo, että korkeammat maanhankinnan kustannukset näkyisivät lopulta myös asuntojen ja asumisen hinnassa.
– Maanhankinnan vaikeutuminen ja kallistuminen ei voi olla vaikuttamatta asuntojen hintoihin ja vuokriin.
Hartman sanoo hämmästelevänsä lunastuslain uudistamisen ulottamista kuntien maanhankintaan, koska nykyisellään kunnat hankkivat maata vapaaehtoisilla kaupoilla markkinaehtoisesti. Hartmanin mukaan muutama prosentti kuntien maanhankinnasta tehdään lunastamalla tällä hetkellä.
Hartmanin mukaan esitetty 25 prosentin automaattinen korotus lunastushintaan johtaisi siihen, että maanomistajan ei ole käytännössä mielekästä myydä maata vapaaehtoisella kaupalla kunnalle.
– Lunastuskorvauksen korottaminen tulisi käytännössä lopettamaan vapaaehtoiset raakamaakaupat lähes kokonaan.
Hartmanin mukaan lunastusten määrä lisääntyisi ja lunastuspäätösten saaminen viivästyisi jopa vuosilla.
Vaikka kuntien maanhankinnassa lähtökohtana on vapaaehtoinen kauppa, kunnalla on siis oikeus lunastaa maa-alue maanomistajalta, jos sitä tarvitaan esimerkiksi asuntotuotantoon.
Maan hallitus arvioi korotusten vaikutuksen jäävän vähäiseksi lunastusten vähäisen määrän vuoksi. Hartman korostaa, että kuntien lunastusten määrä on ollut vähäinen johtuen siitä, että maanomistajat tarjoavat maitaan kuntien ostettavaksi, koska kunta maksaa maasta moninkertaisen hinnan verrattuna maa- ja metsätalousmaan hintaan.
Edessä hinnankorotusten kierre?
Hartman toteaa, että jotta kunnat onnistuisivat tekemään vapaaehtoisen kaupan, niiden olisi jatkossa maksettava maasta markkina-arvoa enemmän. EU:n valtiontukisääntely saattaa kuitenkin kieltää kuntia maksamasta vapaaehtoisessa kaupassa markkina-arvoa enemmän. Jos valtiontukisääntely jotenkin voitaisiin välttää, muodostuisi kunnan maksamasta korkeammasta hinnasta kuitenkin uusi markkina-arvo, jota käytettäisiin taas seuraavissa kaupoissa markkina-arvoisena hintana.
– Näin syntyisi jatkuva merkittävä hinnankorotuskierre.
Lunastuslain uudistaminen jakaa näkemyksiä jyrkästi. Maanomistajia edustava maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) pitää uudistusta tarpeellisena. MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristeri sanoo, että maanomistajan asemaa on syytä vahvistaa ja lunastuskorvauksia korottaa.
– Maanomistajan on lunastustilanteessa saatava kunnon korvaus maa-alueestaan, Kristeri sanoo.
Kristerin mukaan maanomistajat ovat kokeneet myös, että likkumavara vapaaehtoisissa kauppaneuvotteluissa kuntien kanssa on ollut vähäinen.
– Lakiuudistuksen tarkoitus on nyt parantaa maanomistajien neuvotteluasemaa.
MTK: Vapaaehtoinen kauppa on jatkossakin houkutteleva
MTK:ssa uskotaan, että vapaaehtoinen kauppa on jatkossakin houkutteleva vaihtoehto.
– Myyntihaluisille maanomistajille kunta on usein mieluisa kauppakumppani, koska kunnat hankkivat myös maa-alueita, joista muut eivät ole kovin kiinnoistuneita.
Kristeri ei pidä jatkuvaa hinnankorotuskierrettä uhkana.
– Esimerkiksi Ruotsissa vastaava korotus tehtiin noin kymmenisen vuotta sitten, eikä vitteitä jatkuvasta hinnankoroituskierteestä ole ollut.
Kristerin mukaan 25 prosentin korotus on Ruotsissa valunut vapaaehtoisiin kauppoihin.
– Tämä on lakiuudistuksen tarkoituskin.
Kristeri korostaa, että asuntojen hintoihin ja vuokratasoon vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin maanhankinnan kustannukset.
Kuntaliitto: Yksityisten omistajien intressissä ei ole sosiaalinen rakentaminen
Hartman sanoo, että mikäli kaupungin mahdollisuuksia hankkia maata heikennetään, asunto- ja elinkeinotonttituotantoa olisi toteutettava enemmän yksityisessä omistuksessa olevalle maalle.
– Yksityisen maanomistajan intresissä ei kuitenkaan välttämättä ole esimerkiksi huolehtia riittävästä sosiaalisesta asuntotuotannosta tai muutenkaan tasapainoisista elinympäristöistä.
Hartmanin mukaan tämä korostuu talouden noususuhdanteessa.
Kuntaliiton mukaan lunastuskorvauksen korotuksen tulisi olla joustava siten, että se määriteltäisiin tapauskohtaisesti. Voimalinjalunastuksissa koetut ongelmat tulisi korjata erillislainsäädännöllä yleisen lunastuslain uudistamisen sijaan.