- Presidentti Alexander Stubb julisti valtiopäivät avatuiksi eduskunnan juhlaistunnossa keskiviikkona. Hän totesi puheessaan pitävänsä Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa haasteena Suomelle.
- Yle näytti avajaiset suorana erikoislähetyksessä, jonka tallenteen voit katsoa Yle Areenasta.
- Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) painotti vastauksessaan presidentille, että myös eduskunta on tärkeää pitää informoituna ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
- Valtiopäivien avajaisten jälkeen puhemies tarjosi avajaiskahvit Valtiosalissa ja presidentti tapasi mediaa.
Stubbin ja Orpon vallanjako sai valtiopäivien avajaiset kuplimaan – lue tästä yksityiskohdat
Presidentti Alexander Stubb vastasi kritiikkiin liian varovaisista Trump-puheista.
- Päivi Lakka
- Maria Stenroos
- Anniina Luotonen
•
Presidentin vallan rajat nousivat valtiopäivien puheenaiheeksi
Presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan keskinäiset suhteet ja tiedonkulku nousivat puheenaiheeksi eduskunnassa valtiopäivien avajaisissa.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) kiitteli Stubbin avoimuutta mutta nosti puheessaan esiin eduskunnan tiedonsaantioikeuden turvaamisen.
Presidentti Alexander Stubbin ja pääministeri Petteri Orpon (kok.) tehtävänjako ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on näyttänyt viime aikoina epäselvältä.
Halla-aho ennakoi keskustelua siitä, tulisiko päätöksentekoa uudistaa myös muodollisesti, jos henkilökemiat instituutioiden välillä eivät olisi yhtä hyvällä tolalla kuin ne nykyään ovat.
Myös Nato-jäsenyys on nostanut esiin mahdollisia ongelmia siitä, että presidentti tekee päätöksiä, joista ei suoraan raportoi eduskunnalle.
– Siihen tarvitaan tarkempi selvyys tämän kevään aikana. Ensi kesän Naton huippukokouksessa tämä voi muodostua ongelmaksi, jos pelisäännöt eivät ole selvät sitä ennen, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi Ylen haastattelussa.
Pääministeri on toimistaan vastuussa eduskunnalle, mutta presidenttiä sama velvollisuus ei koske.
Presidentti Stubb itse rauhoitteli omassa puheessaan keskustelua vallanjaosta ja vakuutti noudattavansa perustuslakia. Hän myös luetteli tavanneensa kaikki eduskunnan ryhmät ja tärkeimmät valiokunnat yhteensä kymmenen kertaa.
Presidentti kertoi myös olevansa valmis tukemaan sitä, että presidentin ja eduskunnan epämuodollisen yhteydenpidon käytänteet kirjataan ylös.
Tulisiko Yhdysvaltoja arvostella suoremmin?
Keskustelu Yhdysvaltain rajusta vallankäytöstä on herättänyt kysymyksen, onko Suomen ulkopolitiikan johto tehnyt selväksi, että kansainvälisen järjestyksen rikkomista ei sallita, esimerkiksi Gazaan tai Grönlantiin liittyen.
Stubb ei ole julkisesti arvostellut Trumpia eikä edes maininnut tätä nimeltä puhuessaan eduskunnalle ja toimittajille.
Opposition Kaikkonen kaipaa selkeämpää puhetta siitä, kenen puolella Suomi on, kun Yhdysvallat uhkaa Tanskaa Grönlannin kaappaamisella.
SDP:n Tytti Tuppurainen sanoi toisaalta ymmärtävänsä varovaisuutta, koska Yhdysvaltojen kanssa ei kannata luoda ongelmia, mutta arvosteli Trumpin Gaza-politiikkaa varsin suoraan.
– Kuulostaa suorastaan etniseltä puhdistukselta. Ei tämä ole puhetta, mitä olemme Yhdysvalloilta odottaneet, Tuppurainen sanoi.
