Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Euroopan keskuspankki EKP laskee ohjauskorkojaan. Kaikki kolme ohjauskorkoa laskevat 0,25 prosenttiyksikköä.
Keskeinen talletuskorko asettuu sen myötä 2,75 prosenttiin. Päätös vastaa markkinoiden odotuksia ja siksi ei todennäköisesti tuntuvasti heilauta markkinakorkoja, kuten euriboreja.
Pääjohtaja Christine Lagarden tiedotustilaisuus Frankfurtissa alkaa kello 15.45 Suomen aikaa.
Viime vuoden aikana EKP alensi ohjauskorkojaan neljä kertaa.
Yleinen oletus markkinoilla on, että EKP jatkaa korkojen laskua kevään edetessä. Odotukselle antaa tukea myös EKP:n kommentti tulevasta.
– Keskipitkän aikavälin inflaatiovauhdin arvioidaan palaavan EKP:n neuvoston kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi tämän vuoden kuluessa, keskuspankin tiedotteessa sanotaan.
Keskuspankin mukaan euroalueen inflaatio on edelleen nopeaa joidenkin toimialojen palkkojen ja hintojen seuratessa aiempaa, nopeaa inflaatiota.
– Palkkojen nousu on kuitenkin vaimenemassa odotusten mukaisesti, EKP arvioi.
SEB-pankin päästrategi Jussi Hiljanen odottaa, että keskuspankki tulee jatkamaan korkojen laskemista aina 1,5 prosenttiin saakka.
Inflaation hidastumista voidaan odottaa, sillä uuden riskit uhkaava Euroopan orastavaa talouskasvua.
– Erityisesti Yhdysvaltojen tullimaksuilla, jotka kohdistuvat Euroopan vientiin Yhdysvaltoihin, olisi kielteisiä vaikutuksia kasvuun, ja ne voivat vaikuttaa jo ennestään heikkoon teollisuussektoriin sekä inflaatioon, Hiljanen sanoo tiedotteessa.
Pääjohtaja Lagardelta korosti jälleen, että korkopäätökset tehdään aina tuoreimpien taloustietojen pohjalta.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kuitenkin tulkitsee korkojen laskun jatkuvan.
– Epävarmuutta on paljon ja siinä mielessä ei (EKP:ssä) haluta ottaa kovin vahvoja näkemyksiä tulevasta. Mutta sen Lagarde uskaltaa sanoa, että alaspäin koroissa mennään. Kuinka nopeasti ja minkälaisilla askelilla – se jätetään auki, von Gerich sanoo Ylen haastattelussa.
Epävarmuutta päätöksentekoon tuovat monet asiat: Saksan ja Ranskan epäselvä poliittinen tilainne, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin tulliuhkaukset ja energian hintakehitys sekä kaiken tämän lisäksi hintojen nousun kehittyminen euromaissa.
Von Gerich arvioi, että jos Yhdysvallat asettaa tulleja ne voisivat tarkoittaa Euroopassa korkojen nopeampaa laskemista.
Myös Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki uskoo korkojen laskun jatkuvan tasaisesti.
– Arvioimme edelleen EKP:n leikkaavan korkoja jokaisessa kokouksessa syyskuuhun asti, jolloin talletuskorko laskisi 1,50 prosenttiin, missä se pysyisi loppuvuoden.
Danske Bank arvioi, että myös euriborit laskevat alle kahteen prosenttiin.
Keskeisimmin seurataan inflaatiota, jota EKP yrittää saada asettumaan noin kahden prosentin tasolle. Tavoite on jo lähellä. Kun vuoden 2022 lopulla euroalueen inflaatio huiteli yli 10 prosentissa, niin joulukuussa 2024 se oli 2,4 prosenttia.
Euroalueen inflaatio on kuitenkin liikkunut syksyn aikana väärään suuntaan eli noussut. Eniten kallistuivat palvelut, joiden hinnat nousivat tasan neljä prosenttia vuoden takaisesta.
Toisaalta koron laskuille on tilaa, koska Euroalueen talouskasvun on ennustettu olevan tänäkin vuonna vaatimatonta runsaan prosentin luokkaa. Tänään julkaistujen tilastojen mukaan euromaiden talous kasvoi viime vuoden lopussa 0,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Koko vuoden kasvu jää siis vain 0,7 prosenttiin.
Kun EKP laskee talletuskorkoaan, se asettuu ratkaisullaan toiselle linjalle kuin Yhdysvaltain keskuspankki Fed, joka eilen ilmoitti pitävänsä ohjauskorkonsa ennallaan.
Keskuspankin ohjauskorot välittyvät esimerkiksi asuntovelkaisille markkinakorkojen, kuten euriborien kautta. Kahdentoista kuukauden euribor on nyt runsas 2,5 prosenttia. Vielä syyskuussa euribor oli yli kolme prosenttia.
Tutki alla olevalla laskurilla, millaisia vaikutuksia korkomuutoksilla on asuntolainaan: