Jos selvänäkijä Aino Kassinen perustaisi Tiktok-tilin tänään, hänellä olisi ennätysmäärä seuraajia viikossa. Kassisen aikanaan tavanneet ovat kuvanneet häntä vaikuttavaksi hahmoksi. Hänellä oli pistävät silmät, vangitseva karisma ja tietoa, joka vaikutti tulevan jostain toisesta maailmasta.
Ennen kaikkea Kassinen oli uskottava. Ihmiset kokivat saavansa häneltä apua ja vastauksia. Silti todennäköisesti harva alle 60-vuotias on kuullut koko ihmisestä.
Ennustajiin tai selvänäkijöihin turvautuminen ei ole superharvinaista nykyäänkään. Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen uunituoreessa kyselytutkimus Gallup Ecclesiasticassa (2024) selvitettiin noin 4 000 suomalaisen mielipiteitä muun muassa uushenkisistä aiheista.
14 prosenttia vastaajista – siis joka seitsemäs – oli joskus asioinut tarot-konsultilla, auralukijalla, selvänäkijällä tai muulla ennustajalla. Vuonna 2019 tehdyssä kyselyssä taas lähes joka viides 15–29-vuotias oli täysin tai osittain sitä mieltä, että tulevaisuutta voi ennustaa.
Ajattelitpa asiasta itse mitä hyvänsä, on perusteltua perehtyä suomalaisen selvänäkijyyden historiaan. Jos kotimaisen rajatiedon kentältä pitäisi valita merkittävimpiä hahmoja, olisi Kassinen kärkisijoilla. Hänen vaikutusvaltansa ja tunnettuutensa oli omaa luokkaansa, ja siksi hänen nimensä on hyvä painaa mieleen.
Sota-aikana paranormaali apu kelpasi
Kun Suomessa tapahtui suuria murroksia, Kassisen ovelle ilmestyi jono. Kerrotaan, että talvisodan syttyessä hänen ovensa taakse kertyi myös mustia diplomaattiautoja. Ihmiset halusivat tietää, mitä tapahtuu heidän läheisilleen ja Suomelle.
Kassisen itsensä mukaan jopa eri maiden suurlähetystöistä saavuttiin hänen luokseen kyselemään sodan lopputulosta. Jopa paranormaali apu oli epävarmoina sota-aikoina tervetullutta.
Aino Kassinen syntyi vuonna 1900 pienessä Maikosken kylässä lähellä Oulua. Jo lapsena hän kertoi havainneensa ympärillään keijuja ja koivutyttöjä ja selvänäkevänsä rikoksia.
Tänä päivänä kuka tahansa esoteerisen kentän vaikuttaja saattaisi kertoa vastaavista kyvyistään, mutta 1900-luvun alkuaikoina sellaisista puheista saattoi saada heikkopäisen tai paholaisen kätyrin leiman.
Kassisen maine kuitenkin kasvoi. Internetiä ei ollut, joten tieto levisi puskaradiomenetelmällä. Selvänäkijän tie vei lopulta kohti pääkaupunkiseutua sotien välissä pommeja väistellen.
Asiakkaina Ryti, Loiri ja kotimainen führer
Kassisen vaikutusvallasta ja sen laajuudesta on legendaarisia tarinoita. Hän itse väitti, että marsalkka Mannerheim ja Suomen pankkia johtanut Risto Ryti olisivat käyneet hänen luonaan kyselemässä viisauksia ja neuvoja.
Mannerheimin ja Kassisen suoraa neuvonpitoa on vaikea todistaa, mutta Rytin pariskunnan jonkinasteista yhteyttä Kassiseen voi pitää todennäköisenä. Kerrotaan myös, että lukuisat tunnetut näyttelijät, laulajat ja julkkikset kuuluivat Kassisen sisäpiiriin.
