Ylen meteorologit vastaavat yleisön kysymyksiin sekä tässä artikkelissa että sunnuntaisin klo 14.15 Radio Suomen Viikonlopussa. Talviolympialaisten ajan radio-ohjelma on tauolla. Kysy meteorologilta kuullaan seuraavan kerran tuttuun tapaan sunnuntaina 1. maaliskuuta.
Voit lähettää kysymyksesi meteorologeille alla olevalla lomakkeella.
Ovatko aurinkoiset päivät sydäntalvella aina kylmiä?
Yleensä tammi–helmikuussa aurinkoiset ja poutaiset päivät ovat myös kovia pakkaspäiviä. Onko kuitenkin mahdollista, että päivä on aurinkoinen ja pilvetön, mutta pakkasta on vain esimerkiksi viisi astetta kyseiseen aikaan vuodesta?
Jari
On mahdollista. Tällainen tilanne on usein föhn-ilmiön yhteydessä. Jos virtaus käy lännestä tai luoteesta Skandien vuoriston ylitse, laskeutuu Suomeen kuivaa ja lämmintä ilmaa. Tällöin taivas on monesti pilvetön ja lämpötila ajankohtaan nähden korkea. Voi hyvin olla tilanne, että aurinko paistaa tammi-helmikuussa pilvettömältä taivaalta, ja lämpötila on jopa plussalla. Viiden pakkasasteen aurinkoisia päiviä voi olla helposti ilman föhntuultakin. Riittää vain, että korkeapaine vallitsee ja kaikkein kylmimmät ilmamassat ovat väistyneet Suomen yltä.
Elias Paakkanen, 10.2.2026
Kylmeneekö vai lämpeneekö sää, jos pakkanen laskee?
Kysymys lämpötiloista matematiikan kannalta. Itse ymmärrän, että lämpötilasta puhuttaessa pakkanen on lämpötilan negatiivinen arvo. Ja jos lämpötila laskee, on myös se negatiivinen tapahtuma. Tästä johtuen, jos sanotaan, että pakkanen laskee, sen pitäisi tarkoittaa lämpötilan nousemista. Olisiko tähän kommenttia?
Timo, Naantali
Asia on juuri noin, kuten sanot. Pakkasen laskeminen tarkoittaa lämpötilan nousua. Vastaavasti pakkasen nouseminen tarkoittaa sään kylmenemistä. Väärinymmärryksen vaara on kuitenkin niin suuri, että vältämme näiden ilmaisujen käyttämistä. Lämpötilan laskiessa puhumme pakkasen kiristymisestä, kun taas lämpötilan noustessa puhumme pakkasen hellittämisestä ja sään lauhtumisesta.
Elias Paakkanen, 10.2.2026
Miksi Ahvenanmaan sää sivuutetaan usein tv:n sääennusteissa?
(kysymystä lyhennetty) Kun meteorologit ennustavat säätä, miksi Ahvenanmaan säästä ei yleensä mainita mitään? Onko niin, etteivät meteorologit miellä Ahvenanmaata osaksi Suomea? Pahinta on se, jos/kun meteorologi seisoo karttansa edessä siten, että Ahvenanmaa jää piiloon hänen taakseen. Onko Ahvenanmaalla asuville jokin oma säätiedotus jollain ruotsinkielisellä kanavalla?
Marika, Tuusula
TV-lähetyksessä on vain kaksi minuuttia aikaa kertoa koko Suomen sää. Me meteorologit puhumme niistä alueista, joissa tapahtuu, ja toisaalta yritämme kertoa tasapuolisesti maan eri osista. Tietysti Ahvenanmaa on osa Suomea, ja myös Ahvenanmaan säästä tulee joskus puhuttua. Emme seiso sen päällä juuri koskaan, sillä seisomme pääosin Suomen itäpuolella.
Ahvenanmaan väestö on pääosin ruotsinkielistä, ja Ylen meteorologit eivät tee ruotsinkielisiä säätiedotuksia. Svenska Ylen uutisankkuri kertoo sään uutisten yhteydessä. Ahvenanmaalla näkyy myös Ruotsin yleisradion, SVT:n, kanavat, ja monet saattavat katsoa sään sieltä.
Elias Paakkanen, 9.2.2026
Miten määritellään kireä pakkanen?
Hei. Miksi kerrotte tammi-helmikuussa, että on kireää pakkasta, jos on 10-15 astetta? Eihän se ole kireää pakkasta, vaan normaalia vuoden aikaan nähden. Kireä pakkanen on 25-30 astetta.
Kari, Jyväskylä
Kireän pakkasen määritelmä vaihtelee maantieteellisen sijainnin mukaan. Ilmatieteen laitoksen määritelmä kuuluu seuraavasti:
Pakkanen on kireää
- maan eteläosassa, kun lämpötila on alle -15 astetta
- maan keskiosassa, kun lämpötila on alle -20 astetta
- maan pohjoisosassa, kun lämpötila on alle -25 astetta
Kireä pakkanen ei sinänsä ole epänormaalia. Tällaiset lämpötilat kuuluvat normaalin vaihteluvälin piiriin. Mikäli tilanne kuitenkin jatkuu pitkään, kuten nyt on jatkunut, voidaan kireän pakkasen jaksoa pitää harvinaisena.
Elias Paakkanen, 9.2.2026
Kuuraa Lapissa muttei Helsingissä?
Helsingissä on nautittu jo pidempään pakkassäästä, mutta miksi täällä puut eivät näytä menevän kuuraan samalla tavoin kuin esimerkiksi Lapissa?
Ida, Helsinki
Erittäin hyvä kysymys, johon on useita vaikuttavia tekijöitä. Kuura ja huurre syntyvät hieman eri mekanismeilla, mutta molemmat vaativat kylmän ja kostean pintakerroksen. Vaikka Helsingissä kosteutta riittää meren vuoksi, meri ja kaupunkiympäristö sekoittavat ilmaa tehokkaasti, jolloin tällainen kerros ei pääse muodostumaan helposti. Pohjoisessa kylmä ja kostea pintakerros sen sijaan syntyy helpommin ja säilyy pidempään muodostaen kuuraa ja huurretta runsaasti. Tässä yksi vaikuttava tekijä, joka ei jää ainoaksi.
Henriikka Heikinoja, 4.2.2026
Kysymys revontulidatasta?
Nurmijärven observatorion havaintoja ei ole viime päiviltä.
Antti, Vantaa
Oletan että tässä kysytään avaruussäästä, tai geomagneettisuuden aktiivisuudesta ajankohtaista tietoa. Tietoja voi etsiä mm. avaruussääkeskuksen sivuilta.
Anne Borgström, 31.1.2026
Onko tammikuussa satanut harvinaisen vähän?
Kuinka harvinainen on tämän vuoden tammikuun vähäinen sademäärä?
Kai, Vantaa
Koko maassa on satanut tammikuussa harvinaisen vähän, kun tarkastellaan aikajaksoa 1.–29.1. Maan keskiosassa sademäärä on ollut jopa poikkeuksellisen pieni. Havaintoasemakohtaisia ennätyksiä saatetaan rikkoa, kun kuukausi vaihtuu. Näin pieni tammikuun sademäärä toistuu maan keskiosassa harvemmin kuin kerran 30 vuodessa ja muualla maassa harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.
Elias Paakkanen, 30.1.2026
Miksi ennuste näyttää aurinkoista, vaikka on pilvistä ja sataa lunta?
Tämän viikon tiistaille ennustettiin pääkaupunkiseulle aurinkoista säätä, mutta oli kuitenkin täysin pilvistä. Samoin tälle päivälle eli keskiviikolle 28.1 . ennustettiin aurinkoista säätä (vielä eilen). Nyt on kuitenkin taas pilvistä ja luntakin sataa. Mistä tämä ennustamisen vaikeus johtuu?
Päivi, Espoo
Talviset korkeapainetilanteet ovat hankalia säämalleille. Pienikin määrä kosteutta saa aikaan pilven, joka kylmässä ilmassa ”sataa alas” kevyenä pakkaslumena. Ilmatieteen laitoksen käyttämä säämalli on viime päivinä ollut liian aurinkoinen ja kylmä, mikä näkyy esimerkiksi Ylen verkkosivujen ja Ilmatieteen laitoksen sovelluksen ennusteissa. Tällä hetkellä luotettavimpia ovat tv-ennusteet, joissa meteorologilla on mahdollisuudet muokata karttoja vapaammin.
Elias Paakkanen, 29.1.2026
Miksi puhutte senteistä ettekä senttimetreistä?
(kysymystä lyhennetty) Toivoisin, että meteorologi käyttäisi puhuessaan sademääristä millimetriä/senttimetriä, eikä pelkkiä milli/sentti, kuten käytetään puhekielessä. Toivon tätä oppilaiden takia. Heidän täytyy saada oikeaa tietoa myös meteorologeilta. Oppilas voi oppia fysiikkaa ja kemiaa arkisesta ympäristöstään.
Kaisa, Helsinki (eläkkeellä oleva fysiikan ja kemian opettaja)
Ymmärrän hyvin toiveesi ja olen kanssasi samaa mieltä. Pyrin aina puhumaan täsmällisistä yksiköistä. Mielipiteitä on kuitenkin monia. Toisinaan saamme palautetta myös siitä, että miksi puhumme senttimetreistä emmekä senteistä, kun jo asiayhteydestä käy selvästi ilmi, että kyse on nimenomaan senttimetreistä. Molemmat tavat ovat kieliopillisesti oikein. Toinen on arkisempi ja toinen tieteellisempi. Kukin meteorologi voi itse päättää, kumpaa tapaa käyttää.
Elias Paakkanen, 24.1.2026
Miksi sademääräennuste näyttää 0 mm, vaikka lunta on satanut useita senttimetrejä?
Luen päivittäin paikallissään ennusteet. Nyt kuluneella viikolla ovat sademääräennusteet olleet 0 mm. Pakkaslunta on kuitenkin ollut parina, kolmena aamuna maassa pari senttiä (2 mm), kuten myös tänä aamuna.
Pekka, Äänekoski
Suomen yllä on tällä hetkellä kylmää ja kosteaa ilmaa, minkä myötä pilvi käytännössä ”sataa alas” lumena. Sääennusteissa sademäärä näyttää 0 mm, sillä lunta ei vedeksi muutettuna kerry kuin vain muutamia millimetrin kymmenyksiä, eivätkä säämallit saa kunnolla kiinni näin pieniä määriä. Tuttu laskukaava, 1 mm vettä = 1 cm lunta, ei tässä tapauksessa päde. Pakkaslumi on niin höttöä, että 0,5 millimetrin sade voi tuottaa jopa 3–4 senttimetrin lumikerroksen.
Elias Paakkanen, 24.1.2026
Mitä tarkoittaa aamun maailman sääennusteet?
Kun lopuksi (joskus) sanotte "ja sitten vielä sääennusteita maailmalta" ja tulee se kartta, niin mitä ennuste tarkoittaa tuossa yhteydessä? Eikö ne ole nyt juuri olevia lämpötiloja? Vai olenko ymmärtänyt ne väärin?
Juha, Seinäjoki
Maailman sääennusteet Ylen Aamussa kuvaavat säätä iltapäivällä paikallista aikaa. Olet oikeassa, että esimerkiksi Australiassa eletään Suomen perjantaiaamuna jo perjantai-iltapäivää tai -iltaa, eli siellä ennuste on käytännössä nykyhetkeä. Kuitenkin esimerkiksi Amerikkaan ennuste on lähes vuorokauden päähän eli paikalliselle perjantai-iltapäivälle.
Aleksi Lohtander, 23.1.2026
Mihin katosivat okluusiorintamat?
Mihin okluusiorintamat ovat hävinneet ennusteissa? Nykyisin puhutaan ainoastaan kylmistä- ja lämpimistä rintamista.
Jari
Okluusiorintamat eivät ole hävinneet kartoilta minnekään. Monesti kylmä ja lämmin rintama on helpompi nostaa esille puheessa, kun sen mukana tapahtuu yleensä selvä lämpötilamuutos. Okluusiorintaman sateista puhutaan varmaan useammin vain sadealueena.
Aleksi Lohtander, 22.1.2026
Miksi Euroopan säässä ei näy Tukholmaa eikä Osloa?
Hei! Euroopan lämpötilakartoissa ei näy Tukholma eikä Oslo. Ne voisi lisätä. Kiitos!
Marianne
Olemme jättäneet Tukholman, Oslon ja Tallinnan tarkoituksella pois Euroopan sää -animaatiosta, sillä ne näkyvät meidän muissa sääkartoissa. Euroopan sää -animaatio keskittyy niihin alueisiin, jotka eivät Fennoskandia-näkymässä näy.
Elias Paakkanen, 21.1.2026
Miksi käytetään sanaa hiutaloida?
Miksi sana hiutuloida on tullut säätiedokseen. Ainakin TV:ssä.
Jaana, Kotka
Sana hiutaloida on ollut yleisessä käytössä sääennustuksissa jo pitkään. Se on selkeä ja helposti ymmärrettävä suomen kielen sana, ja sillä tarkoitetaan siis hyvin heikkoa lumisadetta.
Anniina Valtonen, 21.1.2026
Miksi maailman säässä ei ole enää Jakutskia?
Miksi Aamu-TV:n muualta maailmasta -sääkartartasta on pudotettu Jakutsk pois? Siellähän parhaimmat pakkaset on aina. Vai onko se just syy, miksi se on skipattu? Ei näytä maailma ihan niin kylmältä. Jakutskia oli niin kiva seurata aamuisin. Palauttakaa👍
Pecca, Tornio
Maailman sään kestoa on lyhennetty, minkä vuoksi olemme joutuneet pudottamaan sieltä paikkoja pois. Priorisoimme kaupunkeja, joissa asuu paljon ihmisiä ja joihin matkustetaan paljon.
Elias Paakkanen, 20.1.2026
Miksi puhutaan vain etelästä ja pohjoisesta?
(kysymystä lyhennetty) Kirjoitan tätä Raahesta. Tästä on matkaa maantietä pitkin 600 km Käpylään ja saman pituinen matka Inariin. Ihmetystä aiheuttaa säätiedoissa se, että meteorologi käytännössä kuittaa koko Suomen kahteen konteksiin: Etelä- ja Pohjois-Suomi? Ainakin täällä tiedetään, että Suomi on kohtuullisen pitkä maa. Säätilat ovat taatusti erilaisia. - Joskus käytettiin sanontaa Väli-Suomi, mutta nipottajat sen ilmaisun poistivat(ko). - Vanhassa maantiedon kirjassa mainittiin sana selkä-Suomi. Olisiko siitä apua?
Veikko, Raahe
Meteorologi Aleksi Lohtander vastasi Veikon kysymykseen sunnuntaina 18.1.2026. Kuuntele vastaus alta.
Miten syntyy uveavanto?
Miten syntyy uveavanto?
Timo, Mikkeli
Meteorologi Anne Borgström vastasi kysymykseen sunnuntaina 11.1.2026. Kuuntele vastaus alta.
Vastaus uveavannosta synnytti kysymyksiä?
Anne kertoi juuri, että uveavanto syntyy kun lumi painaa jään rikki. Ehkä niinkin. Mutta oikea uveavanto syntyy myös, kun virtaava, liikkuva vesi törmää esim. pohjassa olevaan suureen kiveen. Virtaus nostaa pohjasta lämpöisempää vettä jaan alaosaan joka sitten ohentaa jään lumen alla ohueksi.
Matti Turpeinen, Lahti
Mauri Piiroinen Kajaanista reagoi myös vastaukseeni radiossa uveavannosta. Kielitoimiston mukaan uveavanto on avanto, joka syntyy jään pujetessa lumen painosta, ja josta pursuaa vettä jäälle. Kielitoimiston sanakirja. Toisaalta löysin Kotuksen sanakirjasta, että avanto on vesivirran voimasta itsestään syntyvä avanto. Eivätköhän molemmat ole oikeassa ja avanto voi syntyä myös virtaavasta vedestä. Virtaava vesi syövyttää jäätä ja tekee siitä ohuemman. Radiossa mainittiin myös, että pilkkireiästä voi syntyä uveavanto, jolloin syynä ei tietenkään ole lumen paino.
Anne Borgström, 12.1.2026
Onko joka paikassa aina joko korkea- tai matalapaine?
Onko aina joka paikassa joko korkea- tai matalapaine? Vai onko joku 'paineeton' tila? Häviääkö (täyttyy/?) tällainen paine, vai siirtyykö se vain aina eteenpäin?
Ose, Ruokolahti
Varsinkin keskileveysasteilla ja napa-alueilla vallitsee yleensä joko korkea- tai matalapaine. Sen sijaan päiväntasaajan alueella ilmanpaine on yleensä lähellä keskimääräistä (1013 hPa). Matalapaineet liikkuvat paikasta toiseen ja jossain vaiheessa ”täyttyvät” (eli häviävät). Korkeapaineetkin liikkuvat, joskin hitaammin, ja ne sitten heikkenevät vähitellen. Paineetonta tilaa ilmakehässä ei ole. Ilmanpaine on joko ympäristöään matalampi tai korkeampi, tai joissain tapauksissa lähellä keskimääräistä.
Elias Paakkanen, 12.1.2026
Miksi lumi on pakkaslunta, vaikka lämpötila on plussalla?
Hallaa talvella? Lapsuuden suojakeleista muistan, miten rynnättiin tekemään lumilinnoja, lumiukkoja ja lumilyhtyjä. Kultaako aika muistot, kun muistaa, että aina kun mittarit meni nollaan, niin lumi oli suojalunta? Nykyään erittäin usein on ollut niin, että vaikka on joskus useitakin asteita lämmintä, niin lumi on silti pakkaslunta, josta ei muovata mitään. Talvella siis ilmeisesti on myös ”hallaa” ?
Esa, Kokkola
Hallasta puhutaan, kun maanpinnan lämpötila on pakkasella. Halla-termiä ei käytetä talvella lainkaan, vaan se on käytössä vain keväisin ja syksyisin. Talvella kun maa on roudassa ja lumen peitossa, on maanpinta jatkuvasti pakkasella.
Kuvailemassasi tilanteessa ei siis ole kyse hallasta. Maassa oleva lumi voi joskus olla pakkaslunta, vaikka ilman lämpötila olisi plussalla. Näin käy esimerkiksi silloin, kun Suomessa vallitsee kuiva ja leuto föhntuuli. Jos taas ilma on kosteaa (mitä leuto ilma usein talvella on), lumi muuttuu nopeasti suojalumeksi. Ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että pakkaslumen esiintyvyys suojasäällä olisi lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana.
Elias Paakkanen, 9.1.2026
Miksi lämpötilaennusteet ovat ihan pielessä?
Moi! Mistähän johtuu, että paikkakuntakohtainen lämpötilaennuste on aina 2 tai 3 astetta pielessä lämpöiseen suuntaan? Viimeaikoina jopa 5 asteen heittoa. Esim. puhelimessa oleva lämpötilennuste on paljon osuvampi.
Mauri, Hämeenkyrö
Tätä kysytään paljon näin talviaikaan. Paukkupakkasilla lämpötilanvaihtelut ovat suuria. Erityisesti alaville paikoille syntyy ns. inversiotilanteita, jossa alailmakehä jäähtyy hyvin voimakkaasti selkeällä ja heikkotuulisella säällä. Sääennustemallit usein aliarvioivat inversion, joten lämpötilaennuste voi olla helposti 5–10 astetta liian lämmin. Paikalliset vaihtelut lämpötiloissa ovat myös suuria, eikä säämallien resoluutio riitä näitä havaitsemaan. Esimerkiksi jos omassa kotipihassa on –25 astetta, parin kilometrin päässä voi hyvin olla –15 astetta.
Elias Paakkanen, 7.1.2026
Mitä tarkoittaa talo sääsymbolissa?
Hei, tämän päivän sääkartassa on monessa paikassa talon kuva ja sen alla yksi aaltoviiva. Selitysten mukaan mökki ja sen alla kaksi aaltoviivaa merkitsee tulvavaaraa, mutta tuota yksiviivaista ei ole selityksissä. Tulvavaarasta ei lie näillä pakkasilla kyse.
Mervi, Tampere
Kyseessä on ollut tulvavaroitus, vaikka pakkasta onkin reilusti. Hyyteen muodostuminen ja hyydepadot nostavat vesistöjen pintoja kireillä pakkasilla.
Aleksi Lohtander, 5.1.2026
Joko terminen talvi on alkanut?
Meteorologi Matti Huutonen vastasi kuuntelijakysymykseen sunnuntaina 4.1.2026. Kuuntele vastaus alta.
Miksi joulukuu oli niin pilvinen?
Miksi joulukuun alussa oli niin pilvistä Suomessa (ja ehkä muutenkin Euroopassa)? Esimerkiksi 9.12. Iltalehti uutisoi, että joillakin paikkakunnilla ei ollut paistanut sekuntiakaan aurinko.
Oskari
Joulukuussa säähän vaikutti lännen ja lounaan puoleinen ilmavirtaus, joka johtui Pohjois-Atlantille muodostuneesta laajasta matalapaineen alueesta. Tällöin Atlantilta virtasi jatkuvasti lauhaa ja kosteaa ilmaa, joka näkyi Suomessa runsaana pilvisyytenä ja vuodenaikaan nähden lämpiminä lämpötiloina sateita unohtamatta. Tähän aikaan vuodesta läntinen ilmavirtaus tietää lauhaa säätä, kun taas kesällä vastaava tietää viileää ja sateista säätä.
Anniina Valtonen, 1.1.2026
Vaikuttaako kuun kierto säähän?
Vaikuttaako, ja millä tavalla, kuun kierto säähän?
Aatu
Kuun vaiheilla ei ole merkittävää vaikutusta ennustettavaan paikallissäähän. Kuun vetovoima voi aiheuttaa häviävän pieniä muutoksia ilmanpaineessa tai vaihteluita sademäärään, mutta vaikutus on niin vähäinen, ettei kuun kiertoa huomioida sääennusteita laatiessa.
Anniina Valtonen, 1.1.2026
Ovatko föhntuulet lisääntyneet ilmastonmuutoksen myötä?
Meteorologi Elias Paakkanen vastasi kuuntelijakysymykseen sunnuntaina 28.12. Kuuntele vastaus alta.
Joko terminen talvi on alkanut?
Joko terminen talvi voidaan julistaa alkaneeksi?
Jouko, Helsinki
Helsingissä terminen talvi on suurella todennäköisyydelä alkanut tänään sunnuntaina 28.12. Länsirannikolla ja saaristossa voi olla, että talvi merkataan alkaneeksi huomenna tai ylihuomenna. Tosin nykyään ilmatieteen laitos vahvistaa alkamispäivämäärät vasta kevään kynnyksellä, kun ajankohta voidaan varmaksi todeta.
Elias Paakkanen 28.12.2025
Miksi kuun vaiheet näkyvät väärin sääkartoilla?
Hei, katselin juuri televisiosta klo 17 säälähetystä joulupäivänä. Kiinnitin huomioni säägrafiikan symboleihin. Kuun sirppi on kartoissa väärin päin. Nyt on kasvava kuu, jonka varmistin vielä kurkistamalka ikkunasta, graafissa se on kuitenkin pienenevä. Ovatko symbolit vain symboleita. Vai tulisiko niiden kuvastaa vallitsevaa tilannetta?
Kari, Kotka
Kuu on kartoissamme aina samanlainen. Symbolit ovat siis vain symboleita, eivätkä ne kuvasta vallitsevaa tilannetta. Sirppi kuvastaa selkeää säätä – ei kuun vaihetta.
Elias Paakkanen 25.12.2025
Missä talvi viipyy?
Meteorologi Anniina Valtonen kertoi Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina, mistä talven viipyminen johtuu. Kuuntele vastaus alta.
Kuinka näkyvyys mitataan merisäähavainnoissa?