Päivi Lakka
Presidentti Stubb: Diplomatiassa terveen järjen käyttö on sallittua
Presidentti Alexander Stubb otti toimittajia tavatessaan kantaa myös Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon saamaan kritiikkiin, jonka mukaan Suomi ei sano tarpeeksi suorasanaisesti vastaan Yhdysvaltojen presidentille Donald Trumpille.
Stubbin mukaan Suomen syyttäminen suomettumisesta Yhdysvaltojen suuntaan osoittaa historiattomuutta, sillä Neuvostoliittoa ja Yhdysvaltoja ei voi verrata toisiinsa.
– Pidän hyvänä sitä, ettei Suomi enää ole suomettunut maa, Stubb sanoi.
Missä sitten menee presidentin mukaan raja? Mitä Trumpin pitäisi sanoa, jotta siihen suhtauduttaisiin suorasanaisemmin?
Stubbin mukaan Suomen liittolaiset ovat pohjoismaissa, EU:ssa ja Natossa.
– On ilman muuta selvää, että Suomi tukee Tanskan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia.
Hän muistuttaa kuitenkin, että diplomatiassa toimitaan sekä julkisuusdiplomatian ja taustalla tapahtuvan diplomatian keinoin.
Tanskan toiveesta diplomatiaa hoidetaan Trumpin Grönlantia koskevien uhkausten osalta taustalla ja EU:n johdolla, Stubb sanoi.
Hän toistaa, että Yhdysvaltojen toimintatapa on muuttunut ja Suomikin elää uudenlaista epävarmuuden aikakautta. Mutta diplomatiassakin terveen järjen käyttö on Stubbin mukaan sallittua.
– Eli miten me saamme tilanteen rauhoitettua ja käännytettyä Yhdysvallat kohti kansainvälistä yhteistyötä uudemman kerran. Se on meidän tavoitteemme.
Maria Stenroos
Suomi tukee edelleen kahden valtion mallia Gazan kysymyksessä, Stubb sanoo
Presidentti Alexander Stubb sanoo Suomen tukevan YK:ta ja kahden valtion mallia Gazan tilanteen ratkaisemisessa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti eilen Yhdysvaltojen rauhoittavan Gazan alueen ja rakentavan sinne uuden välimerellisen rantakohteen. Yhdysvallat siirtäisi gazalaiset pois alueelta.
Stubb ei ota suoraan kantaa Trumpin puheeseen, mutta vastaa, mikä ratkaisun on Suomen mielestä oltava.
– Me tuemme aina kansainvälistä oikeutta.
Stubb luettelee Suomen tukevan maiden itsemääräämisoikeutta, itsenäisyyttä ja koskemattomuutta.
Gazassa ratkaisun on perustuttava YK:n kantaan, kahden valtion malliin ja Israelin ja Palestiinan sopimukseen, presidentti sanoo.
Maria Stenroos
Yhteinen EU:n puolustusvelka kelpaisi kokoomukselle ja RKP:lle
Euroopan puolustaminen yhteisellä velkarahalla on mahdollista, hallituspuolueista tulkitaan.
Viime perjantaina hallituksen EU-ministerivaliokunta sanoi Suomen olevan avoin eri ratkaisuille, joille puolustusta saadaan vahvemmaksi.
– Ukrainan tukea on jatkettava ja koko Euroopan on oltava mukana. Tällaiset ratkaisut tukevat Suomea mahdollisesti, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (rkp.) sanoo.
– Meidän on suhtauduttava avoimesti eri ratkaisuihin, millä eurooppalaista puolustusta rahoitetaan, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen.
Muutos on merkittävä kannanmuutos, sillä nykyiset hallituspuolueet ovat vastustaneet pitkään eurooppalaista velanottoa.
Hallituksen ajatus on, että Euroopan pitäisi tukea juuri itäreunan puolustusta, Marttinen sanoo.
