On aika loogista, että Saara Törmän, 47, soolouran ensimmäinen kappale on nimeltään Kääretorttu.
Onhan Törmä entinen ruokatoimittaja. Hän on myös sanoittaja, joka takoi parikymmentä vuotta Suomen ykkösartisteille hittejä, kunnes päätti astua varjoista valokeilaan.
Viime viikolla Törmä julkaisi sanoittamansa kappaleen, jonka hän laulaa itse. Biisin Tiktok-videoilla on yhteensä miljoonia katselukertoja ja satojatuhansia tykkäyksiä.
Ne ovat saaneet myös teinit ja aikuiset tekemään laulusta omia tanssiversioitaan.
Törmästä kasvoi ilmiö. Videot kuvaa 18-vuotias poika Mauno. Yhden on kuvannut naapurin Leena.
Törmä esiintyy videoilla huolitellun näköisenä täti-ihmisenä vintage-leningeissä. Hän tanssii kulmikasta koreografiaansa julkisilla paikoilla: junassa, jääkiekkotreeneissä, rautatieasemalla.
Sävy on totinen ja humoristinen. Vähän kuin Maustetyttöjen äiti olisi päättänyt irrotella raivokkaasti.
Törmän Saara Järvenpäästä…
Monet meistä ovat törmänneet Saaraan tietämättämme. Hän on sanoittanut poppia Antti Tuiskulle (Rahan takii), Jari Sillanpäälle (Sinä ansaitset kultaa), Kaija Koolle (Kaunis, rietas, onnellinen), Lauri Tähkälle (Morsian), Jannalle (Sä et ole hullu). Muiden muassa. Julkaistuja kappaleita on yli 250, monet niistä hittejä.
Törmä asuu puolisonsa säveltäjä Aku Rannilan ja pariskunnan kahden lapsen kanssa Järvenpäässä. Hän käy Prismassa ja koirien kanssa metsälenkeillä, kutoo, jumppaa, tykkää arjesta – ja leipoo.
– Tykkään hengailla naapurintätien kanssa ja puuhastella kotona. Järvenpäässä on riittävän pieni elämänpiiri, mutta suurkaupungin syke on kuitenkin lähellä. Siellä voi välillä käydä vilkaisemassa ja toteamassa, että en halua olla täällä.
Törmä korostaa olevansa ihan tavallinen. Ehkä se on hänen menestyksensä salaisuus, syy sille, että hän on onnistunut tavoittamaan populaarimusiikkia rakastavan kansan syvimmät tunnot.
…ryhtyi räppimummoksi
Niin kuin nyt vaikka Kääretortussa:
Mitäpä muutakaan täs kaaoksessa voi, kuin leipoo
Mitäpä muutakaan tän maailman raunioil, kuin vääntää jotain
Kääretorttuu ja kahville sut kutsuu
Viime syksynä Törmä havahtui siihen, että teini-ikäiset lapset muuttavat kohta kotoa ja omat vanhemmat alkavat ikääntyä.
Alkoi tuntua, että jos vielä aikoo repäistä, se täytyy tehdä nyt.
– Biisintekijäkollegoiden kanssa meillä on ollut kestovitsi, että kun täytän 80 vuotta, minusta tehdään törkeä räppimummo, kauhea irstailija.
Irstailun sijaan syntyi Kääretorttu, jonka Tiktok-videoilla Törmä esittää erikoisia moovejaan kaiken kansan silmien alla.
– Päätin, että en aio enää välittää häpeästä. Häpeä on pysäyttävä voima. Jos sille antaa vallan, ei uskalla tehdä mitään. Ajattelen, että nyt vain mennään. Kerran se vain kirpaisee.
Jotain voimauttavaa naisille, kiitos
Kun Törmä kirjoittaa, hän ei ajattele kohderyhmiä. Hän haluaa, että mahdollisimman moni löytäisi hänen teksteistään jotain, johon samastua.