Merisäätiedotuksessa kerrotaan näkyvyys havaintoasemilla kilometreinä. Miten tämä näkyvyys määritetään, kun merellä ei ole mitään kohdetta, jonka näkyvyyttä ja etäisyyttä voisi arvioida?
Risto, Ylöjärvi
Säähavainnoissa näkyvyyshavainnot perustuvat nykyään pääosin automaattisten mittalaitteiden tekemiin mittauksiin. Mittalaitteen toiminta perustuu lähi-infrapunavalon sironnan mittaamiseen. Mittalaitteessa on lähetin ja vastaanotin. Mitä enemmän ilmassa on näkyvyyteen vaikuttavia tekijöitä, sitä enemmän lähettimen valoa siroaa vastaanottimeen. Tästä siroavasta valosta lasketaan näkyvyys. Aihetta on käsitelty Ilmatieteen laitoksen sivuilla.
Matti Huutonen. 21.12.2025
Miksi Keski-Suomea sanotaan maan keskiosaksi?
Miksi sääennusteissa sanotaan Keski-Suomea maan keskiosaksi? Maan keskiosa on Oulun korkeudella.
Mikko, Suolahti
Ilmatieteen laitos on määritellyt sääennusteissa käytettävän aluejaon. Sen mukaan maan pohjoisosaan kuuluvat Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Jos jotain tapahtuu Oulun korkeudella, käytämme termiä ”maan keskivaiheilla”, jotta sitä ei sekottaisi maan keskiosaan, joka on aluejaon mukaan suunnilleen Jyväksylän korkeudella. Emme puhu Keski-Suomesta, koska moni voisi luulla sen tarkoittavan pelkästään Keski-Suomen maakuntaa. Koko aluejaon löydät tätä linkkiä klikkaamalla.
Elias Paakkanen, 10.12.2025
Miksi talvi ei ole vielä alkanut Jyväskylässä?
Miksi talvi ei ole tullut Jyväskylään tänä joulukuuna?
Jonny, Jyväskylä
Suomessa on vallinnut joulukuun alussa voimakas läntinen/lounainen ilmavirtaus, minkä myötä maan etelä- ja keskiosaan on kulkeutunut lauhaa ilmaa ja vesisateita. Ylemmän ilmakehän virtaukset säätelevät Suomen säätä. Jos virtaus koukkaakin jossain vaiheessa Suomen eteläpuolelta, valahtaa meille talvisen kylmää ilmaa pohjoisesta. Jos länsivirtaus heikkenee, kylmää ilmaa voi päästä Suomeen myös idästä.
Elias Paakkanen, 9.12.2025
Sataako aina jossain?
Sunnuntain Radio Suomen Viikonlopussa keskustelun aiheena oli kysymys siitä voiko olla tilannetta, että missään päin maailmaa ei sada. Kuuntele vastaus alta.
Sataako hurrikaanissa suolaista vettä?
Kun Hurrikaani tai Taifuuni saavat voimansa merestä ja rantautuvat maihin tai saarille (esim. Jamaika vastikään) ja vesisade on voimakasta, mutta sataako vesi suolaisena merivetenä vai onko suola poistunut pyörremyrskyn "lingossa"?
Matti, Vantaa
Hyvä kysymys! Ilmaan haihtuu merestä vain vesihöyryä ja satava vesi on suolatonta. Tilanne on sama kaikilla merialueilla ja kaikissa säätilanteissa.
Hurrikaanin tuulet voivat tuoda rannikolle meriveden pärskeitä ja myrskyvuoksen, mitkä ovat kyllä merivettä.
Aleksi Lohtander, 5.12.2025
Miksi Keski-Suomea ei mainita sääennusteissa?
Hei! Miksi säätiedotuksissa ei mainita koskaan millaista säätä on keskisuomessa? Keski Suomessakin kai asuu ihmisiä!?
Anna-Liisa, Vantaa
Meteorologi ei syrji paikkakuntia tai maanosia. Paikkakuntia ja alueita mainitaan sitä mukaa, jos jossain tapahtuu jotain tai aikaa riittää. Kyllä Keski-Suomi on säälähetyksissä mainittu varmasti yhtä useasti kuin muutkin paikat Suomessa.
Anniina Valtonen, 4.12.2025
Mikä on okluusiorintama?
Hei. Kylmä ja lämmin rintama on ok, mutta mikä on okluusiorintama. Onko kyseessä jonkinlainen meteorologinen sulkutila ja syntyykö se kylmän ja lämpimän rintaman kohdatessa toisensa, mitä tai miten se vaikuttaa vallitsevaan säätilaan.
Heikki, Lohja
Matalapaineeseen liittyy aina kylmä rintama ja lämmin rintama. Kylmään rintamaan liittyy monesti kuurottaisia sateita, ja sen ylittäessä sää viilenee. Lämpimään rintamaan liittyy yleensä yhteinäisiä sateita, joiden vuoksi sää ei varsinaisesti tunnu aina lämpimältä. Kylmän ja lämpimän rintaman välissä on ns. lämmin sektori, missä lymyää kaikkein lämpimin ilmamassa ja esimerkiksi kesällä tukalimmat helteet. Kylmä rintama liikkuu vikkelämmin saavuttaen vauhdilla hitaasti liikkuvan lämpimän rintaman. Tällöin lämmin ilmamassa kohoaa ylös tiivistyen pilviksi ja sateiksi. Näin syntyy okluusiorintama, joka muodostuu yleensä matalapaineen elinkaaren loppuvaiheessa. Okluusiorintamaan liittyy yleensä sateita ja runsasta pilvisyyttä.
Anniina Valtonen, 4.12.2025
Onko syksy ollut tilastojen valossa synkkä?
(kysymystä lyhennetty) Ilmeisesti auringonpaisteen määrää kuukaudessa seurataan tilastoilla, mutta mittaako Ilmatieteen laitos kuinka valoisia päivät ovat olleet (valonmäärää mittausasemilla)? Esimerkiksi tihkusateinen päivä tuntuu paljon pimeältä kuin vain pilvinen päivä. Lumipeite (tai sen puute) vaikuttanee myös, vaikka olisikin pilvistä. Onko kuluva syksy ollut Suomessa poikkeuksellisen synkkä millään säämittarilla?
Heikki
Hyvä kysymys! Ympäri Suomea mitataan joillain säähavaintoasemilla auringonpaistetuntien määrää mutta se ottaa huomioon vain aurinkoiset hetket eikä valon määrää. Tämä voisi olla mielenkiintoinen suure seurata.
Auringonpaistetta oli esimerkiksi Helsinki-Vantaan havaintoasemalla noin 33 tuntia vähemmän kuin tavallisesti syksyllä. Muilla asemilla poikkeama oli pienempi ja auringonpaisteen määrä voidaan lukea tavanomaiseksi. Poikkeuksellisen synkkää ei kuitenkaan ole ollut, jos tarkastellaan koko syksyä. Vuonna 1984 syksynä Helsinki-Vantaalla oli vielä lähes 100 tuntia vähemmän auringonpaistetta kuin tänä syksynä.
Aleksi Lohtander, 3.12.2025
Voisiko suurimmat kaupungit merkitä sääkarttoihin pisteillä?
Olisiko mahdollista merkitä TV:n sääkarttoihin pisteillä suurimmat kaupungit? Tämä helpottaisi säärintamien hahmottamista. Suurimmat järvet tosin näkyvät ajoittain mutta heikohkosti.
Martti, Tampere
Jos laittaisimme pisteet suurimpien kaupunkien kohdalle, emme voisi näyttää kyseisten kaupunkien lämpötilaennusteita. Lämpötilojen avulla pitäisi suunnilleen hahmottaa, missä säärintamat ja sadealueet menevät. Sadetutka-animaatiossa meillä on pisteet suurimpien kaupunkien kohdalla.
Elias Paakkanen, 1.12.2025
Porsaanpunaista kartalla?
Mitä sääkartalla tarkoittaa porsaanpunainen alue? Sitä ollaan ihmetelty.
Heikki, Mikkeli
Vaaleanpunainen väri kartalla on lumisadetta (ja sininen vettä). Värin päällä leijuu myös valkoisia hiutaleita.
Aleksi Lohtander, 30.11.2025
Mitä tarkoitetaan ”suojan puolella”?
Sunnuntain Radio Suomen Viikonlopussa keskustelun aiheena oli terminologia liittyen suojasäähän ja lauhtumiseen. Kuuntele vastaus alta.
Vaikuttaako Aurinko ja Kuu ilmanpaineeseen?
Kuinka paljon Kuu ja Aurinko vaikuttavat ilmanpaineeseen? Kuun ja Auringon vaikutus vuoroveteen on hyvin tunnettu ilmiö ja siitä löytyy hyvin tietoa. Vastaavan ilmiön vaikutuksesta ilmanpaineeseen ei löydy helpoosti tietoa.
Sakari, Kokkola
Aurinko vaikuttaa ilmanpaineeseen epäsuorasti. Kun Aurinko lämmittää maata, ilma laajenee ja sen tiheys pienenee. Samalla ilmanpaine putoaa. Viileämmillä alueilla taas on tiheämpää kylmempää ilmaa ja ilmanpaine on korkeampi. Päivän ja yön vaihtelu aiheuttaa päiväntasaajan lähellä ilmakehässä aaltoliikettä (englanniksi atmospheric tides). Kun nämä lämpötilaerot pyrkivät tasoittumaan, muodostuu laajoja matala- ja korkeapaineita myös meillä keskileveysasteilla.
Kuun vaikutus ilmanpaineeseen on käytännössä mitätön mutta on olemassa. Tästä Kuun painovoiman aiheuttamasta vaihtelusta voi löytää lisää tietoa hakemalla termillä ”lunar atmospheric tides”.
Aleksi Lohtander, 29.11.2025
Miksi korkeapaine on usein Azoreilla ja matalapaine Islannissa?
Miksi korkeapaine on usein Azoreilla ja matalapaine Islannin kupeilla? Tämä yhdessä coriolisvoiman myötä määrittää meidän lounaistuulet, mutta miksi korkepaine on juuri Azoreilla ja vastaavasti matalapaine Islannin seuduilla?
Mats, Nurmijärvi
Ilmanpaine on kylmässä ilmassa keskimäärin matalampi kuin lämpimässä ilmassa. Islanti on pohjoisempana kuin Azorit, minkä vuoksi Islannissa on usein matalapaine ja Azoreilla korkeapaine. Jos lounaistuulet ovat keskimääräistä voimakkaampia, ilmanpaine on Islannin seudulla vielä tavanomaista matalampi ja Azoreilla vastaavasti tavanomaista korkeampi. Mikäli lounaistuulet ovat heikkoja, on Islannissa tavallista korkeampi ilmanpaine ja Azoreilla tavallista matalampi ilmanpaine. Ilmiö on nimeltään Pohjois-Atlantin oskillaatio (NAO – North Atlantic Oscillation).
Elias Paakkanen, 27.11.2025
Kysy meteorologilta - Matti Huutonen, mihin katosi saderintama?
Sunnuntain Radio Suomen Viikonlopussa keskustelun aiheena olivat säärintamat ja matalapaineen solaa kuvaava katkoviiva sääkartoilla. Kuuntele vastaus alta.
Hidas myrsky = enemmän tuhoa?
Matti Huutonen kävi Radio Suomen Viikonlopussa viime sunnuntaina 17. marraskuuta vastaamassa kysymykseen, missä ihmeteltiin aiheuttavatko hitaat hirmumyrskyt enemmän tuhoa. Mitä epävarmuuksia liittyy myrskyjen ennustamiseen? Kuuntele vastaus alta.
Mihin sääennusteissa olevien alueiden nimet perustuvat?
Hei. Olen monia vuosia ihmetellyt säästä kerrottaessa Suomen maantieteellisiä alueita. Keski-Suomeksi puhutellaan mielestäni entisen Keski-Suomen läänin aluetta. Jos taas ajatellaan Suomen maantieteellistä keskipistettä, se taitaa olla edelleen Piippolassa. Mihin nämä sääennusteessa olevien alueiden nimeämiset perustuvat? Mielestäni oikea Keski-Suomi sijaitsee suomineidon vyötäröllä ja alueilla asuu vielä ihmisiä.
Nimimerkki: Suomi on pitkä maa
Tähän kysymykseen vastasi Matti Huutonen Radio Suomen Viikonlopussa viime sunnuntaina 9. marraskuuta. Kuuntele vastaus alta.
Mistä löytyvät lukijoiden lähettämät säävideot?
Lukijain säävideoiden löytymiseen ohjeet ja linkki
Seija, Hämeenlinna
Ohjeet sääkuvien ja -videoiden lähettämiseen löytyy täältä. Saman linkin takaa löytyy myös lomake, jolla kuvia ja videoita voi lähettää. Videot ja kuvat eivät automaattisesti tule mihinkään nähtäville, vaan meteorologit käyttävät niitä tilanteen mukaan lähetyksissä, verkkosivuilla ja somessa. Kuukauden kuvagalleriat koostetaan Yle Sään verkkosivuille.
Elias Paakkanen, 7.11.2025
Säärintama vai saderintama?
Miksi meteorologit puhuvat säärintamasta, kun tulossa on sadetta? Eikös sen pitäisi olla saderintama? Aikaisemmin mielestäni olikin.
Arja, Joensuu
Säärintama on kapeahko ja ”pitkulainen” alue, jossa lämpötila ja tuulen suunta muuttuvat äkisti. Usein säärintaman alueella on pilvistä ja sateista. Saderintamastakin voi puhua – tulevathan sateet monesti rintaman yhteydessä ”ikään kuin yhtenä rintamana” – mutta säärintama on virallinen meteorologinen termi.
Elias Paakkanen, 6.11.2025
Missä on ”siellä täällä”?
Missä on paikka kun sanotaan sataa siellä täällä?
Jarmo, Pyhtää
Viime viikkoina on ollut runsaasti päiviä, jolloin heikkoja ja hajanaisia sateita liikkuu ympäri maata. Meteorologeilla on käytettävissä rajallinen määrä sekunteja lähetyksessä eikä ole tarkoituksenmukaista käyttää aikaa liialliseen yksityiskohtaisuuteen, kun puhutaan koko maan usean päivän sääennusteesta. Jos sateita tulee ”siellä täällä” koko maassa, kannattaa mukaan ottaa sateenvarjo ja varautua ajoittaisiin sateisiin.
Aleksi Lohtander, 4.11.2025
Nollapaine?
Voiko ilmassa olla sellainen tilanne, ettei ole kumpaakaan – ei matala- eikä korkeapainetta, vaan niin sanotusti nollapaine?
Jussi
Ilmakehässä ei voi olla varsinaisesti nollapainetta, sillä ilmanpaine on aina olemassa ilmakehässä. Korkeapaine ja matalapaine ovat kuitenkin sääilmiöitä, jotka poikkeavat normaalista vertailupaineesta. Maan pinnalla keskiarvollinen normaalipaine on noin 1013 hehtopascalia (hPa), jonka voi ajatella olevan se perustila tai ”nollapaine” johon muita paineita verrataan.
Henriikka Heikinoja, 4.11.2025
Milloin sää on melkein selkeää?
Millainen sää on, kun on melkein selkeää? Onko se niinkuin vähän siinä ja siinä😊
Siukku, Laukaa
Tähän kysymykseen vastasi Elias Paakkanen Radio Suomen Viikonlopussa tänään sunnuntaina 2. marraskuuta. Kuuntele vastaus alta.
Mistä on kyse, pensaan juurakkoon kasvoi valkoisia kukkasia ?
Mistä on kyse? Kuva on pakkasaamulta 18.10. Paikalla oli röyhytatar-pensas, jonka leikkasin aiemmin viikolla alas. Kukkaset ilmestyivät leikattuihin tyviin.
Hannu, Sotkamo
Kyseessä on mahdollisesti hiusjäänä tunnettu ilmiö. Siinä kasvissa oleva kosteus työntyy pakkasyön jälkeen kasvin pinnan läpi. Tällöin pinnalla olevan sienirihmaston päihin muodostuu ohuen ohuita jäisiä säikeitä, ”hiuksia”, muodostaen kuvan kaltaisen ilmiön.
Matti Huutonen 1.11.2025
Väärä päivämäärä tilastoissa
Tänään ollut Taivalkosken pieni lämpötilaero päivä/yö välillä oli päivätty 29.9. Oliko tarkoitus kuitenkin olla 29.10. vai tarkoituksella syyskuun lopun tilanne? Ihmettelee Arja
Arja, Imatra
Hupsis, nyt on allekirjoittaneella jäänyt virhe lähetykseen! Eli kyllä, eilen klo 18 ja 20.30 uutisissa näytetty tilastograafi Taivalkosken päivän lämpötilaeroista kuvasi samaisen päivän (29.10.2025) tilannetta, ei syyskuuta.
Aleksi Lohtander, 30.10.2025
Mitä ovat pinkit tahrat kartoilla?
Mitä ovat sääkarttoihin viime aikoina ilmestyneet pinkit ”tahrat” ?
Reijo, Espoo
Kesän alussa uudistuneilla sääkartoilla lumisade on vaaleanpunaista ja siinä leijuu päällä valkoisia hiutaleita. Kun lumisade on voimakasta, sen väri muuttuu pinkin kautta violetiksi.
Aleksi Lohtander, 29.10.2025
Miten säätä ennustetaan?
Hei! Olisiko mahdollista näyttää uutisissa edes joskus miten noita sääennustuksia tehdään työssänne? Eli miten niihin päädytään kun on erikoista, että voidaan tietää niin hyvin etukäteen monta päivää etukäteen sää.
Erkka, Eurajoki
Tähän kysymykseen vastasi Aleksi Lohtander Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 26. lokakuuta. Kuuntele vastaus alta.
Mitä ovat kartalla näkyvät ”kaarevat viivat”?
Mitä sääennusteissa esitetyt ”kaarevat viivat” esittävät? Voisiko saada infoa - Mitä eri värit tarkoittavat (violetti / punainen / sininen)? - Niiden symboleista (kolmio ja puolipallo) - Onko väliä, jos symboli on viivan ”edessä” tai ”takana”?
Markku, Tampere
Kaarevat viivat ovat säärintamia. Rintama on vyöhyke, jossa lämpötila ja tuulen suunta muuttuvat äkisti. Usein rintaman alueella esiintyy pilvisyyttä ja sateita. Punainen viiva puolipalloilla on lämmin rintama, jonka jälkipuolella on lämmintä ilmaa. Puolipallot ovat rintaman etupuolella ja osoittavat siihen suuntaan, mihin rintama liikkuu. Vastaavasi sininen viiva kolmioilla on kylmä rintama, jonka jälkipuolella on kylmää ilmaa. Kolmiot osoittavat niin ikään liikkeen suuntaan ja ovat rintaman etupuolella. Violetti viiva on okkluusiorintama. Siinä kylmä ja lämmin rintama ovat ikään kuin päällekkäin, kun kylmä rintama on saanut lämpimän kiinni.
Elias Paakkanen, 23.10.2025
Miksi Venäjän säätietoja ei näytetä enää säälähetyksissä?
Miksi Venäjän säätietoja, esim. lämpötiloja ei enää näytetä ollenkaan säälähetyksissä? Ennen näytettiin. Oonko sensuuri iskenyt? Sieltä ne säätkin monesti tulevat, idästä!
Ari, Nurmes
Säät tulevat Suomeen yleensä lännestä, harvemmin idästä. Siksi on paljon oleellisempaa näyttää Skandinavian kuin Venäjän säätä. Meillä on muutama sääsymboli Venäjän puolella, kuten ennenkin.
Elias Paakkanen, 22.10.2025
Miksi kovat tuulet ja myrskyt tulevat Suomeen yleensä lännestä ja etelästä?
Miksi kovat tuulet ja myrskyt tuntuvat tulevan etelän ja/tai lännen suunnalta? Kovaa itätuulta on hyvin harvoin.
Harri, Kangasniemi
Tähän kysymykseen vastasi Anniina Valtonen Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 12. lokakuuta. Kuuntele vastaus alta.
Sumu muodostui ja hävisi nopeasti – mistä on kyse?
Mikä aiheutti tämän aamupäiväisen sumun? Aamu oli aurinkoinen, mutta klo 10 jälkeen nousi yks kaks varsin sankka ja laaja-alainen sumu. Sumu kesti noin tunnin ja katosi yhtä nopeasti kuin alkoikin. Havaintopaikkana oli Tampereen Hervanta, joka sijaitsee korkean mäen päällä.
Inkeri, Tampere
Tähän kysymykseen vastasi Elias Paakkanen Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 5. lokakuuta. Kuuntele vastaus alta.
Miksi Jussarön sääaseman tietoja ei enää ole merisäässä?
Minne on hävinnyt Jussarön merisääasema?
Jarmo, Orimattila
Ilmatieteen laitos on lakkauttanut Raasepori Jussarön sääaseman toiminnan syyskuussa 2025. Kaiken kaikkiaan lakkautuslistalla on vuosina 2025 ja 2026 viisi merisääasemaa. Asemien lakkautus on osa Ilmatieteen laitokseen kohdistuvia säästötoimia. Aiheesta voi lukea lisää Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
Matti Huutonen, 19.10.2025
Mihin katosi Saukkola?
Saukkola, Lohja on kadonnut säätiedoista. Miksi?
”Säätiedonlukija”, Lohja
Selvitettyämme asiaa kyseessä oli tekninen vika, mikä koski useampia paikkojen nimiä Ylen Sää-sivujen sääennusteiden haussa. Vika on nyt korjattu ja Saukkolakin teki paluun.
Aleksi Lohtander, 14.10.2025
Mihin radion merisäätiedotuksia enää nykyään tarvitaan?
Olemme mieheni kanssa miettineet, onko merisäätiedotuksille nykyaikana tarvetta? Lähes kaikilla on älylaitteet, joista saa reaaliaikaista infoa säästä. Merellä liikkujat ovat myös suhteellisen pieni määrä koko väestöön määrään nähden. Lisäksi olemme ihmetelleet, että tiedotteet ovat vain suomeksi, vaikka vesistöissämme seilaa monen maan kansalaisia. Sikälikään se ei palvele kaikkia, jos palvelulle on ylipäätään tarvetta.
Hanna
Merisäätiedotus on Ilmatieteen laitoksen antama viranomaistiedote, jonka tiedottaminen kuuluu Yleisradion lakisääteisiin tehtäviin. Sen lakkauttaminen vaatisi lain muuttamista. Ymmärrän hyvin, ettei se tunnu enää kovin tarpeelliselta, kun sääennusteet näkee useista eri sovelluksista omalta älypuhelimelta ja muutenkin aika pieni osa väestöstä niitä tietoja ylipäätään tarvitsee. Mitä tulee kieliasiaan, tiedotteet luetaan myös ruotsiksi Yle Vegalta. Tämä on osa lakisääteisen tehtävän täyttämistä – molemmilla virallisilla kielillä.
Elias Paakkanen, 13.10.2025
Mitä tarkoittaa matalapaineen täyttyminen?
Onko siinä ympyränmuotoisen matalapaineen ”silmässä” eli siinä keskellä reunoja pienempi paine ja tarkoittaako ”matalapaineen täyttyminen” sitä että siihen kuoppaan tulee tulee lisää ilmaa ja paine tasaantuu ja matalapaineen menettää voimansa?
Arja
Normaali-ilmanpaine on noin 1013 hPa. Tätä suuremmat paineluvut ovat korkeapaineen alueita, ja matalammat paineluvut puolestaan matalapaineita. Matalapaine on ilmakehässä ikään kuin syvä kuoppa. Siellä kuopan keskellä eli matalapaineen keskuksessa, matalapaineen luku on paljon pienempi kuin 1013 hPa. Kun tuo luku vain pienenee ja pienenee, puhutaan, että matalapaine syvenee eli voimistuu. Kun matalapaine täyttyy, paineluku kasvaa. Ilmanpaine lähestyy tällöin matalapaineen keskuksessa normaalia ilmanpainetta. Se kuoppa siis täyttyy ja näin ollen matalapaineen vaikutus myös heikkenee. Voi sanoa myös, että matalapaine kuolee pois.
Anniina Valtonen, 12.10.2025
Miksi kovat tuulet ja myrskyt tulevat Suomeen lännestä?
Miksi kovat tuulet ja myrskyt tuntuvat tulevan etelän ja/tai lännen suunnalta. Kovaa itätuulta on hyvin harvoin.
Harri, Kangasniemi
Suomi kuuluu länsituulten vyöhykkeeseen. Meillä käy virtaus pääasiassa lännestä tuoden kaikki Pohjois-Atlantin matalapaineet Suomeen. Itäinen virtaus eli idästä tulevat matalapaineet ovat meillä harvinaisia. Ne on yleensä yllättävän voimakkaita ja vaikeasti ennustettavia, sillä ne on melko arvaamattomia.
Maapallo on jaettu planetaarisiin tuulivyöhykkeisiin, joka johtuu siitä, että aurinko lämmittää pyöreää palloa epätasaisesti. Lisäksi maapallon pyörimisliike vaikuttaa virtausten liikesuuntiin.
Päiväntasaajalla lämmin ilma kohoaa ylös ja liikkuu ilmakehässä kohti kääntöpiirejä. Pohjoisella pallonpuoliskolla Kravun kääntöpiirillä 30-35 leveysasteilla matkallaan viilennyt ilma laskeutuu alas. Näillä alueilla muodostuu korkeapaineita eli sää on kuivaa ja aurinkoista. Aavikot sijaitsevat näillä alueilla.
Korkeapainealueilta ilma virtaa maanpintaa pitkin pohjoisemmaksi keskileveysasteille eli noin 60 leveysasteille, missä on matalapainetoimintaa, koska tuo lämpimältä alueelta kylmemmälle alueelle virrannut ilma kohoaa ylöspäin. Coriolisvoiman takia pohjoisella pallonpuoliskolla liike kääntyy oikealle eli muodostuu läntinen virtaus.
Tähän kysymykseen vastasi Anniina Valtonen Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 12.10.2025. Kuuntele vastaus alta.
Anniina Valtonen, 12.10.2025
Miksi sademäärä ilmoitetaan millimetreinä?
(kysymystä lyhennetty) Miksi vesisateen määrä ilmoitetaan millimetreissä, mitä harva osaa hahmottaa oikein? Viestinnällisesti olisi mielestäni paljon parempi ilmoittaa se litroina neliöllä. Yksi millimetrihän on litra neliöllä. Eli jos sataa 10 mm vettä, sitä tulee ämpärillinen vettä joka neliölle.
Juha, Turku
Millimetri on kansainvälisesti käytetty SI-järjestelmän kerrannaisyskikkö. Sademäärä voitaisiin ilmoittaa myös metreinä tai senttimetreinä. On kuitenkin ajateltu, että millimetreinä ilmoitettaessa lukuarvot ovat järkeviä ja helposti hahmotettavissa. Ymmärrän ajatuksesi ilmoittaa sademäärä litroina neliöllä. Se saattaa olla joidenkin mielestä intuitiivisempi tapa. Itse kuitenkin koen, että se on lopulta sekavampi tapa, kun pitää miettiä sekä pinta-aloja että tilavuuksia. Millimetri on yksinkertainen. Se tarkoittaa, että yksi millimetri sadetta on yksi millimetri vettä maan pinnalla. Mielestäni selkeämpää tapaa ei olekaan.
Elias Paakkanen, 9.10.2025
Miksi paikkakuntani nimi ei ole alueuutisten kartoilla?
(kysymystä lyhennetty) Alueellisten iltauutisten yhteydessä on läänin käsittävä kuva mutta onko Hamina niin mitätön paikkakunta ettei sitä vaivauduta/viitsitä/haluta grafiikkaan laittaa? HAMINA KARTALLE JA HETI!
Jouni, Hamina
Uudistuneiden alueuutisten sääkarttojen pointti on esittää alueen sääennuste. Kartoilla on jokusia kuntien nimiä helpottamassa alueen hahmotusta eikä kunnan nimen puuttuminen kartalta merkitse mitättömyyttä. Samanlaista palautetta voi esittää kotiseuturakkaana kaikista Suomen kunnista.
Näihin uusiin alueuutisten karttoihin mahtuu varsinaista sääennustetietoa paljon enemmän kuin entisiin eikä kuntien nimet ole prioriteetti.
Aleksi Lohtander, 3.10.2025
Miksi puhutaan etelän ja lännen välisestä tuulesta?
Miksi puhutaan etelän ja lännen välisestä tuulesta kun siellä on lounas ja jne. ?
Heikki, Liperi
Tällä ilmauksella tarkoitetaan erityisesti tilanteita, kun heikolla tuulennopeudella tuuli ohjautuu tai vaihtelee helposti näiden kahden ilmansuunnan välillä eikä asemoidu pysyvästi lounaaseen. Monesti vain voimakkaat tuulennopeudet puhaltavat selkeästi tietystä ilmansuunnasta.
Anniina Valtonen, 30.9.2025
Kuinka nämä pilvet muodostuvat?
Kuinka nämä pilvet muodostuvat?
Reija, Helsinki
Kuvassa näkyy komeita sade- ja ukkoskuuropilviä. Ne ovat kauniin ilman kumpupilven kehittyneempi muoto. Näiden syntyyn tarvitaan riittävästi lämpöä, kosteutta ja voimakkaita lämpötilaeroja ilmakehässä pystysuunnassa. Mitä enemmän lämpötila laskee ylöspäin mentäessä, sitä korkeammalle pilvet voivat kasvaa. Ukkoskuuropilvet ovat monesti juuri kuvan mukaisesti muhkeita ja korkeita torneja. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy ukkospilven kehityskaaren ns. viimeinen vaihe eli alasin. Tämä kertoo, että ukkospilvi on saavuttanut maksimikorkeuden. Ukkoskuuro ei välttämättä ole tässä vaiheessa kokonaan ohi, sillä viereen voi kehittyä lisää kuuropilviä.
Anniina Valtonen, 29.9.2025
Usva hehkui kirkkaana – mistä oli kyse?
Aamulla ennen yhdeksää ajoin Uudellamaalla kohti etelää. Oli harvaa usvaa ja aurinko paistoi viistosti takavasemmalta. Yhdessä kohdassa harvaan asutulla alueella pellon yllä oli kohta, jossa usva ikään kuin hehkui sisäistä valoa ja oli selvästi kirkkaampi kuin ympäröivä usva. Piti katsoa pari kertaa, jotta varmistuin näystä. Mistä siinä oli kyse?
Sirpa, Mäntsälä
Oli varmasti hieno näky! Kyseessä on auringonvalon heijastuminen usvan pienistä pilvipisaroista. Usva ei siis itsessään ole valonlähde, vaikka se siltä saattoi vaikuttaakin. Kuvailemassasi tilanteessa auringonvalo ei osunut ympäröivään usvaan kunnolla, jolloin kirkkaampi kohta erottui selvästi muusta usvasta.
Elias Paakkanen, 28.9.2025
Kesällä on sadevaroituksia – miksi talvella ei ole lumisadevaroituksia?
Kesällä varoitetaan sateesta: joko 20 mm/h tai 30 mm/h sekä jos sataa yli 50 mm/vrk. Miksi talvella varoitetaan ainoastaan huonosta ajokelistä, eikä lumisateen määrästä? Jos lunta sataa esim 3-5 cm/h, niin sade on melkoisen sakeaa. Eikö siitä pitäisi erikseen varoittaa?
Jani, Kuopio
Varoitukset annetaan aina jostain syystä. Kesän rankkasateista varoitetaan tulvimisen vuoksi ja toisaalta siksi, että näkyvyys autoteillä heikkenee olemattomaksi. Talvella annetaan vain kelivaroituksia, sillä sankka lumisade vaikuttaa vaaraa aiheuttavasti nimenomaan liikenteeseen – ei muuhun yhteiskunnan toimintaan. Vaikka 3–5 cm/h onkin sankkaa lumisadetta, on se vesiarvoltaan vain 3–5 mm/h, mikä ei ole lähelläkään kesän rankkasateiden varoitustasoa. Yli 20 cm/h lumisateita on Suomessa äärimmäisen harvoin – ja silloinkin kyseeseen tulee punainen kelivaroitus, ei lumisadevaroitus.
Elias Paakkanen, 26.9.2025
Miten sade-ennustetta pitäisi tulkita?
Miten pitää ymmärtää Ylen verkkosivujen paikkakuntakohtaisen sääennusteen (Lahti) sateen määriä ja todennäköisyyksiä viikonloppuna: esim. lauantaina 10,1 mm 50%:n todennäköisyydellä, vaikka kuvake antaa ymmärtää sään olevan aurinkoinen?
Timo
Sateen todennäköisyys kertoo, mikä on sateen todennäköisyys klo 15. Sademäärä puolestaan on koko vuorokauden sademäärä, eli vesimäärä voi tulla missä kohtaa päivää tahansa. Kuvake eli sääsymboli kertoo ennustetun säätilan kello 15. Se voi olla puolipilvinen, vaikka sateen todennäköisyys olisikin 50%. Säätilan ennuste on paras mahdollinen ennuste kyseiselle ajanhetkelle. Sateen todennäköisyys puolestaan ottaa huomioon myös epävarmuuden. Tässä tapauksessa sadekuuroja liikkuu Lahden suunnalla, ja on 50% mahdollisuus että jokin niistä osuu juuri Lahteen, vaikka täsmäennuste saakin Lahteen juuri tuolle hetkelle puolipilvistä säätä.
Elias Paakkanen, 19.9.2025
Voiko sateenkaaren saavuttaa?
Kuinka lähellä sateenkaarta voi olla ja havaita sen? Näkyykö sama sateenkaari koko maakunnassa?
Kaija, Leppävirta
Sateenkaari on optinen ilmiö, jonka sijainti riippuu auringon ja tarkastelijan sijainnista. Eli jos seisot selkä aurinkoon päin, muodostuu sateenkaari eteesi, sillä auringon valo heijastuu ja taittuu ilmassa olevista vesipisaroista. Sateenkaarta ei voi saavuttaa, koska se liikkuu aina kauemmas tarkastelijasta, joka lähestyy sateenkaarta. Tilanteen hahmottamista voi auttaa, kun miettii, ettei kukaan voi saavuttaa omaa varjoaan, sillä se liikkuu aina kauemmas.
Jokainen ihminen havaitsee sateenkaaren omasta sijainnistaan eli kyseessä ei välttämättä ole juuri sama sateenkaari, joka näkyy koko maakunnassa, vaan sen on aiheuttaneet olosuhteet, jotka ovat samat koko maakunnassa.
Anniina Valtonen, 18.9.2025
Ovatko ukkoset muuttuneet?
Tavallisesti viikon mittainen hellejakso päättyi ennen ukkosiin, tunti kaksi kunnon räiskettä. Nyt neljä viisi välähdystä ja siinä kaikki. Ukkoset eivät näköjään ole myöskään kiinni lämpötilasta, täällä ukkosti kun ulkolämpötila oli kahdeksan asteen paikkeilla. Muutenkin lähes kaikki ukkoset ovat menneet niemen itäpuolelta, onko syynä mikroilmasto?
Pekka, Perniö
Tilastot eivät tuo selviä muutoksia ukkosissa. Ukonilmat voi jakaa kahteen eri tyyppiin: ilmamassaukkosiin ja rintamaukkosiin. Ilmamassaukkonen voi syntyä esimerkiksi auringonpaisteen voimakkaan alailmakehän lämmityksen tai yläosan kylmeneminen ansiosta. Rintamaukkonen syntyy helpoimmin kylmään rintamaan, rintamaukkosta voi esiintyä yhtä hyvin päivällä kuin yölläkin, eikä maanpinnan ominaisuuksilla ole siihen suurtakaan vaikutusta.
Anne Borgström, 13.9.2025
Miksi ”kalanruotokuviot” katosivat sääkartoilta?
Tässä taannoin sääkartalla näkyi kalanruotokuvioita. Nyt niitä ei enää ole ollut, mutta minua jäi kovasti mietityttämään, mitä se ruoto oikein merkitsee. Kiitän vastauksesta.
Leila, Saarijärvi
Kalanruotokuviolla / havunoksalla merkittiin matalapaineen solaa. Kuvio aiheutti kuitenkin runsaasti hämmennystä katsojien keskuudessa, joten päätimme muuttaa sen takaisin tutuksi katkoviivaksi. Solalla tarkoitetaan ympäristöään matalamman ilmanpaineen aluetta, jolla ei kuitenkaan ole varsinaista keskusta. Kyseessä on ikään kuin ”kuoppa” isobaareissa eli paineen samanarvonkäyrissä.
Elias Paakkanen, 12.9.2025
Milloin ruska on kauneimmillaan Lapin tuntureilla?
Jotta näkisin parhaan ruskaloiston pohjoisessa, koska minun pitäisi pakata reppu ja siirtyä tuntureille tänä vuonna?
Pauli, Lahti
Yleensä ruska on Lapissa parhaimmillaan syyskuun puolivälissä. Tänä vuonna lämmin sää on viivästyttänyt ruskan alkua. Sanoisin, että viikolla 39 (22. syyskuuta alkava viikko) on hyvät mahdollisuudet kauniille ruskalle. Maaruskaa on toki varmasti jo aiemmin. Meille on säätoimitukseen muutamia maaruskakuvia jo saapunutkin.
Elias Paakkanen, 9.9.2025
Miten metsässä voi sataa, jos taivasalla ei sada?
Hei! Kävin maanantaiaamuna 8.9. aamukävelyllä klo 7:n maissa. Ilma oli hyvin sumuinen, mutta ei satanut. Kun tulin kohtaan, jossa oli taajaan korkeita lehtipuita, kuului voimakasta veden ropinaa, kuin sadetta. Vesi ropisi puiden lehdilltä alas. Taivasalla ei kuitenkaan satanut. Tuli mieleen sademetsä. Onko ilmöillä jokin nimi ja kuinka yleinen se on Suomessa? En ole ennen törmännyt ilmiöön.
Päivi, Espoo
Ilmiö on hyvin yleinen Suomessa. Sumun vallitessa ilmassa oleva vesihöyry on tiivistynyt nestemäisiksi pisaroiksi, jotka leijuvat ilmassa. Kun vesi tiivistyy ilmaan, tiivistyy se samalla myös pintoihin, esimerkiksi maahan ja puiden lehtiin. Vettä kertyy lopulta puiden lehtien pinnalle niin paljon, että se ropisee alas ikään kuin sateena. Siksi metsässä ”sataa” ja taivasalla ei sada. Vakiintunutta suomenkielistä termiä ilmiölle ei tietääkseni ole. Veden tiivistymistä lehtiin kutsutaan termillä ”interseptio”. Kun vesi putoaa maahan asti, voisi ilmiö kokonaisuudessaan olla esim. ”interseptiovesisade”.
Elias Paakkanen, 9.9.2025
Merialueiden tuuliennusteet palasivat sääkartoille
Miksei sääkarttoihin saada takaisin merialueille niitä entisiä nuolia, joissa oli myös tuulen nopeus? Eihän ne siellä peittäisi mitään oleellista. Koska tuulen suunta on hyvä olla tiedossa niin merellä kun rannikkoalueilla, ja muutenkin ne maa-alueiden ”siimahännät” siellä täällä näkyvät vähän huonosti. Terv. Entinen merimies
Jari, Etelärannikko
Yleisön pyynnöstä palautimme nuo tuulet viime viikonloppuna takaisin sääkartoille. Niissä näkyy tuttuun tapaan sekä tuulen nopeus että suunta. Alun perin ne poistettiin sen vuoksi, että ne vievät tilaa sääkartalla eivätkä välttämättä joka tilanteessa kerro kovin hyvin merialueen yleisestä tuulisuustilanteesta. Niitä on kuitenkin kovasti toivottu takaisin, ja ymmärrämme myös sen, että tuulen nopeuden lukuarvo on katsojille helpompi hahmottaa kuin ”siimahäntien” tiheys. Niinpä päätimme palauttaa tuulisymbolit takaisin kartalle.
Elias Paakkanen, 8.9.2025
Kuinka kauan kaamos kestää?
Kestääkö kaamos napa-alueella puoli vuotta ja jos kestää, niin alkaako yötön yö heti seuraavana päivänä kaamoksen jälkeen?
Minna, Lapua
Tähän kysymykseen vastasi Aleksi Lohtander Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 7.9.2025. Kuuntele vastaus alta.
Vaikuttavatko tuulivoimalat myrskyihin?
Onko mitenkään mahdollista, että valtamerissäkin esim. Norjan rannikolla majailevat tuulivoimalat sekoittaisivat nykyisin ilmavirtojen liikkeitä ja lisäisivät myrskyjä? Korkeimmat tuulimyllyt huojuvat kuitenkin jopa yli 200 m korkeudessa.
Juha, Tampere
Hyvä kysymys! Myrskyjä ohjaa laajat yläilmakehän tuulet, jotka liikkuvat useiden kilometrien korkeudella. Näihin ei korkeimmatkaan tuulivoimalat vaikuta. Myös tuulivoimaloiden korkeudella niiden pinta-ala on lopulta aika pieni verrattuna muuhun ilmaan ja ne vaikuttavat korkeintaan hyvin paikallisesti ilmavirtauksiin.
Aleksi Lohtander, 6.9.2025
Kuinka saan kuvaamani kuvan lähetykseen?
Onko Suomessa muita kuvaajia, kuin Pekka Hatunen ja Juhani Peltonen? Valitkaa hyvin editoituja SÄÄKUVIA horisontit suorassa. Esimerkiksi kissan kuva ei ole sääkuva.
Marjukka
Jos haluat kuvaamasi kuvan näkyviin Ylen aamussa ja säälähetyksessä, pidä huoli, että kuvasi täyttää seuraavat kriteerit:
1. Kuva on hyvälaatuinen ja tarkka
2. Kuvassa ei saa käyttää filttereitä
3. Kuva pitää olla otettu vaakaan
4. Horisontti mielellään mahdollisimmaan suoraan
5. Kuvan pitää olla ajankohtainen ja siinä pitää näkyä vallitseva sää. Vaikka eläinkuvat ja kasvit ovat söpöjä tai kauniita, päätyy säälähetyksiin yleensä kuva, jossa näkyy hyvin vallitseva sää tai mielenkiintoinen sääilmiö.
Anniina Valtonen, 4.9.2025
Miksi katsojien sääkuvia ei näytetä klo 9 uutisten jälkeen?
Ihmettelen,miksi ei enää näytetä katsojien lähettämiä sääkuvia klo 9 uutisissa??? On vain keskusteluja ja keskusteluja,jonka jälkeen näytetään kuvaa Helsingistä.
Lea, Ruotsinpyhtää
Kuvien pois jääminen on hyvin tapauskohtausta. Se riippuu päivän aiheista ja lähetyksen jäljellä olevasta ajasta. Niitä pyritään mahdollisimman paljon näyttämään aina kun on mahdollista.
Anniina Valtonen, 4.9.2025
Kuinka isoksi vesipisara voi kasvaa?
Hei. Miten isoksi vesipisara voi muodostua? Olisiko mahdollista että joskus saataisiin taivaalta ”Litran tippoja”? Siinä olis sade mikä kunnolla kastelisi ja olis näyttävä.
Jani
Erittäin hyvä ja mielenkiintoinen kysymys! Pisaran kokoon vaikuttaa niin moni asia, että emme pysty tarkkaa vastausta antamaan. Pisaran kokoon vaikuttaa nousuliikkeen nopeus, maan vetovoima, ilmassa olevan kosteuden määrä sekä pisaran muoto ja putoamisnopeus. Monesti pisarat pudotessaan hajoavat pienemmiksi tai kiinnittyvät toisiinsa kasvaen hetkellisesti suuriksi. Niiden koon mittaaminen on siis hankalaa.
Anniina Valtonen, 4.9.2025
Mistä löytyy sääsymbolien selitykset?
Hei, missä täällä teidän sivuilla on sääsymbolien selitykset? Ei löydy kuin joku vanha visailu, jonka linkki ei enää toimi... Yritän ottaa selvää mitä tarkoittaa violetti havunoksen näköinen rintama, joka on alkanut kartoillanne liikkumaan.
Ritva
Uudistimme säälähetysten grafiikkaa hetki sitten. Valitettavasti verkkosivuilta ei vielä löydy uusien sääsymbolien selityksiä, mutta ne ovat työn alla. Kyseinen havunoksaa muistuttava merkki on herättänyt paljon ihmetystä. Kyseessä on matalapaineen solan merkki, ja sitä merkattiin ennen violetilla katkoviivalla. Matalapaineen solaan liittyy pilvisempää ja sateisempaa säätä.
Anniina Valtonen, 4.9.2025
Miksi sadetutka on tarkempi kuin sade-ennuste?
Sadekartalla näkyy pikkutarkasti toteutuneen sateen kohdat. Kun siirrytään ennusteen puolelle, muuttuu sateiden liike. Sateet kulkevat vakaasti yhteen suuntaan ja samanlaisina ”klöntteinä” kartalla. Mistä tämä johtuu?
Pertti, Kirkkonummi
Sadetutkasta saadaan tarkka havainto sateista, kun taas sade-ennuste tulee numeerisesta tietokonemallista, jonka resoluutio ei ole yhtä hyvä kuin tutkakuvassa. Mikäli sateet kulkevat vain yhteen suuntaan ja yhtenäisinä ”klöntteinä”, jotka eivät heikkene tai vahvistu, kyse on todennäköisesti jonkin sääsovelluksen tutkaennusteesta. Niissä sadetutkan havaitsemat sateet on ohjelmoitu liikkumaan vallitsevan ilmavirtauksen suuntaan sellaisenaan. Tällaiset ennusteet ovat käyttökelpoisia vain 1–2 tunnin päähän.
Elias Paakkanen, 4.9.2025
Mitä tarkoittaa ”verrattain selkeää”?
Mitä tarkoitetaan sanalla ”verrattain”?Esim. ”verrattain selkeää”
Harri, Hattula
Ilmaus ”verrattain” sisältää oletuksen siitä, että vallitsevaa säätilaa verrataan johonkin toiseen säätilaan. Esimerkiksi ”verrattain selkeää” tarkoittaa, että moneen muuhun tilanteeseen verrattuna sää on selkeä, mutta pilvisyyttä voi kuitenkin paikoin esiintyä. Käytännössä ”verrattain” on synonyymi sanoille ”lähes”, ”melko”, ”suhteellisen” jne.
Elias Paakkanen, 28.8.2025
Miksi tuulen nopeus ilmoitetaan metreinä sekunnissa?
Kun on luvassa kovaa tuulta ja jopa myskyä, kerrotte nopeuden metriä sekunnissa. Luulenpa, että vain harva osaa mieltää, kuinka kovasta vauhdista on kyse, jos tuulen nopeus on esim. 50 metriä sekunnissa. Ehdotankin, että lisäätte tällaisissa tilanteissa mukaan myös kilometriä tunnissa -määreen, jolloin asia kyllä valkenee. Ja sitten kysymys; jos ei käy, niin miksi ei käy?
Jouko, Espoo
”Metriä sekunnissa” on SI-järjestelmässä nopeuden perusyksikkö, eikä sitä tarvitse johtaa mistään muusta yksiköstä. Siksi se on hyvin käyttökelpoinen meteorologiassa ja muissa luonnontieteissä. Suomessa (ja monissa muissakin maissa) on perinteisesti käytetty tätä yksikköä myös kansalle laadittavissa sääennusteissa. Lukuarvot ovat pieniä, ja siksi eri tuulten nopeuksien suhteellinen suuuruus on helppo hahmottaa. Ymmärrän, että ”kilometriä tunnissa” voisi olla monien mielestä intuitiivisempi, mutta toisaalta uskon myös, että ”metriä sekunnissa” on juurtunut syvälle suomalaisten sääseuraajien tajuntaan, ja yksikön muuttaminen (tai useassa eri yksikössä ilmoittaminen) vain sotkisi ennusteiden ja havaintojen tulkintaa.
