Helsingin ja Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS-yhtymä ilmoitti torstaina irtisanovansa 280 työntekijää.
HUSin hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok.) kommentoi väenvähennyksiä heti irtisanomisuutisen jälkeen. Hän korostaa, että mittaviin henkilöstövähennyksiin oli pakko ryhtyä säästösyistä.
Alun pitäen uhkana oli 990 henkilön vähentäminen. Rautavan mukaan säästöjä oli jo aiemmin etsitty muualta kuin henkilöstöstä.
– Nyt on etsitty säästöt kaikkialta muualta, joten jouduimme menemään myös henkilöstöpuolelle.
Yt-neuvotteluilla tavoiteltiin 50 miljoonan euron säästöjä. Henkilöstöä edustavat ammattiliitot ovat jo ottaneet kantaa väenvähennyksiin ja sanovat potilasturvallisuuden olevan vaarassa.
Rautava näkee tulevaisuuden toisin ja vakuuttaa, että potilasturvallisuudesta pidetään huolta. Rautava kertoo, että potilasturvallisuutta käsiteltiin myös HUSin päättävissä hallituksen kokouksissa.
Hän huomauttaa, että väenvähennyksistä suhteellisesti suurempi osa kohdistuu muuhun kuin potilastyötä tekeviin henkilöihin.
– En usko, että potilasturvallisuus on vaarassa.
Rautava kuitenkin myöntää, että väenvähennys voi näkyä potilastyössä sitä kautta, että leikkausjonot eivät lyhene. HUSilla on ollut nykyiselläänkin vaikeuksia pitää hoitotakuusta kiinni.
Hoitotakuun mukaan potilaan olisi päästävä esimerkiksi leikkaukseen puolen vuoden sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.
– Emme pysty saamaan leikkausjonoja lainmukaiselle tasolle tulevaisuudessakaan tällaisilla budjeteilla, Rautava sanoo.
Suhteellisesti suurin osa väenvähennyksistä kohdistuu siis muuhun kuin hoitohenkilöstöön. Rautava ei kuitenkaan usko, että hallinnolliset työt jatkossa kasautuisivat entistä enemmän hoitohenkilökunnan tehtäväksi.
– Muun muassa digitaalisuudesta löytyy ratkaisuja siihen, että hoitohenkilökunta voi keskittyä ydintehtäväänsä eli potilaiden hoitoon.
Rautavan mukaan HUSin on tehtävä kolmen vuoden aikana lähes puolen miljardin euron säästöt. Sitä, miten nämä tehdään, ei Rautava lähde tässä vaiheessa avaamaan.
– Kyllä tätä kehitystyötä varmasti joudumme jatkamaan.
Taustalla rahoituksen riittämättömyys
HUSin yhtymähallituksen demarijäsen Markku Sistonen sanoo kantavansa vastuunsa ja kuvailee päätöksiä raskaiksi.
– Ei ollut muita vaihtoehtoja.
Sistosen mukaan tilanteeseen jouduttiin, koska yhtymähallituksen huolta rahoituksen riittävyydestä ei ole huomioitu. Sistonen sanoo, että sinänsä tämän ei pitänyt tulla kenellekään yllätyksenä.
– Hallitus on esittänyt lisärahoitusta jo useamman kerran yhtymäkokoukselle.
Yhtymäkokouksessa asiasta päättävät Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Vaataa-Keravan hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki.
Sistonen peräänkuuluttaa valtion vastuuta rahoituksen riittävyydestä.
Myös hallituksen jäsen Elin Blomqvist-Valtonen (r.) sanoo, että tämä tie on kuljettu loppuun ja lisää rahoitusta olisi saatava. Blomqvist-Valtosen mielestä tulevaisuudessa talouden tasapainottamiseksi on löydyttävä muita keinoja kuin henkilöstön vähentäminen.
– Toivon, että en joudu vastaavaan tilanteeseen enää.
Vastuu hallituksella
Blomqvist-Valtosen mukaan tilanteeseen olisi saatava muutos vielä nykyisen hallituksen toimikautena. Nykyinen hallitus toimii kesäkuuhun asti.
– Kyllä nämä henkilöstöleikkaukset minustakin jopa liian rajuilta tuntuvat. Hallituksen on kuitenkin kannettava vastuunsa HUSin taloudesta ja sen tasapainottamisesta, Blomqvist-Valtonen sanoo.
Vihreiden hallituksen jäsen Sanna Vesikansa muistuttaa, että HUS joutuu Suomen sote-toimijoista ensimmäisenä näin rajuihin säästöihin, koska HUSin pitää kattaa aikaisenpien vuosien alijäämä vuoden 2025 aikana. Myös Päijät-Hämeessä on sama tilanne.
Muilla hyvinvointialueilla ja Helsingillä vastaava tilanne on edessä vuonna 2026.
– HUS on pakotettu näin vaikeisiin säästöihin, koska nykyinen maan hallitus ei ole ollut valmis antamaan lisäaikaa alijäämien kattamiseen, Vesikansa sanoo.
Vasemmistoliiton Anna Vuorjoki pitää henkilöstöleikkauksia erittäin vahingollisina.
– Jokainen työntekijä HUSissa tekee tärkeää työtä, joten tämä ei voi olla vaikuttamatta potilaiden hoitoon.
Vuorjoki muistuttaa, että aiemmin syksyllä kun hallitus antoi valtuudet yt-prosessin edistämiseksi, vasemmistoliitto esitti, että yt-prosessia ei olisi käynnistetty, vaan hallitus olisi kutsunut koolle ylimääräisen yhtymäkokouksen.
– Tavoitteena oli se, että hallitus olisi vaatinut vielä yhtymäkokoukselta lisärahoitusta, jotta henkilöstövähennyksiä ei olisi tarvinnut tehdä, Vuorjoki sanoo.