Siksi aiheetkin ovat sellaisia, jotka nyt ihmisiä yleensä liikkuttavat: rakastumiset ja erot.
– Ne ovat isoja juttuja elämässä, mutta voivat tuntua kliseisiltä, koska niistä on tehty biisejä niin järjettömän monta kertaa. Minun tehtäväni on keksiä pyörän yksi pinna aina uudelleen, joku pieni uusi näkökulma.
Törmä kertoo, että artistit ja levy-yhtiöt pyytävät häneltä erittäin usein ”naisille jotain voimauttavaa”.
Millaista se on?
– Sen kun tietäisi, Törmä huokaa.
Hän ajattelee, että sanoittaessa ei pidä ylianalysoida, vaan mennä intuitiolla.
Muuta mittaria ei ole kuin ”karvamittari”: nousevatko omat karvat pystyyn, kostuuko oma silmäkulma.
Jos se tapahtuu itselle, se tapahtuu yleensä jollekulle muullekin, hän uskoo.
Haahuilu avartaa
Ura musiikkialalla ei ollut Törmälle koskaan päämäärä. Hän on enemmän niitä tyyppejä, jotka ajautuvat.
Törmä opiskeli eri aineita: unkarin kieltä ja kulttuuria, media-alaa – ja läheltä piti ettei myös sianhoitoa, jonka hän oli yhteishaussa ruksittanut yhtenä vaihtoehtona. Se oli jonkinlainen kapinaele, hän arvelee.
”Haahuilu” oli kuitenkin tulevan sanoittajan uran kannalta tärkeää.
– On mahtavaa, että olen saanut testata erilaisia asioita. Siitä on ollut aidosti hyötyä, että olen nähnyt erilaisia juttuja, ihmisiä, tapoja olla ja elää.
Sanoittajaksi Törmä päätyi puolivahingossa, kun puoliso Aku Rannila pyysi vaimoltaan tekstiä bändinsä kappaleelle.
Syntyi Unta, joka päätyi lopulta Katri Ylanderin albumille vuonna 2007.
– Yritimme tehdä lisää, mutta saimme levy-yhtiöltä palautetta, että ei kelpaa. ”Voimme ottaa Akun sävellykset, mutta ei näitä tekstejä”.
Törmä sisuuntui ja alkoi harjoitella kirjoittamista tosissaan. Tilauksia alkoi tulla.
Elämä 2,5 minuutissa
Nykyisin tekstit syntyvät ryhmätyönä. Levy-yhtiö tilaa ja sen jälkeen tekstiä työstetään studiolla. Paikalla voi olla artisti ja useita muita henkilöitä.
Alkuaikoina Törmä saattoi miettiä miehensä sävellyksiin sanoja viikonkin ajan. Rauhassa kypsytellen syntyivät muun muassa Antti Tuiskun Hyökyaalto ja Kaija Koon Kaunis rietas onnellinen.
Nyt paikalla on useita ihmisiä ja kappale puserretaan päivässä. Aamulla aloitetaan ja illalla on valmista.
– Sukkuloin siellä kaikkien toiveiden ristiaallokossa ja yritän löytää punaisen langan, sen, miten juttu tiivistetään niin, että se ei tunnu maailman kliseisimmältä. Samalla sen pitää kuitenkin olla riittävän kliseinen, Törmä kuvailee paradoksia.
Kliseet kuuluvat pop-lauluihin. Niitä tarvitaan, jotta kuulija ehtii omaksua 2,5 minuuttisen lyriikan sanoman. Tarinan pitää mennä kerralla jakeluun.
– Ihminen ei ehdi omaksua siinä ajassa älyttömästi uutta tietoa. Minun pitää tasapainoilla tuttuuden ja jonkun uuden oivalluksen trapetsilla.
Demokratia tappaa outouden
Yleistyneessä tavassa, jota kutsutaan co-writingiksi, on puolensa. Hyvä puoli on nopeus ja parhaassa tapauksessa turvallinen luomisen tila, jossa yksi kannattelee toista.