Elias Paakkanen, 27.8.2025
Onko Tukholman sää kadonnut ennusteista?
Miksi Tulholman säätä ei näy enää ennusteessa? Nyt kun sääkartat muuttuivat, en ole nähnyt enää Tukholman sääennustetta. Vai enkö vain näe sitä?
Marketta, Jyväskylä
Tukholman lämpötila on edelleen sääkartoissamme. Sitä ei ole poistettu. Tosin verkko- ja sometuotteissa karttojen rajaus on sellainen, että Tukholman lämpötila rajautuu pois. TV-sääennusteissa ja Areenassa Tukholman lämpötila näkyy yhä.
Elias Paakkanen, 27.8.2025
Milloin ruska alkaa?
Hei, onko mitään osviittaa ja ennustetta, miten ruska tänä syksynä näkyy ja mihin aikaan? Milloin Lapissa ja milloin Etelä-Suomessa?
Leena, Kangasala
Ruska alkaa Lapissa tyypillisesti syyskuun alussa ja maan eteläosassa noin kuukautta myöhemmin. Usein ruska on kauneimmillaan Lapissa suunnilleen syyskuun puolivälissä ja etelässä lokakuun toisella tai kolmannella viikolla. Ruskan alkamisajankohdassa ei ole kovin suurta eroa vuosien välillä. Lämpötila voi heilauttaa alkamista ehkä viikolla suuntaan tai toiseen. Ruskan kauneudessa voi sen sijaan olla suuriakin eroja vuosien välillä. Äkillinen kylmyys voi saada aikaan erityisen kauniin ruskan. Mitä vähemmän tuulee, sitä kauemmin lehdet myös pysyvät puissa. Tuulinen sää voi puolestaan kuivattaa ja pudottaa lehdet nopeasti.
Elias Paakkanen, 27.8.2025
Kauanko kesän helleputki kesti?
Kuinka pitkä kesän 2025 helleputki (peräkkäisiä päiviä, jolloin lämpötila on ollut yli 25°C) tähän mennessä on?
Eetu (4.8.2025)
Helleputki kesti 26 päivää. Se alkoi 11. heinäkuuta ja päättyi 5. elokuuta. Yhdellä havaintoasemalla, Ylitornion Meltosjärvellä, hellettä oli putken jokaisena päivänä. Yli 30 asteen helleputki kesti puolestaan ennätykselliset 22 päivää (12.7. – 2.8.).
Elias Paakkanen, 26.8.2025
Kuinka kauas salamointi voi näkyä yöllä?
La-su välinen yö oli Luumäellä kirkas ja pilvetön. Klo 23 jälkeen vastarannan taivaanhorisontti alkoi välkkymään, ja valoshow kesti melkein kaksi tuntia. Ukkostutkan mukaan lähin ukkosrintama oli yöllä Virossa Narvan kohdalla ja merellä menossa ohi Porvoon. Onko todella niin, että näin yöllä ukkosen noin kaukaa? Ääniä ei kuulunut.
Tea, Lahti
Salamointi voi pimeällä näkyä yllättävän kauas, jos pilviä ei ole paljon ja näkyvyys on muutenkin hyvä. Kyseisenä yönä salamointia esiintyi itäisellä Suomenlahdella noin 80–100 km päässä Luumäestä. Selkeällä säällä välähdykset näkee helposti jopa yli 100 kilometrin päästä. Ääni kuitenkin kulkeutuu vain muutaman kymmenen kilometriä.
Elias Paakkanen, 26.8.2025
Lentääkö Saharasta hiekkaa Suomeenkin asti?
Lentääkö Saharasta hiekkaa Suomeenkin asti?
Nimimerkki E
Kyllä voi lentää. Saharan autiomaasta nousee vuosittain valtavia määriä hiekkaa ilmaan. Kun Saharassa esiintyy voimakkaita hiekkamyrskyjä, voi hiekka nousta korkealle ilmakehään ja päätyä ilmavirtausten mukana tuhansia kilometrejä aina Suomeen asti. Saharan hiekkaa havaitaan Suomessa muutaman kerran vuodessa. Se voi värjätä lumen pinnan ruskeaksi tai tehdä auringonlaskuista ja -nousuista hyvin värikkäitä.
Anniina Valtonen, 24.8.2025
Miksi ennusteet ja varoitukset ovat ristiriitaisia?
Tällä alueella on rajun ukkosmyrskyn varoitus alkaen 15:00 ja loppuen keskiyöllä. Lähitunnit eivät näytä pisaraakaan tälle aikavälille, ensimmäiset salamankuvat vasta puolenyön jälkeen, jolloin varoitus on jo päättynyt. Tavalliselle tallaajalle tämä näyttää aika ristiriitaiselta vai onko kyse lukijan kyvystä ymmärtää viestiä?
Jukka, Ylöjärvi
Tähän kysymykseen vastasi Matti Huutonen Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 17.8.2025. Kuuntele vastaus alta.
Miksi syksyllä ja talvella sataa paljon?
Miksi syksyllä ja talvella sataa paljon?
Pihla, Helsinki
Tähän kysymykseen vastasi Aleksi Lohtander Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 10.8.2025. Kuuntele vastaus alta.
Miksi ukkosennusteet vaihtelevat?
Miksi on näin vaikeaa ennakoida, tuleeko salamaa vai ei? Vai johtuuko sääennusteen jatkuva vaihtelu jostain muusta?
”Joku Tyyppi”, Vantaa
Sen ennustaminen, osuuko ukkoskuuro Vantaan Myyrmäkeen vai Varistoon, on mahdotonta ennustaa etukäteen. Säämalleilla pystytään kuitenkin ennustamaan laajempia alueita, joilla ukkoskuurot ovat todennäköisiä. Säätutkan avulla jo syntyneitä ukkoskuuroja voidaan seurata ja päivittää ennusteita lähitunneille.
Sääennustesovelluksien sääsymbolit kuvaavat sääennustemallien ennustamia alueita, joilla ukkoskuurot ovat mahdollisia. Välttämättä juuri omalle kohdalle ukkoskuuro ei osu. Kannattaa seurata parviennusteilla laskettua sateen todennäköisyyttä: monesti ennusteessa voi olla sadetta tai ukkosta, mutta sateen todennäköisyys voi olla vain 20 %. Lisäksi sadetutkan seuraaminen kannattaa.
Aleksi Lohtander, 8.8.2025
Miksi Suomenlahti estää ukkosia?
Miten Pohjanlahti eroaa Suomenlahdesta ukkosten suhteen? Kun kaakosta on tulossa ukkosia kohti Suomea niin ne kuihtuvat lähes samantien, kun tulee eteen Viron rannikko eikä esim. Uudellamaalla tule mitään. Pohjanmaalta ukkoset menevät kohti Ruotsia kuin mitään ei olisi tapahtunut ja jatkavat matkaansa Ruotsin puolella saaden jopa lisää vettä myllyyn, tai ukkosia liikkuu mereltä Ouluun. Eli miksi ukkoset eivät pääse Suomenlahden yli, mutta Pohjanlahti ei näytä vaikuttavan mitenkään?
Irma, Helsinki
Tähän kysymykseen vastasi Anne Borgström Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 4.8.2025. Kuuntele vastaus alta.
Kiertävätkö ukkoset järviä?
Onko totta, että ukkonen "kiertää" suuret järvet?
Liisa, Jämsä
Ukkoset eivät kierrä paikkoja vaan kulkevat ylemmän ilmakehän virtauksen mukaan. Yksittäisten lämpöukkosten kohdalla viileät suuret järvet voivat vaikuttaa siten että ukkoset heikkenevät tai hajoavat, mutta ukkoset eivät kierrä järviä.
Anne Borgström, 3.8.2025
Voiko Etelä-Euroopan ilmasto tulla Suomeen?
Voisiko Suomessa olla Etelä-Euroopan lämpötilat ympäri vuoden?
Kristian, Oulu
Suomi sijaitsee niin paljon Etelä-Eurooppaa pohjoisempana, etteivät ympärivuotiset Etelä-Euroopan lämpötilat ole täällä mahdollisia. Auringonvaloa on talviaikaan hyvin vähän, ja kylmät ilmamassat purkautuvat Suomeen napa-alueilta useasti vuoden aikana. Vaikka ilmasto lämpeneekin, ei se pahimmissakaan skenaarioissa niin paljoa lämpene, että Suomessa olisi talvisin 15 astetta ja kesäisin 40 astetta.
Elias Paakkanen, 28.7.2025
Mistä löytyy lämpötilatilastoja?
Mistä tilastosta löydän kaupunkien kuukausittaiset keskilämpötilat vuosikymmenten takaa?
Sakari, Helsinki
Kuukausikeskilämpötiloja etsiessä käytän itse erään yksityishenkilön ylläpitämää verkkosivua. Sieltä tieto löytyy helpotien ja nopeiten. Myös Ilmatieteen laitoksen Havaintojen lataus -palvelusta voi ladata kaikkia vanhoja säähavaintoja. Molemmissa data on samaa, eli Ilmatieteen laitoksen avointa dataa. Pääset palveluihin klikkaamalla sinisiä alleviivattuja sanoja, joihin on upotettu linkki.
Elias Paakkanen, 28.7.2025
Miksi Koillismaan kunnat mainitaan varoituksissa erikseen?
Säätiedotuksessa sanotaan hyvin usein "lukuunottamatta Pudasjärven, Kuusamon ja Taivalkosken kuntia". Mikä tähän on syynä? Voivatko maastonmuodot vaikuttaa? Tämä askarruttaa minua aina, kun kuulen sen.
Irma, Helsinki
Tähän kysymykseen vastasi Aleksi Lohtander Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 27.7.2025. Kuuntele vastaus alta.
Miten korkeapaine ”jämähtää” Suomen ylle?
Hei! Tänäkin kesänä on sääennustuksissa ollut puhetta siitä, että korkeapaine ja siten myös helle on ”jämähtänyt” Suomen tai pohjoisimman Euroopan ylle. Mistä ilmiöstä on kyse/ mikä on tämän ilmiön mekaniikka?
Sakari, Helsinki
Kun korkeapaine ”jämähtää” Suomen ylle, se kirjaimellisesti estää matalapaineiden liikkumisen alueelle. Tämän vuoksi sää on tällöin selkeämpää ja otollinen hellejaksoille. Ilmiö vaatii toimiakseen voimakkaan korkeapaineen. Voimakkaita korkeapaineita syntyy Suomen ylle kesäaikaan, kun olosuhteet ovat sille otolliset. Voimakkaan korkeapaineen Suomen ylle mahdollistaa maapallon säähän vaikuttavien suihkuvirtausten hidastuminen ja mutkittelu kesäaikaan yhdessä muiden sääilmiöiden kanssa. Asiaan voi paneutua tarkemmin etsimällä tietoa suihkuvirtauksista (engl. jet stream).
Henriikka Heikinoja, 22.7.2025
Lyökö salama maasta pilveen?
Lyökö salama maasta pilveen
Esko, Tampere
Salama koostuu esisalamasta ja pääsalamasta. Näiden kahden yhdistelmästä käytetään nimitystä isku.
Esisalama on yleensä hidas ja heikko, koska se joutuu puskemaan sähkövarausta ilmaan. Ilma on puolestaan hyvä eriste. Esisalama raivaa kanavan pilven ja kohteen välille, jota pitkin syöksyy vastakkaiseen suuntaan hyvin nopea, voimakas ja kirkas pääsalama. Vaikka salaman tuhovoima on peräisin pääsalamasta, on sen synnystä ja reitistä vastuussa esisalama.
Useimmiten esisalama alkaa pilvestä ja pääsalama puolestaan ampaisee maasta ylöspäin. Pääsalama on kuitenkin niin nopea, että ihmissilmä ehtii tajuta vain esisalaman kulkusuunnan, joka on pilvestä alaspäin. On siis perusteltua sanoa esisalaman suuntaa myös salaman suunnaksi. Oikeasti siis salama iskee maasta pilveen, mutta ihmissilmä havaitsee esisalaman liikkeen pilvestä maahan.
Tähän kysymykseen vastasi Anniina Valtonen Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 20.7.2025. Kuuntele vastaus alta.
Anniina Valtonen, 19.7.2025
Miksi sademäärä ilmoitetaan millimetreinä?
Hei, miksi sademäärä ilmoitetaan aina millimetreissä? Minä ainakin aina muutan sen senteiksi, jotta ymmärrän paljonko satoi.
Paula, Helsinki
Sääennusteiden - ja havaintojen ilmaisemisessa käytetään yhteisesti sovittuja suureita ja yksiköitä. YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö määrittelee keskitetysti meteorologiassa käytetyt yksiköt. Me Suomessa noudatamme tätä ohjeistusta ja siinä on määritelty sademäärän yksiköksi millimetri. Toki eri maissa tästäkin on poikkeamia, esimerksi Yhdysvalloissa puhutaan usein sademäärien yhteydessä tuumista. Millimetri on kuitenkin hyvinkin käyttökelpoinen, yhden millimetrin sade neliömetrille vastaa nimittäin yhden litran sademäärää. Näin voi helposti arvioida, kuinka monta litraa vettä kertyy tietylle pinta-alalle.
Matti Huutonen, 13.7.2025
Havunoksia sääkartoilla?
Mikä on uusi kuusenoksaa muistuttava symboli sääkartoilla?
Pia
Kuusenoksasta ja kalanruodosta on kyselty useaan otteeseen uusien sääkarttojen tultua käyttöön. Kysymykseen on vastattu jo aiemminkin täällä meteorologien vastausboksissa, mutta vastaus on varmasti ehtinyt mennä usealta ohi ja ihmetys jatkuu. Kuusenoksaa tai kalanruotoa muistuttava violetti symboli sääkartoilla on matalapaineen solan merkki. Aiemmin solaa one merkitty Ylen kartoilla violetilla katkoviivalla. Sola tarkoittaa sään kannalta mahdollisesti epävakaisempaa säätä.
Henriikka Heikinoja, 11.7.2025
Millainen sää on seuraavan kolmen viikon aikana?
Millainen sää on ajalla 11.–29.7.2025 Savonlinnassa, Heinolassa ja Helsingissä?
Sandi, Heinola
Tarkkaa ennustetta ei pysty antamaan eri paikkakunnille, mutta yleisesti voi sanoa, että ainakin aluksi on hyvin lämmintä, jopa helteistä kaikissa mainitasemissasi kaupungeissa. Viikkoennusteiden mukaan lämmin sää jatkuisi heinäkuun loppuun saakka, mutta ennusteen epävarmuus on melko suuri jo 20. päivän tienoilla. Sateista on vielä vaikeampi sanoa mitään tarkkaa. Mahdollisesti silloin tällöin tulee ukkoskuuroja, mutta paljon paistaa aurinkokin.
Elias Paakkanen, 9.7.2025
Parannusehdotuksia sääkarttaan
Jos maan yli kulkee saderintama, valtakunnan raja häipyy usein näkyvistä. Voisiko Suomen rajaa siis vahvistaa kartalla? Toinen kysymys: Jotkut meteorologit piirtävät Norjan merelle Atlantilla joskus jopa toistakymmentä aurinkosymbolia tms. Vähempikin kenties riittäisi. Kartta olisi rauhallisemman ja selkeämmän näköinen. Miksi symboleita on ko. merialueella usein vallan runsaasti?
Harri
Tähän kysymykseen vastasi Elias Paakkanen Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 6.7.2025. Kuuntele vastaus alta.
Yksiköiden oikeinkirjoitus puhuttaa
Minkä takia Ilmatieteen laitoksen sääennusteissa lukuarvot ja yksiköt kirjoitetaan suomen kielen ohjeiden ja SI-järjestelmän vastaisesti? Erityisesti ihmetyttää, että lämpötilan yksikköä ei osata kirjoitta oikein. Yksikön celsiusaste tunnus on °C (ei pelkkä °, joka on tasokulman yksikkö), ja se on kirjoitettava aina täydellisenä ja erotettava lukuarvosta välilyönnillä, esim. 22 °C. Muutkin yksikön tunnukset erotetaan lukuarvosta aina välilyönnillä.
Mikael, Helsinki
Asiasta kannattaa lähettää palautetta Ilmatieteen laitokselle. Yle ei pysty vaikuttamaan siihen, mitä Ilmatieteen laitoksen sovelluksessa tai verkkosivuilla lukee. Ylen meteorologit eivät ole Ilmatieteen laitoksella töissä. Ylen Sään verkkosivuilla lukuarvot ja yksiköt on erotettu toisistaan välilyönnillä.
Elias Paakkanen, 6.7.2025
Vaikuttaako polaaripyörre kesän säähän?
Minkälainen vaikutus polaripyörteellä on ollut ollut tämän kesän säähän? Täällä pohjoisessa on ollut viileää, mutta Keski- ja Etelä-Euroopassa kuumaa. Vaikuttaako polaripyörre tähän?
Kalevi
Polaaripyörre on stratosfäärissä vallitseva voimakkkaiden länsituulten vyöhyke, joka kiertää pohjoista pallonpuoliskoa talvella. Sitä ei ole olemassa kesäisin, joten sillä ei ole myöskään mitään vaikutusta kesän säähän.
Sen sijaan kesän säähän vaikuttaa suihkuvirtaus, joka on ylätroposfäärissä vallitseva vastaavanlainen tuulijärjestelmä. Se kuitenkin mutkittelee paljon polaaripyörrettä enemmän eikä ole myöskään yhtä voimakas. Toimintalogiikka on silti samankaltainen: virtauksen pohjoispuolella on kylmää ilmaa ja eteläpuolella lämmintä ilmaa, ja virtauksen alueella liikkuu matalapaineita sateineen. Tänä kesänä suihkuvirtaus on kulkenut Suomen yli suuren osan ajasta, ja toisinaan Suomi on myös jäänyt virtauksen kylmälle puolelle.
Elias Paakkanen, 6.7.2025
Miksi pohjoistuuli tuntuu kylmältä?
Miksi pohjoistuulella sää tuntuu kylmältä? Onko syynä lämpötilan muutos vai onko pohjoistuulessa jotain erikoista? Onko sen kosteus erilainen, vai miksi se tuntuu kylmältä?
Juhana, Vihti
Syynä on useimmiten lämpötilan muutos, eli pohjoistuulen mukana virtaa kylmää ilmaa. Pohjoistuulessa ei sinänsä ole mitään erikoista. Talvella kosteus lisää kylmän tuntua ja kesällä kuuman tuntua. Pohjoistuuli on monesti kuivempi kuin esimerkiksi länsi- tai lounaistuuli. Aivan kaikkialla Suomessa pohjoistuuli ei tunnu kylmältä. Etelärannikolla on pohjoistuulella monesti jopa aika lämmintä, kun virtaus ei käy mereltä päin.
Elias Paakkanen, 4.7.2025
Pääkaupunkiseudun lämpötilat sääkartalla
Kysyn sääkuvasta, jossa näkyy Suomen kartta. Tuo lämpötila, joka näkyy Helsingin alueella meren päällä, onko se Helsingin lämpötila?
Leena, Helsinki
Kyllä, se on Helsingin Kaisaniemen lämpötila. Toinen lämpötila, joka näkyy Helsingin alueella mantereen päällä, on Helsinki-Vantaan lentokentän lämpötila.
Elias Paakkanen, 4.7.2025
Telttailu tulevana viikonloppuna – uhka vai mahdollisuus?
Meillä on 15-vuotias teinipoika kahden kaverinsa kanssa (15- ja 17-vuotiaat) lähdössä Luukkiin telttailemaan pe 4.7. – su 6.7. Katsoin säätä, että perjantaina on selkeää mutta puuskittain todella kova tuuli. Lisäksi Luukissa näyttäisi lauantain vastainen yö olevan poikkeuksellisen kylmä, vain n. 9–10 astetta (tuntuu kuin 4–8 astetta). Lauantaina sataa klo 13–22 ja sunnuntaina lähes koko päivän. Mitä sanoo meteorologi, onko järkevää lähteä telttailemaan?
Mika, Helsinki
Ei tämä paras retkeilysää ole, mutta asianmukaisella varustuksella ja hyvällä asenteella pärjää kyllä. Tämän hetken ennusteen mukaan tuuli heikkenee jo perjantaina alkuillasta ja lauantain sateet ovat yksittäisiä kuuroja. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä sade on jatkuvaa, mutta muuttuu sunnuntaina aamulla taas kuurottaiseksi. 9–10 asteen lämpötila on melko normaali lämpötila kesäyölle. Kolmen vuodenajan makuupussilla pärjää varmasti.
Elias Paakkanen, 3.7.2025
Milloin myrskytuuli osuu Helsinkiin?
Kysyn perjantain tuulista. Millainen on tuuli Helsingin alueella perjantai-iltana klo 19–01 välillä? Onko myrskytuuli?
Leena, Helsinki
Myrskypuuskat pyyhkäisevät Helsingin yli jo perjantaiaamun ja -aamupäivän aikana. Illalla tuuli on enää kohtalaista ja puuskat navakoita.
Elias Paakkanen, 3.7.2025
Peruimme risteilyn myrskyn vuoksi – uskaltaako viikonlopulle varata uuden?
Varasimme risteilyn torstaista perjantaihin Turusta Tukholmaan mutta peruimme sen myrskyvaroituksen vuoksi. Mietimme uutta risteilyä lauantai-illasta sunnuntai-iltaan. Millaista säätä povataan ko. merialueelle tuona ajankohtana?
Inkeri, Rovaniemi
Lauantaina ja sunnuntaina tuuliolosuhteet ovat kyseisillä merialueilla normaalit eikä varoituksia ole voimassa. Rauhallisin mielin voi siis tuolle ajankohdalle risteilyn varata. Toki ennuste on aina ennuste, mutta tässä kohtaa viikonlopun tilanne tuulen osalta on melko luotettava.
Elias Paakkanen, 3.7.2025
Sataako Lempäälässä lauantaina?
Lempäälässä häät lauantaina. Minkälainen sadetilanne oikeasti?
Antti, Tampere
Lauantain ennusteessa näkyy tällä hetkellä jokusia sadekuuroja maan länsiosassa mutta ei yhtenäistä sadetta. Kolmen päivän päähän sadekuurojen sijainnit vaihtelevat vielä paljon sääennustemallien välillä ja muuttuvat myös ennusteajosta toiseen. Lähellä tapahtumaakin on mahdoton tietää etukäteen osuuko pieni sadekuuro Lempäälään vai vaikkapa Toijalaan.
Aleksi Lohtander, 2.7.2025
Miksi tuulen suuntaa ei mainita?
Miksi tuulen SUUNTA mainitaan tai näkyy niin harvoin? Nytkin, kun varoitetaan myrskytuulesta olisi kiva tietää tuulen suunta. Se ratkaisisi monta kertaa kannattaako jotain ulkosalla olevaa "tuuliherkkää" kohdetta ruveta suojaamaan. Myös veneilijöille olisi tuulen voimakkuuden lisäksi tärkeä tietää sen suunta.
Heikki, Raasepori
Tuulen suunta ilmaistaan sääkartoilla liikkuvilla valkoisilla virtaviivoilla. Virtaviivat näkyvät silloin, kun tuulee vähintään kohtalaisesti.
Suomen yli liikkuvan syvän matalapaineen yhteydessä on välillä hankala puhua tuulen suunnasta, sillä se vaihtelee paljon. Esimerkiksi samaan aikaan perjantaina iltapäivällä maan länsiosassa tuulee luoteesta, kun taas Pohjois-Karjalassa lounaasta. Toisaalta etelässä tuuli käy ensin torstaina etelästä ja perjantaina luoteesta. Meteorologin tulee lähetyksessä käyttää annettu aika tehokkaasti eikä tuulen suunnan mainitseminen ole joka tilanteessa mahdollista.
