Hälytys!
Ison kiinteistön toinen kerros on romahtanut. Yhdestä viiteen ihmistä on saattanut jäädä jumiin kellarikerroksiin.
Pelastuslaitos on tehnyt alueen ensitarkastuksen. Nyt tarvitaan jotain ihmisnenää tarkempaa.
Rauniokoiraksi kouluttautunut bordercollie Ruu haukkuu ja säntäilee innokkaasti. Koiranohjaaja Ritva Holmström huutaa käskyjä.
Työpari eli koirakko lähtee kohti kuviteltua onnettomuuspaikkaa.
Helsingin Kampin uuden terveys- ja hyvinvointikeskuksen rakennustyömaalla oli lauantaina käynnissä rauniokoirien harjoitukset.
Uhri löytyy kolosta
Ruu juoksee alas portaikkoa. Se kiinnostuu alimman kerroksen laudoituksen alla olevasta kolosta ja alkaa haukkua.
– Tason neljä havainto, ohjaaja Holmström sanoo radiopuhelimeen.
Lautojen alla on uhri, tai harjoituksessa maalimies, joka koiran on haistettava. Havainnot merkitään karttaan.
Näin pelastuslaitoksen rauniopelastajat tietävät, mistä etsiä uhreja.
Ruu saa kehuja Holmströmiltä. Maalimies lautojen alla jää piiloon odottamaan seuraavaa koirakkoa.
Kierros raunioissa jatkuu. Ruu tekee muitakin havaintoja.
Se myös ampaisee vahingossa kielletylle alueelle, jossa kuvitellusti on vaarallisia aineita.
– Kuoli, sanoo harjoituksen turvallisuusjohtaja Susan Lindblom.
Peto-ryhmä etsii raunioista
Harjoituksen järjestävät Stadi peto -ryhmän eli Helsingin pelastuskoirien ryhmän vapaaehtoiset pelastuskoiraharrastajat.
Treenikierroksen aikana raunioissa käy yhteensä 15 koiraa ohjaajineen.
Yhteensä koulutettuja rauniokoiria on Helsingissä muutama kymmentä ja koko Suomessa noin sata, arvioi harjoituksen ryhmänjohtaja Sam Widlund.
Jos kaupunkia kohtaisi oikea suuronnettomuus, Helsingin pelastuslaitos voisi kutsua peto-ryhmän paikalle.
Rauniot, lumivyöryt, metsään kadonneet, Widlund luettelee työkeikkoja.
Poliisin kanssa tehtäviä maastoetsintäkeikkoja on Helsingissä noin kerran kuussa. Pelastustoimen tehtävät ovat harvinaisempia, viimeisin noin kymmenkunta vuotta sitten, Widlund muistelee.
Pelastuslaitoksilla on myös 40 koirakon ryhmä sota-ajan poikkeusoloja varten.
Perhekoirasta pelastajaksi
Työ ei ole rajattu tietyille koiraroduille. Tärkeintä Widlundin mukaan on koiran luonne ja kyky liikkua ihmisen mukana hankalissa ja hälyisissä paikoissa.
Pelastuskoiran koulutus alkaa heti pennusta.
– Koira oppii, että ihmisen löytäminen on hirmu jännää ja löydöstä saa palkkion, Widlund kertoo.
Vain joka viides koulutuksen aloittanut koira saa lopulta suoritettua vaadittavat pelastuskoirakokeet.
Ruun päivä on pulkassa. Seuraavaksi raunioihin lähtevät Tanja Wallenius ja villakoira Tilu, jonka jälkeen Susanna Tavela ja saksanpaimenkoira Pepi.
Palkinnoksi herkkuja ja pallo
Kuten koirat, myös etsintätavat ovat erilaisia. Raunioissa koirat merkkaavat löytönsä usein haukkumalla, kun taas maastoetsinnöissä koirien havaintoja ohjataan motivointipatukalla.
Myös palkinnot ovat erilaisia. Pepille maistuu leikkipallo, Tilu taas saa herkkuja.
Ruu taas tykkää molemmista.
Entä mitä koiranohjaaja saa tästä palkinnoksi?
– Hyvän mielen, Widlund sanoo.
Muokattu 28.1.2025 kello 12.59: Ruu on bordercollie, ei australianpaimenkoira, kuten jutussa aiemmin luki. Walleniuksen etunimi on Tanja, ei Taina.