Tänä päivänä erilaisten näkijöiden ja meedioiden kenttä on niin runsas ja pirstaloitunut, että on vaikea kuvitella vain yhden keräävän julkkisjoukkoa ympärilleen. Kassisenkin aikana toki oli kilpailjoita, mutta kaikille ei yksinkertaisesti ollut mediatilaa. Aikana, jolloin sähköinen media vasta yleistyi, Kassinen sai oman hetkensä valokeilassa.
Mutta vaikka Kassisesta puhuttaessa mainitaan usein kuuluisuudet, hänen asiakkaitaan olivat ennen kaikkea lukemattomat ihan tavalliset suomalaiset. Yhdellä oli hukassa vihkisormus, toisella aviomies, kolmannella elämän suunta.
Kassinen auttoi kaikkia, eikä hän pyytänyt toimestaan rahaa. Lahjoituksia sai kuitenkin jättää. Niillä selvänäkijä eli ja jatkoi toimintaansa.
Kassisen kuuluisimmat – ja hänen mielestään parhaimmat – oppilaat ovat hekin oma lukunsa. Ensin paras oppilas oli nuori Vesa-Matti Loiri, josta tuli sittemmin kansantaiteilija.
Sitten Kassisen paras oppilas oli nuori Pekka Siitoin, josta tuli sittemmin uusnatsi, oman elämänsä führer. Tarina lisää Kassisen hahmoon ripauksen karmaisevaa okkultistista mystisyyttä, vaikka Kassinen ei Siitoimen myöhemmistä toimista tiettävästi ollutkaan vastuussa.
Kassinen valloitti suomalaiset
Aino Kassinen on tiettävästi ainoa valtakunnan selvänäkijäksi tituleerattu ihminen Suomessa. Sellaista asemaa voi olla vaikea uskoa näin 2020-luvulla. Hänen uransa ja tunnettuutensa kesti monta vuosikymmentä keskellä Suomen turbulentteja aikoja.
Eläkeikään mennessä selvänäkijä piti suosittua kysymys-vastauspalstaa Uusi maailma -lehdessä. Huippuvuosinaan hänet kutsuttiin televisioon asti. Siellä Kassinen kävi muun muassa ennustamassa hallituskokoonpanoa ja puhumassa ufoista.
Ennen kaikkea Kassinen osui riittävän oikeaan ja riittävän monta kertaa saadakseen laajan yleisön luottamuksen.
Kulta-aikanaan 1960- ja 1970-luvuilla hän teki valtavan määrän ennustuksia, jotka eivät juuri jättäneet tulkinnanvaraa. Kassinen profetoi esimerkiksi Näsinneulan näköalatornin kaatumisen ja toisen auringon ilmaantumisen 2000-luvulle tultaessa. Kumpikaan ei toteutunut, mutta rohkeutta ei ennustuksista puuttunut.
Sitä paitsi Kassinen myönsi tekevänsä joskus virheitäkin. Sellainen vaatinee selvänäkijältä itsereflektiokykyä.
Kassinen osasi epäilemättä lukea ihmisiä, ja hän oli marinoitunut aikansa uushenkisyysoppien parissa. Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkimuskoordinaattori ja uskontotieteilijä Jussi Sohlberg ajattelee, että Kassisella oli sekä luontaista että harjaantunutta ihmistuntemusta. Hän osasi antaa sellaisia vastauksia, joita kysyjä odotti.
Kassinen itse korosti myös sitä, miten tärkeää on kuunnella ihmisiä. Aikana, jolloin mielenterveyspalvelut koettiin suurena häpeänä, oli Kassisen kaltaiselle hahmolle suurta tilausta.
Selvänäkijä kuoli 1977. Vielä viimeisinä vuosinaan hän karkotti kummituksia, neuvoi yksityisihmisiä ja julkaisi muistelmansa.
Saavutuksiensa kannalta Aino Kassinen on mielikuvituksellinen esimerkki kenelle tahansa parikymppiselle tai millenniaalille, joka ei koe saavuttaneensa riittävästi asioita jo nuorena. Valtakunnan selvänäkijäksi ja kansakunnan julkkiseksi ehtii myös eläkeikäisenä.