Aleksi Lohtander, 2.7.2025
Miksi on isoja eroja ennusteissa?
Miten on mahdollista: Ylen sää näyttää huomenna keskiviikkona (Helsinkiin) vain 20 astetta lämpöä päivällä, kun MTV3 meteorologi sanoi tänään tiistaina, että huomenna keskiviikkona on 27 astetta lämmintä? Tuntuu, että Ylen säätiedot näyttävät usein aika alakanttiin nuo luvut.
Leena, Helsinki
Ylen verkkosivujen sääennustelaatikon ennusteet tulevat Ilmatieteen laitokselta ja Ylen meteorologit eivät vaikuta niihin. MTV3:n ennusteet tulevat Forecalta.
Helsingin lämpötilaennusteeseen vaikutti tänään tuulen suunta mereltä, mikä laskee rannikon lämpötilaa. Esimerkiksi kirjoitushetkellä (klo 12.30) sisämaassa Hyvinkäällä on vähän yli 26 astetta, kun taas Helsingin Kaisaniemessä 22,5 astetta. Ylen meteorologien tekemillä sääkartoilla näkyy erikseen Helsingin ja Vantaan lämpötilaennusteet juuri tästä syystä. Esimerkiksi tämän aamun TV-ennusteessa Helsinkiin (Kaisaniemeen) ennustettiin 23 astetta ja Vantaalle (lentoasemalle) 27 astetta.
Aleksi Lohtander, 2.7.2025
Missä maailman sääennuste?
Miksi Ylen aamuohjelmasta on poistettu muun maailman sääennusteet? Olen seurannut sitä vuosia. Piristänyt puolen tunnin välein.
Sirpa, Espoo
Maailman sääennuste ei ole poistunut Ylen Aamusta mutta sitä on uudistettu. Kesäaikaan muun maailman sääennuste tulee 7.30 uutisten yhteydessä ja uusi Euroopan sääennuste 9.00 uutisten yhteydessä.
Aleksi Lohtander, 1.7.2025
Mihin tuulen suunnat katosivat kartoilta?
Hei, en löydä hyvää selitystä, miksi tuulen sunnat ovat hävinneet. Syyksi ei riitä, että on liikaa ryjää kartoilla. Jos ei kestä katsella tärkeitä merkkejä, sään voi kuunnella radiosta. Vai onko ne sieltäkin säästetty pois? Jossain tuulee jostain päin? Niinkö?
Ihan oikeasti, Myrskylä
Tähän kysymykseen vastasi Elias Paakkanen Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 30.6.2025. Kuuntele vastaus alta.
Milloin tulee hellettä?
Tuleeko hellettä, milloin? Millainen on sää elokuussa? Jos ilma lämpenee, kuinka kauan sitä kestää?
Leena, Helsinki
Helteitä ei näy ennusteissa lähipäiville eikä lähiviikoillekaan. Ensi viikon alussa lämpenee hieman, mutta sen jälkeen viilenee taas. Lämpö siis kestää vain pari päivää. Tällaiset yksittäiset lämpimät päivät ovat mahdollisia myös jatkossa. Mitä pidemmälle ennuste ulottuu, sitä huonompi on ennustettavuus. Heinäkuun loppupuolella ja elokuussa voi tapahtua mitä vain. Niistä ei tässä vaiheessa pysty sanomaan vielä mitään.
Elias Paakkanen, 29.6.2025
Vanhoja tuuliennusteita kaivataan
Miksi selkeät tuulitiedot ovat poistuneet ennustuksista!? Värikoodipallot ovat hankalia ehtiä tulkita. Ja tuulitieto on oleellinen osa säätä, ja sen haluaisi nähdä nopeasti ja joka ilta. Toivon todella, että palataan vanhaan tyyliin!
Minde, Nakkila
Vanhoissa kartoissa käytettiin sinisiä, punaisia ja violetteja nuolia kuvaamaan tuulen suuntaa. Tuulen nopeutta kuvasi se, kuinka tiheässä nuolet olivat. Tämä on korvattu nykyisessä grafiikassa animoiduilla ”virtaviivoilla”, joiden tiheys ja koko kertovat tuulen nopeudesta. Jos tuuli on heikkoa, virtaviivoja ei näy.
Vanhassa ilmeessä oli lisäksi Suomen merialueilla neljä pistettä, joissa ilmoitettiin keskituulen nopeus ja suunta. Nämä on poistettu käytöstä kokonaan, sillä yksittäiset lukuarvot ja suunnat eivät usein kuvaa kovinkaan hyvin merialueen yleistä tuulisuutta. Olemme kuitenkin saaneet paljon palautetta nimenomaan näiden poistamisesta, joten täytyy ottaa harkintaan, pitäisikö ne palauttaa sääkartoille.
Elias Paakkanen, 28.6.2025
Näkeekö meteorologi kartan vai huitooko hän tyhjää?
Onko meteorologilla säälähetyksissä kartta näkyvissä samalla tavalla, kuin me katsojat sen näemme? Eräs mies väitti, että ei siellä mitään karttaa ole, meteorologi vain "huitoo" tyhjää seinää. Minä uskon, että kartta on olemassa.
Eija, Lahti
Meteorologi näkee kartan studiossa samaan tapaan kuin katsojat kotisohvalla. Emme siis ”huido tyhjää”. Joskus aikoinaan oli käytössä ns. ”green screen” eli meteorologi ei nähnyt karttaa muuta kuin edessä olevasta monitorista. Tästä on kuitenkin luovuttu jo vuosikausia sitten.
Elias Paakkanen, 28.6.2025
Mitä kalanruotokuvio sääkartalla tarkoittaa?
Hei, en ole aiemmin nähnyt sääkartoilla kalanruotokuviota, mitä se tarkoittaa? Lämmin- ja kylmärintama sekä okkluusiorintama ovat tuttuja.
Veli, Oulu
”Kalanruoto” on matalapaineen sola. Aiemmin esitimme solat katkoviivoilla, mutta ”kalanruoto” on perinteisempi esitystapa. Sola tarkoittaa heikkoa matalapaineen aluetta, jolla ei ole varsinaista keskusta. Kyseessä on ikään kuin ”kuoppa” isobaareissa eli paineen samanarvonkäyrissä.
Elias Paakkanen, 27.6.2025
Miksi 20 astetta on välillä mustalla ja välillä valkoisella fontilla?
Television alueuutisten paikkakuntakohtaisten taulukoiden sääennusteiden lämpötilat ovat vuoroin mustalla ja vuoroin valkoisella fontilla, vaikka lukema olisi sama, esim. +20 astetta. Myös saman lämpötilan pohjaväri eli kuinka kellan- tai tummanoranssi se on, vaihtelee, vaikka lämpötilan lukema olisi tismalleen sama. Mistä nämä erot johtuvat?
Joonas, Lahti
Todennäköisesti syynä on desimaalit. Fontin värin ja taustavärin rajaksi on asetettu 20 astetta. Jos lämpötilaennuste on esim. 19,6 astetta, se pyörsityy 20 asteeseen, mutta väri jää silti haaleammaksi kuin 20 asteen väri, sillä todellisudessa ennuste on alle 20 astetta. Tämä on asia, jonka saatamme pystyä korjaamaan.
Elias Paakkanen, 27.6.2025
Maailman sääkartta – ennuste vai havainto?
Kun maailman lämpötiloja näytetään välillä televisiossa sään lopuksi, ovatko ne ennusteita vai havaintoja? Tämä aina mietityttää.
Juha, Seinäjoki
Televisiossa vuoroin sääosion lopussa näytettävät maailman- ja Euroopan sääennusteet ovat tosiaankin ennusteita. Ennusteet kohdistuvat jokaisen ennustepisteen iltapäivään samalle päivälle, jona ennuste näytetään. Aikaeroista johtuen tosin osa ennusteista ehtii muuttua havaintojen puolelle, kuten esimerkiksi Fijillä jossa kello on 9 tuntia edellä Suomeen nähden.
Henriikka Heikinoja, 25.6.2025
Voiko tekoälyä käyttää sään ennustamiseen?
Käytetäänkö sään ennustamiseen tekoälyä? Onko olemassa tuntematon vaikuttaja vai joko kaikki säähän vaikuttavat tekijät tunnetaan?
Kalevi, Kymenlaakso
Perinteinen sääennustemalli on kuin ilmakehä tietokoneen sisällä. Ennusteessa pyritään monimutkaisten fysikaalisten yhtälöiden pohjalta laskemaan ilmakehän tulevia liikkeitä. Sääennustemallit vaativat hyvin paljon laskentatehoa.
Tekoälypohjainen sääennustemalli ei sisällä niinkään fysiikkaa vaan tietoa aiemmista säätilanteista. Malli pyrkii siis vertaamaan havaintoja aiempiin ilmakehän tilanteisiin ja sitä kautta ennustamaan säätä. Nykyään on olemassa lukuisia tekoälypohjaisia sääennustemalleja ja niistä on saatu osin lupaavia tuloksia. Ne vaativat huomattavasti vähemmän laskentatehoa, mikä helpottaa parviennusteiden tekoa tuhansilla malliajoilla.
Tekoälyä ja koneoppimista käytetään myös osin rinnakkain perinteiden sääennustemallien kanssa korjaamaan säämallien systemaattisia virheitä aiempien havaintojen pohjalta. Jos esimerkiksi tietty sääennustemalli ennustaa Vaasaan aina tietyntyyppisellä säätilanteella 3 astetta liian alhaista lämpötilaa, voi koneoppiminen auttaa korjaamaan tätä.
Kaikkia säähän vaikuttavia tekijöitä ei vielä tiedetä tarkasti ja tutkimus on yhä vilkasta. Suurin rajoite on säämallien resoluutio eli se, kuinka tiuhalla ruudukolla ilmakehää mallinnetaan. Kun resoluutio on liian suuri, ei voida mallintaa esimerkiksi veden haihtumista tietystä järvestä tai lammesta, vaan tämä muuttuja joudutaan arvioimaan monta kilometriä leveälle ruudulle. Tämä heikentää varsinkin pienialaisten sääilmiöiden, kuten kuuropilvien, ennustamista.
Aleksi Lohtander, 23.6.2025
Tuuleeko nykyään kovempaa?
Moi. Miksi nykyään tuntuu siltä, että tuulee kokoajan kovaa, myös talvisin? En muista, että vaikka 10 vuotta sitten olisi ollut näin tuulista ja tuntuu, että vuosi vuodelta tuulisuus vaan lisääntyy.
Jukka, Orivesi
Tähän kysymykseen vastasi Anne Borgström Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 22.6.2025. Kuuntele vastaus alta.
Joulukuusen ranka sääkartoilla?
Tänään huomasin Norjaan merkityn "joulukuusen rangan"? Mitä mahtanee merkki tarkoittaa?
Pekka, Syväniemi
Joulukuusen ranka tai oksa ilman lehteä on sola. Sola on alue, missä ilmanpaine on matalampi kuin ympäristössä mutta ilman, että se olisi suljettu alue, kuten matalapaine. Matalapaine on ympäristöään alemman ilmanpaineen alue.
Anne Borgström, 21.6.2025
Miksi uusissa sääkartoissa ei ole tuuliennustetta merelle?
Miksi näissä sääkartoissa ei nykyään näy tuulen suuntaa ja voimakkuutta, eikä ennusteta tuulista?
Arto, Rovaniemi
Uusien sääkarttojen tuuliennusteesta on tullut paljon palautetta. Olemme päivittäneet säägrafiikkamme 9.6. ja samalla teimme joitakin muutoksia, jotka perustuvat vuosien varrella saamaamme palautteeseen. Yksi asia, johon olemme kiinnittäneet erityistä huomiota, on se, ettei kartoilla ole liikaa tietoa, sillä ihmisten on vaikea lyhyessä ajassa hahmottaa kaikkea kartalla olevaa.
Tuuli on ihmisille tärkeä parametri, mutta tuuli vaihtelee paljon, eikä yhden ajankohdan arvo, joka kattaa suuren merialueen, ole kovin informatiivinen. Tuulisissa tilanteissa kerromme lähetyksissämme tarkempia tuuliennusteita, mutta tuuliennusteita ei ole tällä hetkellä meidän päivittäisissä kartoissa.
Anne Borgström, 21.6.2025
Huitooko meteorologi vain tyhjää?
Onko meteorologilla säälähetyksissä kartta näkyvissä samalla tavalla, kuin me katsojat sen näemme? Eräs mies väitti, että ei siellä mitään karttaa ole, meteorologi vain "huitoo" tyhjää seinää. Minä uskon, että kartta on olemassa.
Eija, Lahti
Tähän kysymykseen vastasi meteorologi Aleksi Lohtander Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 15.6.2025. Kuuntele vastaus alta.
Miksi uusissa sääkartoissa ei ole tuuliennustetta merelle?
Miksi uusituissa sääkartoissa ei enää ole tuuli-ikoni (tuulen suunta ja voimakkuus) merkkiä merialueella?
Mummo, Turku
Uusissa sääkartoissa olemme pyrkineet ennen kaikkea selkeyteen. Vanhoilla sääkartoilla oli välillä todella paljon materiaalia, mikä teki luettavuuden huonoksi. Muun muassa merialueiden tuuli-ikonit on poistettu tämä ajatus takaraivossa.
Seuraamme kuitenkin aktiivisesti säägrafiikoista saapuvaa palautetta ja teemme tarvittaessa muutoksia.
Aleksi Lohtander, 14.6.2025
Miksi sääkarttojen laidoilla on paljon tyhjää?
Uudet sääkartat: Mielestäni epäselvät. Vaalean vihreä hukuttaa jopa maan rajat. Myös lämpötilalukemat eivät näy selkeästi. Kuvan laitoihin jätetään paljon tyhjää.
Kari, Helsinki
Graafinen uudistus jakaa aina mielipiteitä. Seuraamme kartoista tulevia palautteita ja teemme tarvittaessa muutoksia.
Se, miksi sääkartan laidoilla on paljon tyhjää tilaa johtuu osittain Suomen pitkulaisesta muodosta mutta toisaalta siitä, että meteorologilla on hyvä olla tilaa kartan laidoilla, jotta meteorologi itse ei peitä jatkuvasti osaa Suomesta. Tämä on ollut siis tietoinen valinta.
Aleksi Lohtander, 14.6.2025
Miksi maailman sääanimaatiossa ei ole enää Eurooppaa?
Ylen (Aamun) uusi pyörivä maapallo ei näytä enää Euroopan lämpötiloja eikä sääennustetta. Muun muassa Reykjavik on jäänyt tarkastelun ulkopuolelle. Mahtavatko Euroopan säätiedot päästä mukaan niin sanotussa jälkijunassa?
Matti, Vantaa
Ylen Aamun sääennusteanimaatiot uudistuivat samalla, kun koko säälähetysten taustajärjestelmä ja graafinen ilme uudistuivat. Uutena asiana Ylen Aamussa on erikseen maailman sääennuste (kesällä klo 7.30 uutisissa) sekä Euroopan sääennuste (kesällä klo 9.00 uutisissa).
Eurooppaa ei ole maailman sääanimaatiossa sen takia, että Euroopan sääennustetta näytetään tarkemmin omassa animaatiossaan klo 9. Näin saadaan maailman sääennustetta rauhoitettua ja hidastettua, kun kameran ei tarvitse pyöriä niin monessa paikassa ympäri maailmaa. Yksi toistuvia palautteita on ollut se, että maailman sääennusteanimaatio oli aiemmin liian nopea. Palautteeseen on pyritty reagoimaan näin.
Aleksi Lohtander, 13.6.2025
Miksi kesällä pilvet ovat korkeita ja hattaramaisia?
Lentokoneen ikkunasta olen ollut kesäisin panevani merkille, että poutapilvet olisivat malliltaan hyvin paljon 'korkeampia' , massiivisen hattaramaisia verrattuna muiden vuodenaikojen pilviin jotka kone laskeutuessaan lävistää (kyse kotimaan lennoista). Johtuuko vuodenajan lämpötiloista vai mahdanko vain kuvitella, että näin on?
Satunnainen Matkailija, Sipoo
Kesäisen poutapäivän tyypillisin pilvi on hattaramainen kumpupilvi. Ne voivat olla hyvin korkeita ja tornimaisia sekä myös uhkaavan näköisiä. Kumpupilvet tunnistaa tasaisesta alareunasta ja yläreuna on kuin hattaraa. Se, että pilvi näyttää taivaalla kevyeltä hattaralta, on huijausta. Oikeasti yksi kauniin ilman kumpupilvi painaa parisata tonnia. Iso sadekuuropilvi painaa paljon enemmän.
Kesän pilvet ovat kumpumaisia, koska ilmassa on paljon kosteutta ja sää lämmintä. Kesällä aurinko lämmittää maanpintaa, ja lämmennyt ilma kohoaa ylös. Syntyy nousuliikettä, eli konvektiota. Samalla, kun ilma kohoaa, se myös jäähtyy. Jäähtyessään riittävästi, kosteus tiivistyy pilveksi. Vesihöyryn tiivistyessä vapautuu lämpöä, ja se saa kumpupilven kasvamaan pituutta pystysuunnassa. Yleensä kesäpäivän ensimmäiset kumpupilvet muodostuvat jo aamulla kello 10 aikoihin. Jos ne on jo aamulla korkeita torneja, on iltapäivällä odotettavissa ukkosta.
Syksyllä pilvet ovat usein harmaita ja verhomaisia. Sumut ja sumupilvet ovat syksylle tyypillisiä pilviä. Kun aurinko ei enää lämmitä maanpintaa, mutta ilmassa on kuitenkin kesän jäljiltä paljon kosteutta, tiivistyy se usein harmaaksi pilvimössöksi.
Myös matalapaineeseen voi liittyä korkeita pilviä, mutta muina vuodenaikoina kuin kesällä, matalapaineenkin pilvet ovat usein yhtenäistä pilvimassaa eikä korkeita hattaramaisia pilviä.
Anniina Valtonen, 7.6.2025
Tähän kysymykseen vastasi Anniina Valtonen Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 8.6.2025. Kuuntele vastaus alta.
Miksi notkoissa on kylmä?
Lämpimänä kesäiltana maaseudulla pyöräilessä tulee vastaan viileitä paikkoja varsinkin notkopaikoissa. Mistä tämä johtuu?
Lasse, Kangasala
Ilmiö on varsin tavallinen ja johtuu lämpimämmän ilman kohoamisesta ja kylmemmän ilman vajoamisesta. Kun lämpimänä kesäiltana ilma muuten viilenee, lämpimämpi ilma on kevyempää kuin kuin kylmä ja kylmät ilmamassat vajoavat syvimpiin kohtiin maastossa. Kun kylmää ilmaa kerääntyy notkoihin tai muihin syvempiin kohtiin, voi sieltä läpi kulkiessa sen helposti huomata iholla viileänä tunteena.
Henriikka Heikinoja, 5.6.2025
Miksi pilvet liikkuvat vastakkaiseen suuntaan?
Mistä johtuu, että pilvet liikkuvat poikittain maan pinnalla vallitsevan tuulen suuntaan nähden?
Timo, Valkeakoski
Pilvet liikkuvat sen tuulen mukaisesti, mikä on pilvien korkeudella. Tuulen suunta pinnalla voi erota hyvinkin merkittävästi tuulen suunnasta vaikkapa 1-2 km korkeudessa, jolloin pilvet näyttävät kulkevan tuulen vastaisesti tai poikittain tuuleen nähden.
Aleksi Lohtander, 2.6.2025
Myös Pekka Kurikasta kysyi saman suuntaisen kysymyksen. Tähän kysymykseen vastasi Anne Borgström Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 1.6.2025. Kuuntele vastaus alta.
Onko huomenna hyvä kalasää?
Olen huomenna lähdössä kalaan. Millainen sää on?
Toivo, Helsinki
Tämä kysymys on tullut meille jo muutama päivä sitten. Pahoittelen ettei vastausta ole heti kuulunut. Yleisesti kalasää on useimmiten hyvä, kun vain huolehtii varustuksesta ja turvallisuudesta. Suosittelen ennen kalareissua miettimään, missä aikoo kalastaa ja millainen on tuulen suunta ja nopeus. Kovallakin tuulella voi olla hyvät kalastussäät, mikäli kulkureitti (joko veneellä tai jalan) suojaisalle poukamalle on tarpeeksi turvallinen. Uistellessa kannattaa suosia tyynenpää säätä. Sää on yleensä sopeutumiskysymys ja kannustan kaikkia ulkoilemaan. Mukavia kalastusreissuja ja kireitä siimoja!
Elina Suorsa, 28.5.2025
Miksi aina pyöräillessä on vastatuuli?
Miksi aina pyöräillessä on vastatuuli?
Epäonninen
Elina Suorsa vastasi kysymykseen 25. toukokuuta Radio Suomen Viikonlopussa. Kuuntele vastaus alta.
Mitä tarkoittaa sääennusteiden M-kirjain?
Mitä tarkoittaa punaisella pohjalla oleva iso M-kirjain? Oli tänään sääkartalla klo 17 uutisten jälkeen olleessa säässä Pohjois-Karjalan päällä, aivan rajalla.
Maija-Liisa, Liperi
Sääennusteiden M-kirjaimella merkitään matalapaineen keskuksen sijainti. Matalapaineella tarkoitetaan tilannetta, jossa ilmanpaine on ympäröivää ilmanpainetta alempi. Tällaiseen tilanteeseen liittyy yleensä runsaampaa pilvisyyttä, sadetta ja tuulta. Kesällä matalapaineet tuovat Suomeen sade- ja ukkoskuuroja, pilviä sekä viileää ja tuulista säätä. Talvella matalapaineisiin liittyy lauhaa ja harmaata säätä, tuulia, pilviä ja sateita unohtamatta.
K-kirjaimella sääennusteissa merkitään korkeapaineen alue, joka tarkoittaa yleensä poutasäätä. Kesällä korkeapaineen vallitessa on monesti helteistä, talvella taas kovia pakkasia.
Anniina Valtonen, 22.5.2025
Miksi Pohjanmaalla ukkostaa eniten?
Miksi Pohjanmaan seutu on usein kaikista ukkosherkintä aluetta? Ja miksi siellä ukkoset on pidempikestoisempia myös useimmiten?
Jarp
Meteorologi Aleksi Lohtander vastasi kysymykseen sunnuntaina 18. toukokuuta Radio Suomen Viikonlopussa. Kuuntele vastaus alta.
Tuleeko Etelä-Pohjanmaalle hallaa?
Kysyisin vaan, onko pakkas/hallaöitä mahdollisesti tulossa seuraavan n. parin viikon aikana Etelä- Pohjanmaalle? Onko kenties alkanut jo se ns. terminen kesä, vai mikä se nyt oli...?
Minna, Kurikka
Hallaa voi hyvinkin esiintyä vielä Etelä-Pohjanmaalla. Esimerkiksi tulevana maanantaiyönä hallan todennäköisyys on yli 50% Etelä-Pohjanmaalla, ja myös tiistain ja keskiviikon välisenä yönä halla on todennäköistä.
Termisten vuodenaikojen alkamisajankohdat määritellään nykyään jälkikäteen, mutta todennäköisesti terminen kesä ei juuri missään päin Suomea ole vielä alkanut. Keskilämpötila saisi nousta pysyvämmin yli 10 asteeseen, ja vaikka päivisin on nyt ollut 15-20 astetta niin öisin on kylmä. Tulevalla viikon edetessä lämpötila tippuu, mikä myös puoltaisi sitä, että pysyvästi ei olla vielä yli 10 asteessa.
Aleksi Lohtander, 18.5.2025
Miksi tuulinuolet ovat eri värisiä?
Hei. Mitä tarkoittavat eri värit tuulen suunnista?
Heikki, Helsinki
Pyrimme viestimään sääkarttojen eri värisillä nuolilla sitä, tuoko tuuli mukanaan suhteessa lämpimämpää vai kylmempää ilmaa alueelle. Siniset nuolet merkitsevät kylmempää ilmaa, punainen lämpimämpää. Violetit nuolet kuvaavat ilmavirtauksia, missä ei tapahdu suuria lämpötilamuutoksia.