Kasvuideat tervetulleita
Tänään Elinkeinoelämän keskusliitto EK kertoi haluavansa miljardien veronalennukset yrityksille ja 15 prosentin yritysverotuksen.
– Pidämme kaikkia tämäntyyppisiä avauksia tervetulleina, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson (rkp.) sanoo.
– Eri malleja on hyvä tuoda esiin ja käydä niistä keskustelua, Marttinen sanoo.
Talouskasvua ei ole näkynyt, ja sitä etsii parhaillaan esimerkiksi Risto Murron työryhmä.
Maria Stenroos
Lehterin arvovieraat seurasivat avajaisia, tilaisuus jatkui valtiosalissa juhlakahveilla
Päivi Lakka
Keskustan Kaikkonen kaipaa Suomelta suorempaa puhetta Trumpin uhkausten edessä
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen otti Ylen haastattelussa kantaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tuoreeseen kommenttiin Gazan haltuunottamisesta ja palestiinalaisten siirtämisestä pois alueelta.
– Kuulostaa suorastaan etniseltä puhdistukselta. Ei tämä ole puhetta, mitä olemme Yhdysvalloilta odottaneet, Tuppurainen sanoi.
Hänen muistutti kuitenkin, ettei Suomella ole kahdenvälisiä ongelmia Yhdysvaltojen kanssa, eikä ongelmia pidä Tuppuraisen mukaan myöskään manata.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan Suomen tulisi selkeämmin todeta, että me tuemme Tanskaa tilanteessa, jossa Trump on uhannut ottaa Grönlannin itselleen.
– Ei siinä mitään epäselvää pitäisi olla. Voisi olla ihan paikallaan, että maamme ulko- ja turvallisuuspoliittisesta johdosta tämä entistä selkeämmin sanottaisiin.
Kaikkonen otti kantaa myös ajankohtaiseen keskusteluun presidentin ja pääministerin tehtävänjaosta.
– Siihen tarvitaan tarkempi selvyys tämän kevään aikana. Ensi kesän Naton huippukokouksessa tämä voi muodostua ongelmaksi, jos pelisäännöt eivät ole selvät sitä ennen, Kaikkonen sanoi.
Maria Stenroos
Stubb otti kantaa keskusteluun presidentin vallankäytöstä ja vakuutti yhteistyöhaluaan
Tasavallan presidentti Alexander Stubb rauhoittelee keskustelua vallanjaosta eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin välillä.
Nato-jäsenyys on myös nostanut esiin mahdollisia ongelmia siitä, että presidentti tekee päätöksiä, joista ei suoraan raportoi eduskunnalle.
Pääministeri Petteri Orpo on muutaman kerran jättänyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä tapaamisia väliin ja tilaisuuksissa on ollut vain presidentti. Näissä tapauksissa eduskunta on ollut huolissaan omasta tiedonsaannistaan.
Stubb sanoo noudattavansa perustuslakia.
– Tasavallan presidentille perustuslaki ei ole mielipide, vaan demokratian ja toimivallan peruskivi.
Stubb luettelee tavanneensa kaikki eduskunnan ryhmät ja tärkeimmät valiokunnatkin yhteensä kymmenen kertaa.
Virallisesti eduskuntaa pitää ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ajan tasalla valtioneuvosto, ja presidentin yhteydenpito täydentää tätä.
– Käytännössä se on kuitenkin hyvin tärkeää yhteisen tilannekuvan ylläpitämiseksi. Näin rakennamme yhtenäisyyttä ja lisäämme luottamusta.
Stubbin mielestä käytäntö toimii, ja hän sanoo olevansa valmis siihen että nykyiset toimivat käytännöt kirjataan ylös.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti otti viime vuonna kantaa instituutioiden keskinäisiin suhteisiin ja totesi, ettei kovin yksityiskohtainen sääntely ole järkevää vaan sen tulee mahdollistaa jousto myskyisässä kansainvälisessä ympäristössä.
