Kaksikymmentä vuotta sitten Nea pakeni väkivaltaisesta suhteesta. Hän oli silloin alle 18-vuotias. Muutaman vuoden kuluttua Nea muutti muualle, löysi uuden miehen ja vaihtoi sukunimensä.
Kun Nea liittyi Facebookiin ja Linkedinin, miehestä ei ollut kuulunut moneen vuoteen mitään.
Linkedin on työn hakuun ja verkostoitumiseen tarkoitettu sovellus, jossa on usein nähtävillä ihmisen ansioluettelo.
– Hänellä ja minulla ei ollut mitään yhteistä, joten en ajatellut, että somen käyttö olisi jotenkin vaarallista. Ensimmäisen profiilini someen tein kuitenkin alter ego-nimellä, jota käytin muissakin kanavissa. Muistan ajatelleeni, etten halua internetiin oikeaa nimeäni.
Kun erosta oli kulunut kaksikymmentä vuotta, mies löysi hänet. Varotoimista huolimatta.
– Häneltä tuli vainoviesti – kaikkien näiden vuosien jälkeen. Estin hänet ja poistin profiilini, joista olisi mahdollista saada tietää minusta henkilökohtaisia asioita.
Nea ei esiinny tässä artikkelissa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden takia. Hänen henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.
Juuso Pekkisen Räjäytyskuva-podcastsarja pureutuu ihmisten valvontaan.
Kumppania voi seurata niin hyvässä kuin pahassa
Ihmiset tuottavat itsestään jatkuvasti tietoa, jonka avulla muut voivat seurata heidän toimintaansa. Näin toteaa valvontatutkija Liisa Mäkinen. Se on osa kulttuurista muutosta, jossa valvonta ja seuranta ovat tulleet osaksi arkea.
– Toisinaan somevalvonta voi kohdistua kumppanin muihin ihmissuhteisiin – esimerkiksi uusiin tai entisiin tuttavuuksiin.
Teknologia on avannut uusia mahdollisuuksia selvittää toisen tekemisiä.
Hän ehkä tunnisti minut kasvoistani ja siitä, että äitini oli kommentoinut yhtä kuvaani.
Nea
Mäkinen sanoo, että valvonta- ja seurantakeinot pari- ja perhesuhteissa voivat myös olla hyödyllisiä. Useimmilla niitä käyttävistä lienee hyvä tarkoitus.
– Voi katsoa, onko kumppani tulossa kotiin, ja pitääkö jo aloittaa ruoanlaitto. Tai kumppani on ulkomailla ja haluaa katsoa, onko hän ollut aktiivinen somessa, ettei turhaan soita ja herätä.
Mutta sitten on niitä, jotka käyttävät teknologian tarjoamat mahdollisuudet väärin seuraamalla toisen tekemisiä ja menemisiä hyvinkin tarkasti, usein ilman lupaa.
Nean tapauksessa väkivaltainen ex-kumppani löysi hänet siitä huolimatta, ettei hän ollut somessa esillä edes samalla nimellä, jolla mies oli hänet tuntenut.
– Hän ehkä tunnisti minut kasvoistani ja siitä, että äitini oli kommentoinut yhtä kuvaani. Äidilläni näkyi sama sukunimi, jota olin käyttänyt nuoruudessa. Omat pelkoni nousivat jälleen pintaan. Pelkäsin, että mies saa tietoonsa nykyisen nimeni ja asuinpaikkani.
Vainoamisen eri muotoja on vaikea tunnistaa
Nean tapaus nostaa Liisa Mäkisen mielestä esiin ongelman, joka on laajempi kuin yhden yksilön kokemus.
Siksi hän ei pitäisi Neaa tai muita samassa tilanteessa olevia vastuullisina, jos ikävät entiset tuttavuudet tai vainoajat löytäisivät heidät sosiaalisesta mediasta.
– Tämä ilmiö on monimutkainen. Tämän vuoksi on tärkeää, että ilmiöön puututaan myös yhteiskunnan tasolla esimerkiksi lainsäädännön avulla, jotta yksilöt, jotka eivät ole tehneet mitään väärin, eivät jää yksin ongelmien kanssa, sanoo Mäkinen.
Pelkoni oli todellista, kun sain viestin häneltä. Se nosti paljon pintaan epätoivoista oloa, että enkö vieläkään päässyt tästä henkilöstä eroon.
Nea
Vainoaminen ja siihen liittyvä rikollisuus, kuten kotirauhan rikkominen, salakuuntelu ja -katselu, lähestymiskiellon rikkominen, laiton uhkaus, viestintärauhan rikkominen ja kunnianloukkaus on jo tunnistettu lainsäädännössä.
Ongelma on, että oikeusjärjestelmällä on ollut vaikeuksia tunnistaa vainoamisen eri muodot. Näin kirjoittaa Anna Nikupetteri väitöskirjassaan 2016:
”Vaino … koostuu joukosta erilaisia väkivaltaisia ja väkivallattomia tekoja. Sitä on kuvailtu vaikeasti käsiteltäväksi ja kuvailtavaksi rikokseksi. Vainoteot ja niille uhriutuminen ilmenevät usein näkymättöminä ja suhteellisina, mikä hankaloittaa vainon tunnistamista kriminalisoitavana käyttäytymisenä.”
Naisten linja tarjoaa tietoja ja neuvoja siitä kuinka jokainen voi suojata itsensä sosiaalisessa mediassa.
Kodin lukkoja ja lämmitystä voi säädellä etänä, myös kiusalla
Kotien älyteknologia on toinen taso valvonnasta, josta Mäkinen soisi meidän käyvän laajempaa yhteiskunnallista keskustelua.
– Älylaitteiden avulla voi etäyhteyksillä hallinnoida kotia – kuten valvontakameroita, lukkoja, lämmitysjärjestelmiä ja muita kodin toimintoja. Tällainen teknologia voi hyvin konkreettisesti vaikuttaa toisen ihmisen elinympäristöön ja hänen liikkumisen mahdollisuuksiinsa, valvontatutkija Liisa Mäkinen toteaa.
Kaksikymmentä vuotta sitten tällaista teknologiaa ei ollut. Siksi Nea pääsi pakenemaan.
Hiljattain tullut viesti aiheutti hänessä ahdistusta. Nea ei kuitenkaan usko, että mies ehti saada hänestä mitään tietoja.
– Pelkoni oli todellista, kun sain viestin häneltä. Se nosti paljon pintaan epätoivoista oloa, että enkö vieläkään päässyt tästä henkilöstä eroon. Nyt en enää pelkää, sillä uskon hänen asuvan muualla. Minun ei tarvitse tavata häntä ja ympärilläni on turvallisia ihmisiä.
Tämän tuoreen viestin takia en luo enää uusia profiileja millekään alustalle.
Nea
Häntä harmittaa, ettei ole turvassa somessa. Eniten häntä harmittaa, että joutui poistamaan itsensä Linkedinistä. Hän oli nähnyt paljon vaivaa, kun rakensi itselleen työprofiilin.
– Olin siellä aktiivinen ja verkostoitunut. Koska alustalla jaetaan yhteystiedot juurikin työn hakua varten, koin sen menetykseksi oman alani verkostoitumisen tärkeyden vuoksi.
Mutta profiili olisi avannut väkivaltaiselle ex-kumppanille liikaa tietoa Neasta.
– En uskaltanut jättää mahdollisuutta hänelle löytää minut joko sähköisesti tai fyysisesti. Enkä tämän tuoreen viestin takia luo enää uusia profiileja millekään alustalle.