Aleksi Lohtander, 17.5.2025
Tuulettomalla säällä voimakkaita puuskia?
Heippa. Koillis-Helsingissä puhalsi iltapäivällä yhtäkkiä hetken aikaa hurjan äkäinen puhuri, vaikkei sääennusteessa tai FMI:n havainnoissakaan ole mitään kovaan tuuleen viittaavaa. Puuska ei kuitenkaan ollut pitkä. Mitähän ihmettä tapahtui? Voiko tällaisella säällä tulla syöksyvirtauksia, jos oli vaikka pieni sellainen?
Elina, Helsinki
Kysymys on lähetetty maanantaina 12.5. Tuolloin Suomen säähän vaikutti korkeapaine ja maan eteläosassa tuuli oli hyvin heikkoa. Päivän aikana kuitenkin aurinko pääsi paistamaan ja lämmittämään ilmaa. Lämmetessään ilma lähtee kohoamaan ylös ja aiheuttaa tuulenpuuskia. Tyynellä säällä nousevaa ilmavirtausta ei ole heikentämässä tai häiritsemässä muita virtauksia tai tuulia. Tämän vuoksi tyynellä säällä voi syntyä yllättävänkin voimakkaita puuskia, jotka kuitenkin voivat olla niin paikallisia etteivät ne näy ennusteissa taikka havaintopalveluissa.
Henriikka Heikinoja, 15.5.2025
Minkä värisenä lumisade näkyy sadetutkassa?
Minkä värisenä lumisade näkyy sadetutkassa? Sitä ei kerrota missään Ilmatieteen laitoksen sivuilla. Olisi kiva tietää, minkä värisenä se tutkassa näkyy? Näin voisi itse seurata missä päin tulee lunta.
Vesa, Forssa
Tällä hetkellä lumisade näkyy tutkassa samanvärisenä kuin vesisade. Sateen olomuotoa ei siis pysty julkisesti saatavilla olevista tutkakuvista päättelemään. Teoriassa olomuodon päätteleminen sadetutkien avulla on kuitenkin mahdollista. Asia on vasta kehitysasteella, eikä olomuodon sisältäviä tutkakuvia ole vielä julkisessa käytössä.
Elias Paakkanen, 14.5.2025
Milloin sään mittaushistorian katsotaan alkaneen?
Ulottuuko sään mittaushistoria 1800-luvun puoliväliin vai kuinka pitkälle?
Reijo, Espoo
Anne Borgström vastasi kysymykseen sunnuntaina 11. toukokuuta Radio Suomen Viikonlopussa. Kuuntele vastaus alta.
Miksi teksti-tv:ssä ilmoitetaan Jokioisten sää?
Mistä johtuen teksti-tv:n sivulle 402 ”Sää maa-asemilla” on paikkakuntien joukkoon on lisätty JOKIOINEN? Se on alle 5000 asukkaan kunta. Onko se niin merkityksellinen? Jos on, niin miksi?
Pia, Tampere
”Sää maa-asemilla” kertoo nimensä mukaisesti havaitun säätilan havaintoasemilla. Osa asemista on isoissa kaupungeissa, osa taas ei. Paikat teksti-tv:n sivulle on valittu siten, että ne edustavat mahdollisimman tasaisesti eri Suomen osia. Jokioinen on valikoitunut joukkoon monesta syystä. Siellä on pitkään ollut säähavaintoasema, joten sillä on myös pitkä havaintohistoria. Lisäksi se on Sodankylän lisäksi ainoa paikka Suomessa, jossa tehdään ilmakehän radioluotauksia. Jokioisten havaintoasema kuvaa usein hyvin myös Etelä-Suomen sisämaan säätä yleisellä tasolla, joten esimerkiksi Forssassa, Riihimäellä, Hämeenlinnassa ja Hyvinkäällä asuvat ihmiset hyötyvät tästä.
Elias Paakkanen, 8.5.2025
Miksi yölämpötiloja ei mainita ennusteissa?
Miksi viime aikoina ei ole puhuttu yölämpötiloista mitään? Meille puutarhaviljelijöille se tieto olisi tarpeen. Nyt on ollut pakkasöitä, ja olisi hyvä suojata hallanarkoja kasvustoja harsoilla, kun on kerrottu/varoitettu säätiedoissa.
Raila, Seinäjoki
Kiitos palautteesta. Olet oikeassa, että nyt olisi syytä sisällyttää yölämpötilat mukaan ennusteeseen, kun näin viljelykauden alussa on yöpakkasia ja hallaa. Tänään näytinkin yölämpötiloja Ylen aamussa.
Elias Paakkanen, 7.5.2025
Meneekö sääennusteet nykyään pieleen?
Miksi sääennustukset menee nykyään 99% täysin vihkoon? Ennen oli sitä mitä luvattiin, nyt kun on tekoälyt ym. muut koneet apuna ja ilmat on ihan mitä sattuu. Joskus tietenkin menee vahingossa maaliin, onhan se tilastollinenkin todennäköisyys!
Pasi
Tämän väitteen tueksi ei löydy tietoa. Sääennusteet ovat parantuneet vuosikymmenien varrella esimerkiksi tietokoneiden laskentatehon kasvun ja ilmakehätutkimuksen kehittymisen takia.
Saatan kuitenkin ymmärtää, mistä tällainen kuvitelma tulee. Jos ajatellaan vaikka 70-luvun sääennusteita, ovat ne olleet hyvin suurpiirteisiä. Koko Suomeen on annettu vain muutama lämpötilaennuste kattamaan suuria alueita, ja säätä on kuvailtu lähinnä säätyypeittäin (aurinkoista, epävakaista). Nykyään sääennustemallit ennustavat säätä tarkimmillaan parin kilometrin resoluutiolla ja ihmiset odottavat huomattavasti enemmän sääennusteiltaan. Verrattuna aiempien vuosikymmenien sääennusteisiin, nykyiset ovat huomattavasti tarkempia ja osuvampia.
Esimerkkejä vuosikymmenien takaisista sääennusteista löydät mm. täältä: https://yle.fi/a/20-94825
Aleksi Lohtander, 6.5.2025
Kulkeutuuko Suomeen oliivin siitepölyä?
Ilta-Sanomien Supersää-sovelluksessa on siitepölytiedote. Siinä on mainittu kotoisia lajeja mutta myös oliivi. Tuleeko Suomeen tuulten mukana myös oliivin siitepölyä?
Matti, Heinola
Suomeen ei kulkeudu oliivin siitepölyä edes voimakkaiden ilmavirtausten mukana, sillä oliivipuut kasvavat niin kaukana Suomesta. Lisäksi oliivin siitepöly on raskaampaa kuin esim. tuoksukin, jonka siitepölyä Suomeen toisinaan kulkeutuu kauempaa. Supersää-sovelluksessa datalähteenä on Copernicus, joka ilmoittaa Euroopan alueelle heinän, lepän, koivun, pujon, oliivin ja tuoksukin siitepölypitoisuudet. Suomessa siitepölytiedotuksesta vastaa Turun yliopisto, jonka tiedotteissa oliivi ei ole mukana.
Elias Paakkanen, 4.5.2025
Mikä on hyvä lämpötila pyykin kuivaamiseen ulkona?
Mikä on optimaalinen pyykinkuivatuslämpötila kevään ensimmäisillä keleillä ulkona?
anonyymi
Elias Paakkanen vastasi kysymykseen tänään 4. toukokuuta Radio Suomen Viikonlopussa. Kuuntele vastaus alta.
Miksi säärintama ei ikinä tuo kaunista säätä?
Miksi säätiedotuksissa sanotaan, että tulee säärintama, kun tulee sateita? Eikö aurinkoinen sää ole SÄÄ? Jos ei, niin mitä sanotaan, kun tulee kaunista?
Eija, Rautalampi
Aleksi Lohtander vastasi Eijan kysymykseen Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 27. huhtikuuta. Kuuntele vastaus alta.
Millainen on vapun sää?
Tarja Kotkasta ja Juhani Hyvinkäältä pohtivat hyvissä ajoin, millainen mahtaa olla vapun sää. Tässä vaiheessa ei pysty kovin luotettavaa ennustetta laatimaan, mutta näyttäisi siltä, että päivälämpötilat olisivat maan etelä- ja keskiosassa 10 ja 15 asteen välillä ja pohjoisessa 5 ja 10 asteen välillä. Sateen mahdollisuuskin on olemassa, mutta hyvin voi olla myös poutaa ja aurinkoista. Melko tyypillinen vappu on siis todennäköisesti tulossa.
Elias Paakkanen, 22.4.2025
Miksi pohjoistuuli voimistuu matalapaineen väistyessä itään?
Kun matalapaine on liikkunut Suomen itäpuolelle, niin miksi sen jälkipuolella pohjoistuuli voimistuu vaarallisen voimakkaaksi ja aiheuttaa tuulituhoja?
Lappilainen
Tuuli kiertää matalapaineen keskusta vastapäivään. Siispä kun matalapaine on väistynyt Suomen itäpuolelle, puhaltaa tuuli pohjoisesta. Toisinaan tuuli voi olla myös vaarallisen voimakasta, jos matalapaine on syvä ja ilmanpaine muuttuu rajusti lyhyen matkan sisällä.
Elias Paakkanen, 22.4.2025
Miksi helleraja on epälooginen?
Miksi helleraja on epälooginen 25,1 astetta? Maalaisjärjen mukaan pitäisi tietysti olla 25,0.
keletappi, Alavus
Suomessa puhutaan helteestä, kun lämpötila ylittää 25 astetta. Tällöin helleraja on määritelty 25,1 asteeksi.
Aleksi Lohtander, 16.4.2025
Mitä tarkoittaa ”suojanpuoli”?
Tehkääpä selkoa, mitä termi "suojanpuoli" tv:n sään ennustuksissa oikein tarkoittaa? Ei ainakaan sitä, että lämpötila menee suojanpuolelle. Se menee vaikka plussan puolelle... Näin Kielitoimiston sanakirja: substantiivi, vars. mer. se puoli, johon ei tuule, alahanka.
Pasi, Vaala
Anne Borgström vastasi Pasin kysymykseen Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 13. huhtikuuta. Kuuntele vastaus alta.
Tuuliennusteet ihmetyttävät
Mistä saisin tietää tarkemman tuuliennusteen? Usein on käynyt niin, että tuulen nopeudeksi ilmoitetaan 5 m/s, mutta silti on myrskypuuskat päällä niin että tavarat lentelevät. Voisiko tuulennopeuden ilmoitusta kehittää ihmisiä palvelevampaan suuntaan?
Janne, Helsinki
Ylen sääsivuilla näkyvissä tuuliennusteissa näkyy vain keskituuli. Tuulenpuuskat antavat kuitenkin monesti keskituulta paremman kuvan tilanteesta. Vaikka keskituuliennusteessa lukisi 5 m/s, voi yksittäinen puuska olla esimerkiksi 12 m/s. Puuskaennusteita on saatavilla mm. Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla paikkakuntakohtaisissa ennusteissa.
Elias Paakkanen, 10.4.2025
Oliko kyse sittenkään takatalvesta?
Lämpötilojen romahtaminen parissa päivässä keskiviikon huippulukemista tuntui kieltämättä ”takatalvelta”, mutta viikonlopun lämpötiloja kuvattiin Ylelläkin ”ajankohdalle tyypillisiksi”. Helsingissä todistin eilen ainoastaan 2 minuuttia kestävää lumikuuroa. Etelä- ja Keski-Suomen lumitilastoissakaan ei näyttäisi tapahtuneen muutoksia viikonlopun aikana.
J Lahti
Takatalvi on siitä hankala nimitys, että sille ei sinänsä ole tarkempia rajoja milloin ja miten se tapahtuu. Takatalvi on vain lähinnä epäselvä kuvaileva termi, jonka eri ihmiset kokevat eri tavalla. Joillekin takatalvea on vasta kun huhti-toukokuun aikana jo pidemmän lämpimän keväisen ajanjakson jälkeen tulee kylmempi jakso ja viime vuodeltakin tuttu yhtäkkinen runsas lumikertymä. Kysyjä on oikeassa, että kuluneen viikonlopun lämpötilat ovat olleet laajalti ajankohtaan nähden normaaleja. Kuitenkin suuressa osassa maata oltiin jo ehditty nauttimaan normaalia aiemmin keväisestä lämmöstä. Lämpimämmän jakson jälkeen kylmät säät ovat suorastaan kuin talven kireän pakkastuulen paluu ja moni kokee ilmiön takatalvena.
Henriikka Heikinoja, 7.4.2025
Miten voi sataa lunta, vaikka lämpötila on monta astetta plussalla?
Kuulin telkkarin sääennusteessa mainittavan, että kuivuuden takia sade tulee lumena vaikka onkin useita + asteita, miksi näin? Kuinka kuivaa on mahdollista olla? Onko tilanne miten yleinen?
Aaro, Imatra
Elias Paakkanen vastasi Aaron kysymykseen Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 6. huhtikuuta. Kuuntele vastaus alta.
Miksi kevät ei tule kerralla?
Miksi on eka lämmintä ja sitten tulee pakkaset?
Jaakko, Oulu
Suomi sijaitsee keskileveysasteilla, jossa ilmavirtaukset mutkittelevat paljon. On siis tyypillistä, että välillä tuulee etelästä ja sitten taas pohjoisesta. Siksi sää ei lämpene kerralla kunnolla, vaan keväisin tulee lämpimän jakson jälkeen usein kylmä jakso, jonka jälkeen taas uusi lämmin jakso, jonka jälkeen voi vielä viilentyä uudelleen. Toukokuussa pakkasten todennäköisyys pienenee jo huomattavasti – varsinkin Etelä-Suomessa.
Elias Paakkanen, 6.4.2025
Miten takatalvi määritellään?
Mikä takatalvi se on talvella, jos sää kylmenee? Aikaisintaan toukokuussa voi Suomessa puhua takatalvesta!
Nimetön, Kajaani
Takatalvesta puhutaan, kun lunta ja pakkasta tulee sen jälkeen, kun kevät on ehtinyt kunnolla jo alkaa. Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi nollan yläpuolelle. Suurimmassa osassa maata tämä tapahtuu yleensä huhtikuun aikana. Tänä vuonna kevät alkoi kuitenkin aikaisin, paikoin jo helmikuun puolella. Siispä tällä kertaa takatalvesta voi puhua jo näin huhtikuun alussa, vaikka ”normaalina” vuonna varsinainen talvi vasta loppuisi näillä hetkillä.
Elias Paakkanen, 5.4.2025
Milloin sää lämpenee kunnolla?
Milloin aamulla on +10 astetta ja iltapäivällä +20 astetta?
Jussi, Salo
Vähän riippuu siitä missä päin Suomea asuu, mutta jotakuinkin touko-kesäkuun aikana on tällaisia lämpötiloja odotettavissa. Etelässä aiemmin kuin pohjoisessa.
Elias Paakkanen, 4.4.2025
Missä on voimassa maastopalovaroitus?
Hei, onko Västilässä palovaroitus päällä?
Heikki, Västilä
Kyllä, Pirkanmaalla on voimassa maastopalovaroitus. Maastopalovaroitus on tällä hetkellä voimassa myös Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Avotulta ei saa näillä alueilla tehdä.
Aleksi Lohtander, 4.4.2025
Miksi maailman sääennusteessa ei näy koko maailma?
Miksi maailman säätä näytettäessä ei mainita Alaskan ja Grönlannin lämpötiloja?
Riitta, Espoo
Ylen Aamun maailman sääennusteanimaatiossa on rajoitettu kesto, minkä takia näytettäviä paikkoja priorisoidaan esimerkiksi sen mukaan, mihin ihmiset matkustavat ja missä asuu paljon ihmisiä. Tämä animaatio tulee uudistumaan lähiaikoina ja uudistuksen yhteydessä arvioimme uudelleen animaation nopeuden lisäksi myös näytettäviä paikkoja.
Aleksi Lohtander, 4.4.2025
Miksi pakkasen ennustaminen epäonnistuu usein?
Miksi pakkasen ennustaminen epäonnistuu usein? Eli syksyllä syys- lokakuussa on usein tilanteita että katsot sään netistä/telkkarista ja toteat ei tule pakkasta. Sitten aamulla katot on kuurassa, mittari näyttää -1 tms. ja pahimmillaan joku kone on jäässä. Sama homma talven kovien pakkasten (yli -20) aikaan, silloinkin on usein (aamulla) enemmän pakkasta kuin on ennustettu. Eli miksi tämä aamun kylmä hetki ei näy ennusteissa?
Jaakko, Liminka
Kysymykseen saatiin vastaus Elias Paakkaselta Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 30. maaliskuuta. Kuuntele Eliaksen vastaus alta.
Vaikuttaako El Niño -ilmiö Suomen säähän?
Miten La Niña ilmiön vaihtuminen El Niñoksi lähitulevaisuudessa vaikuttaa Suomen säähän? Lisääntyvätkö myrskyt, iskevätkö helleallot, kylmenevätkö talvet?
Tarmo, Sastamala
El Niño ja La Niña vaikuttavat Tyynellämerellä kaukana Suomesta. Suomen säähän näillä ei ole vaikutusta juuri lainkaan, vaan vaikutukset ulottuvat lähinnä Australiaan, Aasiaan ja Amerikkaan. Ilmiön syntyä ja vaikutuksia on selitetty tarkemmin alla olevalla videolla.
Elias Paakkanen, 30.3.2025
Miksi katsojien sääkuvia ei välillä näytetä?
Miksi ei enää näytetä katsojien lähettämiä sääkuvia klo 9 ja klo 18 uutisten jälkeen? Varsinkin aamulla klo 9 sääuutisissa välillä tulee katsojien lähettämiä kuvia ja välillä taas ei ollenkaan. Mistä se johtuu?
Lea, Ruotsinpyhtää
Lähetyksen tuottaja tekee päätöksen sääkuvien näyttämisestä eli meteorologi ei tätä päätä. Jos tärkeitä uutisia on paljon tai uutislähetys venyy syystä tai toisesta, voi sääkuvat joutua väistämään. Toisaalta välillä sääkuvia näytetään myös muulloin, jos on ylimääräistä aikaa käytettävissä.
Aleksi Lohtander, 21.3.2025
Mitä tarkoittaa merkitsevä aallonkorkeus?
En seilaa merillä vaan järvellä. Mitä tarkalleen tarkoittaa "merkitsevä aallonkorkeus"? Onko se laivan kylkeen aallon jättämä korkein jälki?
Antti, Sodankylä
Merkitsevä aallonkorkeus on aallokon keskimääräinen korkeus. Sitä laskettaessa ei kuitenkaan huomioida kaikkia aaltoja, vaan vain noin kolmasosa korkeimmista aalloista. Tämä antaa merenkulkijoille paremman kuvan todellisesta aallokosta kuin kaikkien aaltojen keskimääräinen korkeus. Aallokon korkein aalto on noin kaksi kertaa merkitsevän aallonkorkeuden korkuinen.
Elias Paakkanen, 18.3.2025
Ovatko hellepäivien lukumäärät vertailukelpoisia?
Kysymys koskee hellepäivien määrää. Tiedän, että hellepäiväksi lasketaan päivä, jolloin jossain päin Suomea yksikin mittausasema ylittää 25 Celsius-astetta. Mittaushistorian aikana mittausten määrä on vaihdellut 4 kerrasta vuorokaudessa nyt käytössä olevaan 1 kertaan minuutissa. Tämä nostaa 360-kertaiseksi todennäköisyyttä havaita hellerajan ylitys. Tästä en ole huomannut mainittavan helle-ennätysten yhteydessä. Vaiko onko mittausmäärien lisäyksen vaikutuksesta ollut joku selvennys?
Pertti, Jyväskylä
Vaikka aiemmin säähavaintoja on tehty harvemmin, on sääasemilla ollut käytössä maksimi- ja minimilämpötilamittarit. Ne luetaan kerran päivässä ja ne ”säilövät” vuorokauden maksimin ja minimin. En näkisi siis mittaustaajuuden nousulla merkitystä vuodesta 1961 alkaen tilastoituihin hellepäivien määriin.
Se, millä voi olla vähän vaikutusta, on havaintoverkoston tiheys. Nykyään havaintoasemia on enemmän kuin esimerkiksi 60-luvulla, jolloin rajatapauksissa voi löytyä herkemmin havaintoasema, missä lämpötila on vähintään 25,1 astetta. Puhutaan kuitenkin yksittäisistä päivistä.
Aleksi Lohtander, 18.3.2025
Mikä lämmittää valtameriä?
Juha Mäntsälästä pohtii, mikä on aiheuttanut valtamerten nopean lämpenemisen. Anne Borgström avasi asiaa Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 16. maaliskuuta. Kuuntele Annen vastaus alta.
Auringonvaloa kaivataan
Kuinka realistinen on päivän aurinkoisuuden ennuste? Kaipaan jo sellaista valoa joka tuntuu lämpimältä eikä taskulampun valolta taivaasta.
Mikael, Riihimäki
Päivän valoisan ajan ennusteet pitävät melko hyvin paikkaansa. Lähteestä riippuen ajoissa saattaa olla pientä heittoa, sillä valoisa aika lasketaan erilaisia tähtitieteellisiä kaavoja käyttäen maapallon eri paikoille ja kulmille. Tämä heitto ennusteiden välillä on kuitenkin pientä. Päivän valoisan ajan ennuste ei kuitenkaan ota huomioon pilvisyyttä, sateita ja muita auringonvalon märään vaikuttavia sääilmiöitä. Todellisuudessa havaitsemamme valon määrä voi poiketa huomattavasti valoisan ajan ennusteesta juurikin näiden valoa rajoittavien tekijöiden vuoksi.
Henriikka Heikinoja, 14.3.2025
Ongelmia Ylen Sää-sivujen ennusteissa
Miksi Yle Sää -verkkosivulla voi tietyn päivän sademäärä olla useita millimetrejä, mutta silti päivän kohdalla ei ole pisarakuvaketta tai päinvastoin: sademääräksi on merkitty 0 mm, mutta kuvakkeessa on kaksi, jopa kolme pisaraa?
Heikki, Raasepori
Jos katsoo Sää-sivujen ”Lähipäivät” -ennustetta, siinä näkyvä symboli edustaa iltapäivän (klo 14.00) säätä. Tällöin voi olla tilanne, että vuorokauden sademäärä on useita millimetrejä mutta iltapäivällä sää on poutaista. Sadesymbolit saa kuitenkin näkymään tarkemmassa tuntiennusteessa.
Jälkimmäinen tilanne ei oman järkeilyni mukaan pitäisi olla mahdollinen. Symbolit ja sademäärä kulkevat käsi kädessä ja tulevat Ilmatieteen laitoksen sääennusteesta. Sateen todennäköisyys taas tuotetaan parviennusteella eikä se välttämättä vastaa sademäärää tai symboleita. Jos kuvaillun tapauksen kohtaa niin kannattaa laittaa kuvan kanssa kysymys meille meteorologeille, jotta voimme ratkaista mahdollisen ongelman.
Aleksi Lohtander, 13.3.2025
Miksi meteorologin äidinkieli ei ole kielioppien mukainen?
Voisin hieman haastaa teitä äidinkielen käytössä. ”Mutta mutta, voikin kin kin, aurinko paistaa mutta voi olla pilviäkin” jne. Toki jännitys selittää osan, mutta mutta,että ärsyttääkin.😁
Kati
Lähetyksessä meillä ei ole valmiita tekstejä - puhumme siis mitä ajatukset suuhun tuo ja käytämme karttojamme apuna. Sen vuoksi äidinkieli ei ole aina kielioppien mukaista, ja välillä tulee puhuttua hassuja. Meillä on myös ”korvanappi”, johon ohjaaja antaa kommentteja. Sanat menevät välillä väkisinkin sekaisin. Päässä pyörii samaan aikaan mikä kartta tulikaan seuraavaksi, miksi olen laittanut tähän karttaan tuulinuolen tuohon kohtaan ja millainen se sademäärä nyt olikaan? Siinä ohjaaja kuiskuttaa korvanappiin samalla, että ”Muista taulukot!”. Ei ole helppoa, eikä kuulukaan olla helppoa. Toivottavasti oleellinen sisältö on tullut kuitenkin ymmärretyksi kaikissa lähetyksissämme.