Presidentin mielestä olot ovat nyt myrskyisät, ja silloin on oltava yhteinäisiä ja voitava reagoida nopeasti ja päättäväisesti.
– Näihin tarpeisiin järjestelmämme vastaa erinomaisesti, Stubb sanoo.
Päivi Lakka
Puhemies Halla-aho muistutti eduskunnan oikeudesta saada tietoa myös presidentiltä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon (ps.) viesti eduskunnalle oli synkkä, mutta synkkyyteen ei ole hänen mukaansa syytä vajota.
– Jokainen vuosi on tuonut mukanaan yllätyksiä, yleensä ikäviä, eikä ole syytä uskoa, että vuosi 2025 olisi tässä suhteessa poikkeus.
Henkisellä ja materiaalisella varautumisella Suomi voi hänen mukaansa kuitenkin vaikuttaa maailman suuriin tapahtumiin ja siihen, miten itse pärjäämme näiden tapahtumien keskellä.
Halla-aho otti puheessaan kantaa myös eduskunnan, presidentin ja hallituksen tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön.
Suomea kohtaavat haasteet ja ongelmat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi ja uusiin uhkiin on hänen mukaansa mahdotonta vastata yhden hallinnonalan toimenpiteillä.
Halla-aho esitti puheessaan myös kysymyksen siitä, kuuluvatko Nato-asiat ulko- vai puolustuspolitiikan vastuulle ja minkä tahon tulisi johtaa Nato-politiikkaa.
Tämä aika edellyttää hänen mukaansa myös saumatonta tiedonkulkua, yhteistyötä ja koordinaatiota eri instituutioiden, kuten tasavallan presidentin, valtioneuvoston sekä eduskunnan välillä ja sisällä.
– Suomi on pieni ja egalitaristinen yhteiskunta, jossa päätöksentekijät eivät yleensä vartioi mustasukkaisesti omaa reviiriään, vaan kommunikaatiota, myös epämuodollista, voidaan harrastaa matalalla kynnyksellä yli puolue- ja instituutiorajojen.
Halla-aho ennakoi keskustelun jatkuvan siitä, tulisiko päätöksenteon rakenteita ja toimintatapoja uudistaa myös muodollisesti, jotta eduskunnan tiedonsaanti turvataan.
– Myös siinä hypoteettisessa tilanteessa, että kemiat instituutioiden välillä eivät olisi yhtä hyvällä tolalla kuin ne nykyään ovat.
Maria Stenroos
Stubb: Yhdysvaltain politiikka on Suomelle ja Euroopalle haaste
Tasavallan presidentti Alexander Stubb pitää Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa haasteena Suomelle.
– Läheisen liittolaisemme Yhdysvaltojen ulkopolitiikka nojaa tällä hetkellä enemmän transaktioihin kuin monenkeskisyyteen. Se on Suomelle ja Euroopalle haaste, Stubb sanoi.
Transaktionalismilla tarkoitetaan politiikkaa, joka ei perustu siihen, että asiat tehtäisiin eri maiden kesken yhteisesti sopien ja kaikki huomioon ottaen, vaan tapauskohtaisiin ratkaisuihin, joita maat tekevät toistensa kanssa.
Stubb sanoo Suomen pitävän jatkossakin kiinni demokratiasta, oikeusvaltioperiaatteesta ja kansainvälisestä oikeudesta.
Euroopan on kuitenkin jatkettava läheistä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa periaatteistaan tinkimättä.
Samantyyppistä tapauskohtaista politiikan teon tapaa käyttävät myös Venäjä ja Kiina.
Stubb sanoo, että lähitulevaisuudessa Ukrainan tukea on jatkettava ja maalle on löydettävä myös rauhanratkaisu keskipitkällä aikavälillä.
Puheensa alussa Stubb esitti suomalaisten osanoton Ruotsin Örebron eilisestä kouluampumisesta Ruotsin suurlähettiläälle Peter Ericsonille.