Voi kuitenkin käydä niinkin, että sanoittaja alkaa myötäillä muita ja pienentää itseään. Huonoimmassa tapauksessa kaikkien mielipiteiden kuuntelu johtaa tasapaksuihin kompromisseihin. Mikään ei nouse konsensuksen massasta.
– Oudolta vaikuttavat jutut ja piikit tasoitetaan jo tekovaiheessa, kun kaikkien pitää olla samaa mieltä. Demokratia vähentää erikoisuutta.
Törmä antaa esimerkin: Antti Tuiskun Mä hiihdän -tekstiä Törmä sai kirjoittaa kaikessa rauhassa ilman, että olisi keskusteltu, onko tekstin teema – hiihtäminen – hyvä vai outo idea.
Ja juuri lyriikka herkisti Helsingin Sanomien toimittajan julistamaan kappaleen täydelliseksi, puhtaaksi ja syvälliseksi.
Sanoittaja maksaa
Yhdessä kirjoittaminen vaikuttaa myös sanoittajan toimeentuloon. Vexi Salmen, Reino Helismaan ja Juha Vainion aikoihin oli selvää, että tulot jakautuvat sanoittajan ja säveltäjän kesken fifty-fifty. Nyt on toisin.
– Jos huoneessa on sanoituksen tekohetkellä viisi ihmistä, on tavallista, että tulot jaetaan työryhmän kesken. Näin huolimatta siitä, onko yksi ihminen tehnyt tekstin ja muut vain hengailleet mukana.
Sanoittajan tulot koostuvat aina pienistä puroista. Yhdellä radiosoitolla ei vielä juhlita ja suoratoistopalveluista heruu tunnetusti pennosia.
Monelle tulee yllätyksenä, että Törmä ei saa palkkaa työstään. Levy-yhtiöt tilaavat sanoituksia, mutta palkkaa tulee tekijänoikeustuloina vasta, jos kappale saa riittävästi soittokertoja.
– Työtä tehdään omalla riskillä. Homma perustuu siihen, että tuolla pyörii biisejä, joilla koko toiminta rahoitetaan. Siksi alalle on tosi vaikea tulla, koska pitää olla joku keino, jolla työskentely rahoitetaan.
Sanoituksesta levyn julkaisuun voi kulua kolmekin vuotta, eikä julkaisu ole tae sille, että kappale menestyy. Lopputuotto voi olla muutamia kymppejä tai euroja huolimatta siitä, kuinka kauan työhön on käyttänyt aikaa.
Räppimummo Turistin ja JVG:n välissä
Oman artistinuransa ensimmäistä kappaletta Kääretorttua Törmä pitää käsittämättömänä juttuna. Hän ei odottanut mitään, mutta päätyi Spotifyn Suomen Top 50 -listalle.
Sen noteerasi Antti Tuiskukin, joka laittoi Törmälle viestin kesken sanoittaja-artistin kotoisten kääretorttujulkkarien.
– Siinä luki, että Kääretorttu on Spotifyssa sijalla 17. Se on oikeasti uskomatonta! Se oli siellä räppäreiden, jossain Turistin ja JVG:n välissä. Ajattelin, että tämä ei ole todellista, Törmä sanoo ja kuulostaa lapsekkaan innokkaalta.
Törmä on vuosikaudet laulanut tekstittämiensä kappaleiden demoja. Se on ollut työlään sanojen hinkkaamisen jälkeen ”ihanin hetki”.
Kun on alkuun päästy, Törmä antaa mennä vaan. Kappaleita on tarkoitus julkaista piakkoin lisää. Ja keikoillekin tekee mieli, vähintäänkin johonkin pubin nurkkaan.
Ruisrockiin kenties?
– Totta kai joo!
Sanoittaja on löytänyt oman juttunsa.
Lue edellinen kulttuurivieras: Baletinopiskelu mursi nuoren naisen itsetunnon: ”Sain jatkuvasti kielteistä palautetta”