Elina Suorsa, 13.3.2025
Tuleeko sumun jälkeen kuura?
Tuleeko Sumun jälkeen talvella kuura? Muistan, kun Turussa oli sellainen sumu ja oli pakkasta.
Juuso, Turku
Kuuraa muodostuu pinnoille, kun ilmassa oleva vesihöyry härmistyy suoraan jääkiteiksi. Sumun seurauksena kuuraa ei siis muodostu, sillä sumu ei ole vesihöyryä, vaan se koostuu nestemäisestä vedestä, tarkemmin ottaen hyvin pienistä pilvipisaroista. Tällöin pinnoille voi pakkassäällä muodostua huurretta, kun ilmassa olevat vesipisarat jähmettyät jääkiteiksi esimerkiksi puiden oksille. Huurre ja kuura näyttävät samalta, joten niitä on vaikea erottaa toisistaan pelkän ulkonäön perusteella.
Elias Paakkanen, 10.3.2025
Miksi itä on epätyypillinen ilmansuunta?
Miksi koillinen, kaakko ja itä ovat epätyypillisempiä ilmansuuntia Suomessa?
Nippe, Lappi
Matalapaineet saapuvat Suomeen useimmiten lännestä ja lounaasta. Tähän on syynä maapallon pyöriminen ja ilmanpaine-erot. Napa-alueella ilmanpaine on matalampi kuin eteläisemmillä leveysasteilla, ja tuuli pyrkii tasoittamaan näitä eroja. Ilma ei kuitenkaan virtaa suoraan etelästä pohjoiseen, vaan maapallon pyörimisen seurauksena tuuli kääntyy 90 astetta oikealle. Tätä ilmiötä kutsutaan coriolisvoimaksi. Tuuli siis puhaltaa keskimäärin lännestä itään. Ilmavirrat kuitenkin mutkittelevat välillä sinne tänne, ja toisinaan matalapaineet saapuvat Suomeen myös idän ja kaakon suunnilta.
Elias Paakkanen, 10.3.2025
Mikä lämpötilat vaihtelevat korkeussuunnassa?
Tähän kysymykseen saatiin vastaus Radio Suomessa sunnuntaina 9.3.2025. Kuuntele Elina Suorsan vastaus alta.
Mikä on paras matkustuspäivä?
Olemme lähdössä Tuuloksesta Luostolle. Mikä on paras matkapäivä: ensi viikonloppuna vai maanantaina?
Sinikka, Tuulos
Tämä viesti on tullut kysymysboksiin lauantaiaamuna. Tarkemmin ei käy ilmi, mistä viikonlopusta tai maanantaista on kyse. Sen voin sanoa, että ainakin maanantaina 10.3. kannattaa välttää ajamista runsaan lumipyryn vuoksi. Tästä eteenpäin Suomeen näyttää jäävän kylmemmän ilman alue. Enimmäkseen on kuivaa, ja sateet jäävät vähiin. Lumipyryt eivät kuitenkaan ensi viikolla ole mahdottomia, ja ne kyllä huonontavat ajokeliä. Ennusteitamme voi seurata osoitteessa https://yle.fi/saa .
Elina Suorsa, 8.3.2025
Onko kevät alkanut?
Onko mahdollista, että nyt on alkanut se ihan oikea kevät? Onko mahdollista että jo maaliskuulla tulisi puihin lehti ja lähes kesäiset säät?
Jarmo, Salo
Maaliskuun alku onkin ollut tavanomaista lämpimämpää maan etelä- ja keskiosassa. Eteläisen Suomen heikkoon lumitilanteeseen yhdistettynä on ollut helppo ajatella kevään alkaneen. Ennustekartoilla näkyy kuitenkin jo ensi viikolla merkittävä kylmeneminen, eivätkä lumisateetkaan ole mahdoton ajatus. Viime vuonna viimeiset lumipyryt tulivat etelään huhtikuun lopulla.
Elina Suorsa, 7.3.2025
Aurinkoinen sää = kaunis sää?
Miksi vain aurinkoisestä säästä käytetään nimitystä kaunis sää?
Asko
Pyrimme säätoimituksessa uutisoimaan säästä neutraalein termein. Aurinkoinen sää usein piristää mielialaa ja monet ihmiset pitävät auringonpaistetta miellyttävänä ja virkistävänä. Aurinkoinen sää mahdollistaa myös esimerkiksi ulkoilun ilman sadevarusteita. Täytyy kuitenkin muistaa, että eri ihmiset arvostavat erilaisia säätiloja ja jotkut saattavat pitää sateista tai pilvistä säätä kauniina.
Elina Suorsa, 7.3.2025
Tavanomainen vai keskimääräinen?
Miksi käytätte lähes poikkeuksetta keskiarvon/mediaanin sijasta epämääräistä tavallinen/normaali/tavanomainen/tyypillinen -ilmausta, vaikka vertaatte juurikin on tuohon keskiarvoon/mediaaniin? Keskiarvo on aina tarkka lukuarvo, noi muut on vain vaihteluväli, johon suurin osa havainnoista osuu. Ei siis voi sanoa, että on normaalia kylmempää jos on pari astetta keskiarvoa kylmempää.
Kaaleppi
Pyrimme käyttämään ilmausta ”ajankohdan keskiarvoa kylmempää/lämpimämpää”, jos puhumme tarkoista lukuarvoista. Kuten totesit, tavanomainen sisältää vaihteluvälin, johon suurin osa lämpötiloista osuu. Se ei siis ole sama kuin ajankohdan keskiarvo. Jos lämpötila osuu tavanomaisen vaihteluvälin ulkopuolelle, puhumme tavanomaista lämpimämmästä/kylmemmästä säästä. Toisinaan termit ”tavanomainen” ja ”keskimääräinen” menevät kuitenkin valitettavasti sekaisin myös meillä meteorologeilla.
Elias Paakkanen, 6.3.2025
Ukkosen jyrinää Keski-Pohjanmaalla?
Kuuleeko väärin, kun kuulen ukkosen jyrinää Keski-Pohjanmaalla nyt 24.2.25?
Anna-Liisa, Reisjärvi
Kyseiseltä päivältä ei ole yhtään salamahavaintoa, joten todennäköisesti kyse on jostain muusta äänestä. Sinänsä talviukkonen ei ole täysin tavaton ilmiö. Aina silloin tällöin saattaa muutama salama iskeä talvenkin aikana. Esimerkiksi tänä vuonna Suomeen iski neljä maasalamaa 13.–14. helmikuuta.
Elias Paakkanen, 6.3.2025
Miten meren jääpeite vaikuttaa säähän ja ilmastoon?
Nyt keväällä meri on monin paikoin avoin, ja jäätä näyttää olevan vain lahdenpohjukoissa. Pohdin tässä miten avoin meri, tai oikeastaan jäättömyys vaikuttaa säähän ja ilmastoon: Jään sulattamiseen kun kuluu aina tietty määrä lämpöenergiaa. Mitä seurauksia on sillä, että tätä energiaa ei enää tarvita jäiden sulattamiseen? Alkaako merivedet lämpenemään aikaisemmin?
Heikki, Turku
Hyvää pohdintaa. Kuten sanoit, jään sulattaminen vaatii energiaa, ja kun jäätä ei ole, auringon lämpöenergia lämmittääkin suoraan merta, kun sitä ei kulu sulattamiseen. Tämän vuoksi meret lämpenevät aikaisemmin keväällä. Samoin syksyllä kun meret ovat kesän jäljiltä entistä lämpimämpiä, kestää kauemmin, että ne alkavat jäätyä. Tässä on kyse ns. positiivisesta palauteilmiöstä, jossa ilmaston lämpeneminen ruokkii itse itseään. Ilmaston lämpenemisen seurauksena siis tapahtuu asioita, joista seuraa vielä suurempi lämpeneminen.
Elias Paakkanen, 6.3.2025
Miksi Lapissa lämpötila heittelee korkeussuunnassa?
Lapissa käydessäni olen miettinyt seuraavaa. Esim. viime talvena, kun olin Saariselällä, oli aurinkoinen päivä. Saariselän keskustassa oli 22 astetta pakkasta, alempana läheisellä suolla oli reilusti yli 30 ja Kiilopäälle kun nousi pakkasta oli enää 10. Parin päivän päästä, kun sää oli pilvinen ja kosteampi, pakkaslukemat olivat täysin päinvastaiset: Kiilopäällä 23, alempana kylän tasolla 14 ja suolla enää reilu 10. Kiinnostaa siis ilmiö, jossa korkeussuunnassa lämpötilat heittelevät. Miksi?
Tarmo, Helsinki
Tavallisesti ilmakehässä lämpötila laskee korkeussuunnassa. Tällöin matalalla alueella on lämpimämpää kuin korkealla. Tällainen tilanne on ollut pilvisellä ja kostealla säällä.
Talvella selkeällä ja heikkotuulisella säällä maanpinnan lähellä oleva ilma jäähtyy voimakkaasti. Tämän takia muodostuu tilanne, missä lämpötila nousee ylemmäs mennessä, kun kylmä ilma jää jumiin alaville alueille ja jatkaa jäähtymistään. Tätä kutsutaan pintainversioksi. Lapissa selkeällä ja heikkotuulisella säällä lämpötilaero tunturin laen ja alaosan välillä voi olla hyvinkin parikymmentä astetta.
Aleksi Lohtander, 6.3.2025
Sumun ennustettavuus
Miten sumun pystyy ennustamaan jopa kahden vuorokauden päähän?
Harri
Sumu on oikeastaan vain maanpinnalla lojuva pilvi. Sen ennustaminen on siis suunnilleen yhtä helppoa tai vaikeaa kuin pilvisyyden ennustaminen. Paljon riippuu tilanteesta, kuinka pitkän ajan päähän sumun tai pilvisyyden pystyy ennustamaan. Joskus säämallit ovat hyvinkin perillä tilanteesta, toisinaan taas eivät.
Elias Paakkanen, 2.3.2025
Tampereella tuulee – vai tuuleeko?
Aika pitkä elämänkokemukseni väittää, että tämä talvi on tuulisin Tampereella ainakin 50:een vuoteen. Tuuli on kylmää ja sitä on jatkunut noin kolme kuukautta. Mitkä kaikki syyt vaikuttavat poikkeukselliseen tilanteeseen? Seuraako Ilmatieteen laitos tuulisuutta eri paikkakunnilla? P.S. Puhun nimenomaan Tampereen keskustasta.
Hannu, Tampere
Ilmatieteen laitos mittaa tuulen nopeutta ja suuntaa yli 150 eri havaintoasemalla ympäri Suomen. Havaintojen perusteella tämä talvi ei ole ollut erityisen tuulinen Tampereella eikä muuallakaan Suomessa. Esimerkiksi vuoden 2020 talvi oli selvästi tuulisempi kuin tämä talvi. Vuosina 2005–2008 oli neljä erittäin tuulista talvea peräkkäin.
Elias Paakkanen, 2.3.2025
Keskiosassa vai keskivaiheilla?
Mitä tarkoittaa, kun meteorologit näyttävät säärintaman olevan Keski-Suomessa ja maan keskivaiheilla (samassa lauseessa). Siis ihan aikuisten oikeesti! Vaiheilla-sanan käyttöön voisi kiinnittää huomiota, eikä käyttää sitä lainkaan maantieteellisistä alueista puhuttaessa. Kauniissa suomen kielessämme on kyllä hyviä ilmaisuja tuohon säätiedotuksen kohtaan.
Ritva
Ilmatieteen laitos on määritellyt sääennusteiden aluejaon, jonka mukaan maan keskiosaan kuuluvat pohjalaismaakunnat, Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Savo ja Pohjois-Karjala. Nämä alueet eivät kuitenkaan todellisuudessa ole keskellä Suomea. Siksi käytämme maan pohjois-eteläsuuntaiselle puolivälille vaihtoehtoista ilmaisua ”maan keskivaiheilla”. Keskivaiheilla ja keskiosassa tarkoittavat siis eri asiaa. Kun puhumme, että jotain tapahtuu maan keskivaiheilla, tarkoitamme Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta.
Elias Paakkanen, 2.3.2025
Miksi 80-luvulla oli Itä-Suomessa enemmän lunta?
Hei! Elin lapsuuteni Itä-Suomessa 1980-luvulla, ja jäi muistikuva, että tuolloin lumisateet saapuivat Suomeen usein idän ja kaakon suunnalta. Nykyisin tuntuu, että lumisateet saapuvat lähes poikkeuksetta lännestä. Ja tuntuu siltä, että sateet heikkenevät matkalla Suomen yli, minkä vuoksi esim. Joensuun seudulla lumimäärä jää vähäisemmäksi kuin 80-luvulla. Onko tässä "mutu"-pohdinnassani mitään tilastollista perää?
Maarit, Joensuu
1980-luvulla oli paljon kylmiä talvia. Yleensä kylminä talvina länsivirtaukset ovat heikkoja ja matalapaineet saapuvat Suomeen myös idän ja kaakon suunnalta. Siinä mielessä muistikuvasi on oikea.
Pohdintasi ei kuitenkaan täysin pidä paikkaansa. Myös muualla maassa oli 1980-luvulla paljon lunta, eikä Itä-Suomessa lunta satanut keskimääräiseen verrattuna sen enempää kuin lännessäkään. Myöskään matalapaineiden reitti ei selitä vähäisempää lumimäärää nykytalvina. Lännestä saapuvat matalapaineet eivät yleensä merkittävästi heikkene matkalla Suomen yli, vaan ne tuovat yhtä lailla lunta myös Itä-Suomeen.
Syynä lumimäärän vähenemiseen on siis ilmaston lämpeneminen – niin idässä kuin lännessäkin.
Elias Paakkanen, 1.3.2025
Eikö pakkasilma olekaan kuivaa?
Olen aina kuvitellut, että pakkasilma on kuivaa, mutta ei näköjään. Kuinka selittyy tällainen paikallinen säätieto Espoosta: pakkasta -12, tuuli 2 m/s lännestä, ja kosteuspiste 100%!
Eva, Espoo
Kyllä pakkasilma on usein kuivaa. Kylmään ilmaan mahtuu paljon vähemmän vettä kuin lämpimään ilmaan. Kun suhteellinen kosteus on 100%, ilmassa on niin paljon vettä kuin siihen mahtuu. 100 % suhteellinen kosteus ei siis automaattisesti tarkoita, että ilmassa olisi kovinkaan paljon vettä.
Asia on helpointa havainnollistaa vertailemalla sisä- ja ulkoilmaa keskenään. Molemmissa on todellisuudessa yhtä paljon vettä. Jos ulkona on 12 astetta pakkasta ja 100 % suhteellinen kosteus, on sisällä 20 asteen lämmössä suhteellinen kosteus vain noin 30 %.
Elias Paakkanen, 1.3.2025
Lumen puute mietityttää Oulussa
Nyt kun uhkaavasti näyttää siltä, että Oulussa loputkin lumet sulavat maaliskuun alussa, mieleen nousi kysymys, milloinkahan viimeksi on käynyt niin?
Markus, Oulu
Kertaakaan ei ole käynyt niin ainakaan vuodesta 1959 alkavien tilastojen perusteella. Tänään aamulla lunta oli maassa vain 7 cm, ja tämä on vasta toinen kerta mittaushistoriassa, kun Oulussa on helmikuun viimeisenä päivänä alle 10 cm lunta. Edellinen kerta oli vuonna 1990, jolloin lunta oli 8 cm. Silloin lumi pysyi maassa vielä maaliskuun alussa. Nähtäväksi jää, miten käy tänä vuonna.
Elias Paakkanen, 28.2.2025
Miksi tuuli tyyntyy kesäiltaisin?
Mistä johtuu, että tuuli tyyntyy kesäiltaisin? Järvi on usein kesäiltaisin ihan tyyni.
Maria, Jyväskylä
Päivällä aurinko lämmittää maanpintaa nopeammin kuin järvenpintaa. Tästä syntyy kiertoliike, jonka myötä tuuli puhaltaa järvenselältä kohti rantaa. Ilmiö tunnetaan paremmin nimellä merituuli. Illalla aurinko ei enää lämmitä, joten syntyy päinvastainen ilmiö ”maatuuli”, jossa ilma virtaakin maalta merelle / järvelle. Maatuuli on kuitenkin paljon merituulta heikompi, joten järvi on usein käytännössä tyyni tai lähes tyyni. Alla olevassa videossa on selitettty merituulen syntyä tarkemmin.
Elias Paakkanen, 28.2.2025
Pähkinäpensaan symboli närkästyttää
Närkästynyt kuulija ihmettelee, miksi pähkinäpensaan symboli siitepölykartoilla on nykyään C, kun se aiemmin oli maallikolle kuvaavampi Pä? Kasviharrastajana tiedän toki, että C viittaa pähkinäpensaan tieteelliseen nimeen. Koska sää- ja siitepölytiedotteita tehdään tavalliselle kansalle, pitäisi symbolien olla myös kansantajuisia!
vierailija
Turun yliopiston omissa tiedotteissa käytetään pähkinäpensaalle symbolia ”C”. Ylen meteorologit eivät voi tähän vaikuttaa. Ylen siitepölykartoissa ja verkkosivuilla pähkinäpensaan symboli on on sen sijaan ”Pä”, juurikin siitä syystä, että se on kansantajuisempi. Alapuolella Turun yliopiston tuorein siitepölytiedote Ylen kartoilla.
Elias Paakkanen, 28.2.2025
Miksi klo 9 uutisissa ei enää näytetä sääkuvia?
Hei! Miksi arkiaamuisin ei ole enää näytetty katsojien lähettämiä sääkuvia klo 9 uutisten sääosiossa?
Lea, Ruotsinpyhtää
Tähän syynä on viime kesänä tehty studio- ja ilmeuudistus. Aiemmassa ilmeessä maailman sää tuli aina klo 6.30, 7.30 sekä 8.30 ja kotimaan paikkakuntakohtaiset ennusteet klo 7.00 ja klo 8.00. Tällöin klo 9 uutisissa oli vapaa ”slotti”, jossa näytettiin välillä katsojien sääkuvia aikataulun niin salliessa. Nykyisessä ilmeessä kotimaan ennusteet näytetään 6.30, 7.30 ja 8.30 ja maailman sää 7.00, 8.00 ja 9.00. Koosteita katsojien kuvista näytetään toisinaan eri kohdissa lähetystä, jos aikataulu antaa periksi.
Elias Paakkanen, 28.2.2025
Miksi säässä käytetään ”hienoja” termejä?
Miksi pitää käyttää hienoja sanoja halla, pouta ja kolea? Eikö ne ole suomeksi ihan vaan pakkanen, sateeton ja viileä?
Mikko
Suomen sää on monipuolinen ja niin on myös siihen liittyvä termistö. Pyrimme ilmaisemaan asiat mahdollisimman selkeästi, mutta sanoja on paljon, eikä kaikille ei löydy selkokielistä synonyymiä. YLE TV1 lähettää selkokieliset uutiset joka arkipäivä klo 16.35, ja lähetykseen sisältyy myös sääennuste.
Tässä selityksiä mainitsemillesi termeille:
- Halla tarkoittaa pakkasta maanpinnassa.
- Pakkanen tarkoittaa pakkasta kahden metrin korkeudella.
- Pouta ja sateeton ovat synonyymejä.
- Viileä on neutraali tai positiivinen ilmaus, jota käytetään useimmiten kesällä.
- Kolea sää sisältää olettamuksen, että sää tuntuu ikävältä.
Elias Paakkanen, 28.2.2025
Mikä johti meriveden mataluusennätykseen?
Miksi viime vuoden marraskuussa iskeneessä Jari-myrskyssä mitattiin Kemissä meriveden ennätys?
Nimimerkki lappilainen
Marraskuun 20. päivä alkanut Jari-myrsky tosiaan johti ennätysmatalaan meriveteen Kemin mittausasemalla. Vesi oli jopa 161 cm matalammalla kuin teoreettinen keskivesi.
Meriveden korkeuteen vaikuttavat sekä ilmanpaine-erot Itämerellä että tuulen voimakkuus ja suunta. Tässä tapauksessa ennätysmatalan meriveden aiheutti hyvin voimakas koillistuuli, joka puhalsi vettä pois Perämeren rannikolta. Samaan aikaan Suomenlahdella puhalsi voimakas etelätuuli, joka nosti meriveden korkealle muttei kuitenkaan ennätyslukemiin.
Elias Paakkanen, 24.2.2025
Sataako Dagsmarkissa aina öisin?
Sadetutkalla näkyy sadetta joka yö, mutta sataako oikeasti? Tähän kysymykseen saatiin vastaus sunnuntaina 23. helmikuuta Radio Suomen Viikonlopussa. Kuuntele Aleksi Lohtanderin vastaus alta.
Miksi tuuli tyyntyy kesäiltaisin?
Mistä johtuu, että tuuli tyyntyy kesäiltaisin? Järvi on usein kesäiltoisin ihan tyyni.
Maria, Jyväskylä
Aurinko lämmittää päivällä maa-alueita nopeammin kuin vesistöjä, mikä aiheuttaa maa-alueille ilman nousuliikettä ja tuulta vesistöstä maalle. Maanpinnan lähellä oleva ilmakehän rajakerros myös sekoittuu päivällä nousuliikkeen ansiosta ja aiheuttaa tuulta pinnalla.
Auringon laskiessa säteilyn aiheuttama ilman nousuliike lakkaa, ilmakehän rajakerroksesta tulee vakaa eikä ilmaa enää pääse sekoittumaan ylempää ilmakehästä. Vesistöjen lähellä olevat maan ja vesistön väliset tuulet myös rauhoittuvat, tai kääntyvät maa-alueiden jäähtyessä puhaltamaan heikommin maalta vesistöä kohti. Tämä johtaa tuulen tyyntymiseen kesäöisin.
Aleksi Lohtander, 23.2.2025
Miksi sateen todennäköisyys ja sademäärä eivät kohtaa?
Mitä tarkoittaa Ilmatieteen laitoksen paikkakuntakohtaisessa ennusteessa se, että sateen todennäköisyys on 80 % ja sademäärä 0,0 mm? Miten se poikkeaa siitä, että sateen todennäköisyys on alle 10 % ja sademäärä on 0,0 mm?
Harri, Turku
Tämä on hyvä huomio – ennustettu sateen todennäköisyys ja sademäärä eivät vastaa toisiaan. Sateen todennäköisyyttä ennustetaan parviennusteilla eli tutkitaan kuinka monissa ennustemallien skenaarioissa sataa. Sademääräennuste taas tuotetaan ns. parhaana arvauksena perustuen yhteen skenaarioon.
Esimerkiksi kesäisin sademääräennuste voi olla 10 millimetriä ja sateen todennäköisyys 20 %. Tällöin sade on epätodennäköistä, mutta jos sataa, niin kesäisestä sadekuurosta sataa paljon. Toisaalta talven sateet ovat usein heikkoja. Tässä tilanteessa paras arvaus on, että sataa alle 0,1 millimetriä, mutta monet mallit kuitenkin todennäköisesti ovat tuottaneet heikkoa sadetta.
Aleksi Lohtander, 22.2.2025
Miksi säärintaman tulo ei tuo aurinkoista säätä?
Miksi säätiedotuksissa sanotaan, että tulee säärintama, kun tulee sateita? Eikö aurinkoinen sää ole sää? Jos ei, niin mitä sanotaan, kun tulee kaunista?
Eija, Rautalampi
Säärintama on kahden ilmamassan välinen raja, missä esimerkiksi ilman lämpötila ja tuulen suunta muuttuvat nopeasti. Rintamien yhteydessä esiintyy usein runsasta pilvisyyttä ja sateita. Aina sateet eivät kuitenkaan aiheudu säärintamista.
Aurinkoinenkin sää on sää. Siihen ei yleensä liity säärintamia eli ilmamassojen rajavyöhykkeitä. Pikemminkin aurinkoista säätä aiheutuu korkeapaineen aiheuttamasta ilman laskuliikkeestä ja vakaasta ilmamassasta.
Aleksi Lohtander, 21.2.2025
Tuleeko vielä kovia pakkasia?
Onko vielä tulossa kovia pakkasia?
Miska, Tampere
Helmikuu lähestyy loppuaan, ja aurinko lämmittää päivä päivältä enemmän. Päivisin ei siis enää kovin kireitä pakkasia nähdä, mutta öisin pakkasta voi hyvinkin olla 15–30 astetta. Tämä vaatii, että Suomen yllä on talvisen kylmää ilmamassaa, taivas on selkeä ja tuuli on heikkoa.
Talvinen ilma väistyy Suomen yltä loppuviikolla ja plussakelit palaavat. On kuitenkin todennäköistä, että maaliskuussa kylmää ilmaa purkautuu Suomeen edes jossain vaiheessa. Nähtäväksi jää, kuinka kylmiä pakkasia lopulta mitataan.
Elias Paakkanen, 17.2.2025
Saastepilvi vai kylmä rintama?
Ihmeellinen saastepilvi keskiviikkona 12.2. Pyhäjärvellä (Pohjois-Pohjanmaa). Kylmän rintaman rajapinta vai mikä? Kellonaika noin 17.30. Näkyi Kokkolaan saakka. Mistä oli kysymys? Osaatteko kertoa.
Esko, Pyhäjärvi
Kyseisenä päivänä kylmä rintama liikkui Suomen yllä kohti etelää. Kuvaamasi pilvi on juurikin kylmän rintaman rajapinta. Se ei kuitenkaan ole varsinainen ”päärintama”, vaan isomman kylmän rintaman jälkipuolella liikkunut pienempi kylmä rintama, joka liikkui noin 200 kilometriä isomman rintaman jäljessä ja esiintyi noin kaksi kilometriä tätä korkeammalla.
Elias Paakkanen, 17.2.2025
Mitä ilmanpaine kertoo säästä?
Olli-Pekka Akaalta ja Petri Imatralta ihmettelivät, miten ulkona voi olla pilvistä ja jopa sumuista, vaikka ilmanpaine on hyvinkin korkeissa lukemissa, jopa 1040–1050 hPa. Korkeapaine kun usein yhdistetään kauniiseen aurinkoiseen säähän. Anne Borgström avasi asiaa sunnuntaina 16. helmikuuta Radio Suomessa. Kuuntele vastaus alta.
Miksi kuun sirpin asento sääkartoilla on aina sama?
Tähän kysymykseen saatiin vastaus viime sunnuntaina 9. helmikuuta Radio Suomen Viikonlopussa. Kuuntele Matti Huutosen vastaus alta.
Mitä tarkoittaa pohjoiseen kääntyvä tuuli ?
Hei, Kuulen usein: tuuli kääntyy pohjoiseen. Mutta tämä näyttäisi tarkoittavan, että tuulee pohjoisesta ja sää kylmenee. Eli päinvastoin. Kuulenko väärin vai miksi tällainen korvaani väärä sanonta? Kiitos!
Essi, Helsinki
Tuulen suunta ilmoitetaan sääennusteissa ja säähavainnoissa suuntana, josta tuuli puhaltaa. Tuuli puhaltaa siis kyseisestä suunnasta kohti havaintopaikkaa. Pohjoistuuli tarkoittaa sitä, että tuuli puhaltaa pohjoisesta kohti etelää.
Tuulen suunnan muuttumisessa käytetään samaa logiikkaa, eli kun tuuli kääntyy pohjoiseen tarkoittaa se sitä, että tuulen suunta kääntyy pohjoiseen. Ja tällöin tuuli puhaltaa pohjoisesta kohti etelää. Sanonta ”tuuli tuo ja virta vie” käy tähän tilanteeseen hyvin.
Matti Huutonen, 13.2.2025
Maan keskiosa on milloin missäkin
Miksi "maan keskiosa" on milloin missäkin? Myös uudempi keksintö "maan keskivaiheilla" on välillä aika epämääräinen. Keskiosa ainakin näyttää joskus olevan Suomen keskipisteestä satojen kilometrien päässä.
Pekka, Helsinki
”Maan keskiosa” on sääennusteissa tarkasti määritelty. Sää ei kuitenkaan noudata ihmisten tekemiä maakuntarajoja, joten välillä aluejaosta joudutaan joustamaan. Kahden minuutin säälähetyksessä ei useinkaan ole aikaa eritellä sääennustetta maakuntatasolla.
”Maan keskivaiheilla” viittaa usein maantieteelliseen keskikohtaan, eli suunnilleen Pohjois-Pohjanmaahan, Kainuuseen ja Etelä-Lappiin. Sitä ei kuitenkaan ole tarkkaan määritelty.
Aleksi Lohtander, 10.2.2025
Ilmapuntari näyttää korkeapainetta ja kaunista säätä. On kuitenkin pilvistä, miksi näin?
Hei, päivänpolttava kysymys korkeapaineesta ja pilvisestä taivaasta. Tällä hetkellä näyttää vallitsevan "kova" korkeapaine, mutta taivas pysyy silti pilvessä/harmaana. Mökin ilmapuntari on melkein pohjilla. Mistä pilvisyys korkeapaineella johtuu?
Pekka, Loppi
Korkeapaineeseen liitetään usein ”kaunis” ja aurinkoinen tai selkeä sää. Näin tilanne usein onkin kesällä. Talvella tilanne voi olla toinen.
Talviaikaan korkeapainetilanteessa maanpinnan lähellä oleva ilma jäähtyy. Jos ilmassa on riittävästi kosteutta, niin kosteus tiivistyy pilviksi. Ja koska auringonsäteily ei juurikaan lämmitä, eivät nämä muodostuneet pilvet haihdu, vaan voivat joskus jäädä taivaalle pitkäksikin aikaa.
Lisäksi korkeapaineessa ilma laskeutuu ja lämpenee, mutta maanpinta voi jäähtyä nopeasti. Tämä voi johtaa inversioon, jossa lämpimämpi ilma on kylmemmän ilman yläpuolella, estäen ilman pystysuuntaista sekoittumista ja aiheuttaen sumua tai sumupilveä.
Matti Huutonen, 9.2.2025
Miksi pohjoisin Lappi ei näy sadetutkissa?
Miksi Käsivarren Lappi tai aivan pohjoisin Suomi ei näy sadetutkassa? Pitää vaihtaa Norjan puolelle, jos haluaa tarkastella Kilpisjärven säätä.
Matti, Vihti
Suomen tutkaverkosto koostuu tällä hetkellä 11 säätutkasta, joista pohjoisin on Sodankylän Luostolla. Valitettavasti aivan pohjoisin Lappi on Luoston tutkan kannalta liian kaukana, jotta se voisi esim. talvella kunnolla havaita Pohjois-Lapin kaikkia lumisateita. Näissä tilanteissa avuksi tulevat Pohjois-Norjassa olevat säätutkat, joita käytetään ns. yhdistelmäkuvissa ja niiden avulla voidaan saada parempi kattavuus säätutkille myös Pohjois-Lappiin. Suomen osalta tilanteeseen tulee parannusta vuonna 2025, kun Ilmatieteen laitos ottaa Saariselällä käyttöön uuden säätutkan. Aiheesta löytyy lisätietoa Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
Matti Huutonen, 8.2.2025
Sadepilviä vai jotain muuta?
Kun säätiedoissa on poutainen päivä tulossa, näkyy sääkartalla aina aamuisin sadepilviä Satakunnan ja Pohjanmaan rajalla juuri Pohjanmaan puolella. Siitä ne lähtevät liikkeelle eri ilmansuuntiin joko vahvistuen tai heikentyen. Mikä ilmiö se on? Sataako Dagsmarkissa aina öisin?
Liisa
Kyseessä on virhe tutkakaiussa. Säätutka havaitsee sadepilvien lisäksi myös muita asioita. Mainitsemallasi alueella on paljon tuulivoimaloita, jotka näkyvät joka päivä sadetutkalla. Alueella ei siis oikeasti sada. Toistaiseksi ei ole löydetty keinoa, miten virheen saisi pois näkyvistä. Valitettavasti virhe heijastuu myös tutkakuvan yhteydessä olevaan ennusteeseen.
Elias Paakkanen, 6.2.2025
Tuulitiedot kiinnostavat
Voisitteko esittää sääkartoilla tuulitietoja - esimerkiksi suuntaa ja voimakkuutta, laskelmoitua kestoa animoituna ja värikoodattuina? Nykyistä informatiivisemmin. Näistä mahdollisesti voisi päätellä tuulisähkön kestoa ja ajallista määrää? Kun nykyisin tuulisähköllä on merkittävä vaikutus hintaan? Vaikkapa Windyn tapaan Suomen alueelle vaikuttavana tarkennuksena?
Eero H, Helsinki
Tuulen esittäminen sääkartoilla on aina ollut paljon esillä työstäessämme ilmettä ja seuraavassa uudistuksessa on tarkoitus kehittää tuulen esittämistä. Säälähetysten kesto on rajallinen ja meteorologit joutuvat punnitsemaan mitä voivat esittää lähetyksessä. Jos meillä on hyvä selkeä tapa esittää tuulta, saamme varmaan tuulitiedot useammin mukaan lähetyksiin.
Anne Borgström, 6.2.2025
Miksi leudosta säästä puhutaan asenteella?
Miksi sääjutuissa leuto talvi tuodaan lähes aina esiin tyyliin 'surkeaa odotettavissa'? Näkökulmana tuntuu aina olevan hiihto, laskettelu ja muut talvilajit. On myös paljon niitä, jotka iloitsevat plussan puolella olevasta talvisäästä. Se rohkaisee esimerkiksi iäkkäitä ihmisiä ja astmasta kärsiviä lähtemään ulos.
Pirre, Helsinki
Leuto sää, kuten moni muukin säätyyppi jakaa ihmisiä, toiset tykkää ja toiset ei. Moni suomalainen kokee että Suomen neljä vuodenaikaa on rikkaus ja että talvella kuuluu olla lunta ja pakkasta. Talven pimeys koetaan raskaana ja lumipeite tuo valoa harmauteen.
Anne Borgström, 6.2.2025
Miksi yleensä tuulee lännestä?
Miksi matalapaineet tulee yleensä lounaasta tai lännestä? Miksi tuulet yleensä puhaltaa lounaasta tai lännestä eikä koillisesta tai idästä?
Niilo
Ilmanpaine on napa-alueilla matalampi kuin lähellä päiväntasaajaa. Tästä syntyy paine-erovoima, joka pyrkii tasoittamaan eroja. Ilman kietoon vaikuttaa kuitenkin myös coriolisvoima, joka aiheutuu maapallon pyörimisestä. Ilman coriolisvoimaa ilma virtaisi suoraan päiväntasaajalta navoille. Pohjoisella pallonpuoliskolla coriolisvoima kääntää tuulen suunnan 90 astetta myötäpäivään, minkä seurauksena tuuli puhaltaa keskimäärin lännestä itään.
Elias Paakkanen, 5.2.2025
Miten lasketaan vuoden keskilämpötila?
Miten Suomen keskilämpötila mitataan? Onko mittareita myös Lapissa missä on kovia pakkasia vai miten keskiarvo koko vuodelle mitataan, ettei huijata?
Anita
Meteorologi Aleksi Lohtander vastasi kysymykseen Radio Suomen viikonlopussa sunnuntaina 2. helmikuuta. Kuuntele vastaus alta.
Voiko Suomeen iskeä hirmumyrsky?
Voiko Suomeen iskeä Britteinsaarten Éowyn-myrskyn kaltainen hirmumyrsky? Jos olisi mahdollista, niin mistä ilmansuunnasta se todennäköisesti tulisi?
Tommi, Kotka
Voimakkaimmat myrskyt saapuvat Suomeen lounaasta. Éowyn-myrskyn kaltainen myrsky ei kuitenkaan Suomessa ole mahdollinen. Myrskyt ammentavat energiansa valtameristä, ja merialueilla myös tuuli pääsee puhaltamaan vapaammin, kun esteitä ei ole. Mantereelle saapuessaan myrsky heikkenee, eikä tuuli jaksa pysytellä hirmumyrskylukemissa enää siinä vaiheessa, kun myrsky on saapunut Suomeen.
Viime syksynä Suomessa mitattiin ensimmäistä kertaa hirmumyrskylukema, kun 10 minuutin keskituuli oli Raumalla 33,5 m/s. Mittakaavaltaan tuo myrsky oli kuitenkin hyvin pienialainen ja lyhytkestoinen.
Elias Paakkanen, 3.2.2025
Miksi aina on pilvistä?
Miksi pääkaupunkiseudulla on jatkuvasti pilvistä? Miksi aurinko paistaa todella harvoin?
Sinikka, Vantaa
Talvella on usein pilvistä – oli sitten missä päin Suomea tahansa. Pääkaupunkiseutu ei siis ole ainoa alue, jossa aurinko ei tunnu paistavan. Syynä tähän on se, että kylmä ilma ei kykene sitomaan itseensä yhtä paljon vesihöyryä kuin lämmin ilma. Siksi ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy pilveksi talvella helpommin kuin kesällä. Aurinkoiset päivät yleistyvät kevättalvella, kun aurinko alkaa vähitellen lämmittää.
Elias Paakkanen, 3.2.2025
Sääennusteiden aluerajat
Joskus maa jaetaan länteen ja itään, miten raja tällöin vedetään?
Liisa, Helsinki
Sääennusteissa jaetaan Suomi useimmiten länsi-itä tai pohjois-eteläsuunnassa oleviin alueisiin, alueet pohjautuvat maakuntiin. Käytämme Ilmatieteen laitoksen aluejakoa. Sopiva aluejako tehdään aina sään mukaan, sää ei kuitenkaan aina seuraa maakuntarajoja, joten joudumme välillä soveltamaan.
Anne Borgström, 3.2.2025
Kaamoksen raja
Missä menee kaamoksen raja Suomessa tarkalleen?
Niilo, Keminmaa
Kaamoksen raja kulkee hieman Sodankylän eteläpuolitse, noin 63,7 astetta pohjoista leveyttä, mikä on noin asteen verran napapiirin pohjoispuolella.
Anne Borgström, 3.2.2025
Onko täydenkuun aikaan kylmempää?
Kysymykseen saatiin vastaus Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 26.1.2025 meteorologi Elias Paakkasen toimesta. Kuuntele vastaus alta.
Puhuvatko meteorologit vain lämpimistä poikkeamista?
Jos on lämmintä, niin näytetään kuinka on lämpimämpää kuin pitkän aikavälin keskiarvo, mutta EI KOSKAAN, jos on kylmempää kuin keskimäärin. Onko teitä kielletty niin tekemästä, vai mistä se johtuu?
Matti, Kauhava
Meteorologeja kiinnostaa yhtä lailla poikkeavat säät molempiin suuntiin, niin lämpimän kuin kylmänkin suuntaan. Ilmaston lämmetessä ja viileämpään historiaan verratessa lämpimät poikkeamat ovat yksinkertaisesti yleisempiä kuin kylmät.
Osittain voi olla kyse myös vahvistusharhasta eli noteerataan ja muistetaan erityisesti ne kerrat, kun meteorologi puhuu pitkän ajan keskiarvoa lämpimämmästä säästä.
Aleksi Lohtander, 1.2.2025
Ukkospilvet liikkuvat vastatuuleen
Isäni katseli eräs pilvinen päivä kesällä taivaalle ja sanoi; ”ukkospilviä, liikkuvat vastatuuleen”. Puhuiko isäni vain lämpimikseen vai onko totta ja perustuuko tieteelliseen faktaan?
J-P
Ukkospilvet voivat hyvinkin liikkua vastatuuleen ihmisen näkökulmasta. Ukkospilvien liike määräytyy ylempänä ilmakehässä sijaitsevien ilmavirtausten mukaan, mitkä voivat olla varsin erisuuntaisia pintatuuleen nähden. Tämä virtaus sijaitsee noin 1,5-4 kilometrin korkeudella tilanteesta riippuen.
Lisäksi, ukkospilven nousuvirtaus vetää ilmaa sisäänsä maanpinnan lähellä. Tämä tapahtuu kulkusuuntaan nähden ukkospilven etupuolella. Takapuolella taas sijaitsee vastaavasti laskuvirtaus ja ilmaa työntyy poispäin pilvestä. Tällöin sekä lähestyvä että loittoneva ukkospilvi vaikuttaa kulkevan vastatuuleen.
Aleksi Lohtander, 31.1.2025
Milloin sää tuntuu lämpömittarin lukemaa kuumemmalta?
Usein puhutaan "tuntuukuin" lämpötilasta talvella. Mutta miten lämpö vaikuttaa tosi kuumalla ilmalla, jokainenhan tietää sen kun saunassa puhaltaa iholle niin tuntuu kuumalta. Missä lämpötilassa, kosteudessa ja tuulennopeudessa alkaa tuntua kuumemmalta kuin mitä lämpömittari näyttää?
Antti, Kotka
Talvella pakkasen purevuuteen vaikuttaa eniten tuulen nopeus, kesällä helteen tukaluuteen taas ilmankosteus. Yleisesti lämpötila kuvaa hyvin lämmön aistimuksen tunnetta, kun ilman suhteellinen kosteus on noin 30–50 %. Jos kosteus on korkeampi, tuntuu sää selvästi lämpötilaa kuumemmalta. Mitä korkeampi on lämpötila, sitä vähäisempi (suhteellinen) kosteus riittää tukaluuden tunteen aikaansaamiseen. Esimerkiksi 35 asteessa jo 30% ilmankosteus saa sään tuntumaan kuumemmalta.
Elias Paakkanen, 30.1.2025
Sääkartoilla on outoja merkkejä
Mitä tarkoittavat banaania muistuttavat merkit sääkartoilla?
Inkeri
Ylen sääkartoilla on symboleja jotka kuvaavat säätä ja pilvisyyttä, selkeässä tilanteessa on valoisaan aikaan aurinko ja pimeään aikaan kuun sirppi. Kuun sirppiä käytetään myös pilven kanssa kuvaamaan melkein selkeää, puolipilvistä jne.
Anne Borgström, 30.1.2025
Löytyykö jostain vanhaa säätietoa?
Jos haluaisin tietoa esim. millainen sää oli tiettynä päivänä vaikka 60-vuotta sitten, niin löytyykö netistä sellaista tietoa?
Masa
Muun muassa Ilmatieteen laitoksella on tällaista palvelua, ilman ohjelmointitaitoa voi hakea dataa havaintojen lataus-palvelusta.
Anne Borgström, 30.1.2025
Vaihteleeko tuulen suunta eri kerroksissa?
Tuuli puhalsi idästä länteen samaan aikaan kun lumisadepilvet kulkivat lännestä. Voiko erisuuntaisia virtauksia olla useissa kerroksissa?
Pentti, Helsinki
Tuulen suunta tosiaan vaihtelee eri korkeuksilla. Ylempänä ilmakehässä puhaltava voimakas virtaus kuljettaa laajoja sadepilviä eteenpäin. Samaan aikaan maanpinnan lähellä tuuli kiertää matalapaineen keskusta vastapäivään.
Jos esimerkiksi matalapaineen keskus ja sadepilvet lähestyvät Helsinkiä lännestä, puhaltaa tuuli maanpinnan lähellä juurikin idän tai kaakon suunnalta.
Elias Paakkanen, 25.1.2025
Miten näkyvyys mitataan?
Merisäässä luetaan aina näkyvyys esim. 41 kilometriä. Miten ja millä näkyvyys mitataan?
Veijo, Tornio
Näkyvyyshavainto tehtiin ennen sääasemien automatisointia havainnontekijän, eli ihmisen, näköhavaintona. Apuna käytettiin tunnetuilla etäisyyksillä olevia kiintopisteitä, joiden avulla määriteltiin näkyvyys.
Nykyään mittaus on automatisoitu, ja se perustuu lähi-infrapunavalon sironnan mittaamiseen. Mittalaitteessa on infrapunalähetin ja vastaanotin. Mitä enemmän ilmassa on näkyvyyteen vaikuttavia hiukkasia (vesipisarat, jääkiteet yms.), sitä enemmän lähettimen valoa siroaa vastaanottimelle. Tämän perusteella voidaan laskea meteorologinen näkyvyys.
Aihetta käsitellään laajemmin Ilmatieteen laitoksen sivuilla.
Matti Huutonen, 23.1.2025
Miten syntyvät lumirullat?
Miten lumirullat syntyvät? Minkälaiset olosuhteet mahdollistavat lumirullat esimerkiksi lumen koostumuksen, lämpötilan, tuulen voimakkuuden tai vuorokauden ajan osalta?
Antero, Utsjoki
Lumirullalla tarkoitetaan tuulen rullaamaa lunta aukeilla alueilla.
Anne Borgström vastasi kysymykseen lumirullien syntytavasta ja optimaalisista olosuhteista Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 19.1.2025. Kuuntele vastaus alta.
Mikä on kylmin viikko?
Kun tammikuu on tilastollisesti kylmin kuukausista, mikä viikko on vastaavasti kylmin?
Heli, Helsinki
Tammikuu itse asiassa ei ole Suomen kylmin kuukausi, kun tarkastellaan yleisesti käytetyn ilmastojakson 1991–2020 tilastoja. Tammikuun keskilämpötila on ollut vuosina 1991–2020 keskimäärin -8,3 °C, kun taas helmikuussa keskilämpötilojen keskiarvo on ollut -8,5 °C.
Kylmin viikko vaihtelee alueittain. Merialueilla kylmintä on keskimäärin vasta helmikuun toisella viikolla, sillä meri jäähtyy hitaasti kesän jäljiltä. Maan eteläosassa on keskimäärin kylmintä helmikuun ensimmäisellä viikolla. Keskiosassa maata kylmintä on keskimäärin tammi- ja helmikuun vaihteessa ja pohjoisessa tammikuun viimeisellä viikolla. Kylmin hetki osuu siis usein kalenterissa etelässä myöhemmäksi kuin pohjoisessa.
Aleksi Lohtander, 20.1.2025
Mitä ovat pienet lumipallot lumen päällä?
Yön aikana lumen päälle oli ilmestynyt kevyitä ja pyöreitä lumipalloja, kooltaan lähellä isoa hernettä tai jopa viinirypälettä. Mistä ilmiöstä voisi olla kyse?
Arto, Hämeenkyrö
Arto kertoo olosuhteista tarkemmin näin: ”Ilma oli selkeä ja pakkasta noin 10 astetta. Pallot olivat kevyitä, pinnalta pehmeitä ja sisältä kovia. Ne eivät olleet jäisiä, eivätkä siis muistuttaneet kesäisiä rakeita muuten kuin pallomaisen muotonsa vuoksi. Muuta lunta ei ollut satanut.”
Kysymykseen saatiin vastaus Radio Suomen Viikonlopussa sunnuntaina 12.1.2025 meteorologi Matti Huutosen toimesta. Kuuntele vastaus alta.
Mitkä alueet kuuluvat Etelä-Suomeen?
Säätiedotuksissa käytetään alueen määrityksenä esim. ”Etelä-Suomessa”. Mikä on Etelä-Suomi säätiedotuksissa?
Ulla, Lahti
Sääennusteiden aluejaossa maan eteläosa sisältää Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat.
Alla olevassa kuvassa näkyy sääennusteiden aluejako maan etelä-, keski- ja pohjoisosiin.
Aleksi Lohtander, 23.1.2025
Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.