Suomen katujengit näyttävät kadonneen ”maan alle”.
Kun jengit ennen tekivät itseään näkyväksi vaarallisilla yhteenotoilla sekä uhmakkaalla esiintymisellä sosiaalisessa mediassa, nyt ne pyrkivät toimimaan enemmän piilossa.
Poliisin mukaan merkittävä muutos jengien toimintatavoissa ja julkikuvassa on tapahtunut noin vuoden sisällä.
– Toiminta ei ole enää yhtä näkyvää eivätkä jengien tunnukset tai ”brändi” ole yhtä paljon esillä kuin aiemmin, sanoo rikostarkastaja Marko Forss.
Hän työskentelee katujengirikosten tutkintaryhmässä Helsingin poliisilaitoksella.
Poliisi on havainnut viitteitä siitä, että katujengien rikollinen toiminta olisi ammattimaistunut. Ne ovat kehittymässä toimintatavoiltaan perinteisen järjestäytyneen rikollisuuden suuntaan.
Jengit muun muassa harjoittavat rikollista toimintaa nyt verkostomaisesti muiden rikollistoimijoiden kanssa.
– Tämän takia voi olla haasteita erottaa katujengeihin aikaisemmin liittyneiden henkilöiden toiminta järjestäytyneisiin rikollisryhmiin liittyvästä toiminnasta.
Rikostarkastaja Kimmo Sainio Helsingin poliisista arvioi muutosten johtuvan esimerkiksi jengien keskeisten henkilöiden vankeusrangaistuksista sekä muista viranomaisten toimenpiteistä.
– Se on ehkä pakottanut heidät toimimaan eri tavalla, eli he ovat huomanneet, että sellainen näkyvä toiminta somessa ei auta heidän omaa asiaansa. Julkinen toiminta herättää mielenkiintoa ja sitä kautta helpottaa osittain myös poliisin toimintaa.
Ruotsin vaikutus on lisääntynyt
Erityisesti ruotsalaisten vaikutus Suomessa toimiviin katujengeihin on poliisin mukaan lisääntynyt kuluvan vuoden aikana.
Poliisi on tehnyt vuoden sisällä havaintoja, joiden mukaan Suomeen on tullut henkilöitä, jotka ovat Ruotsissa osa järjestäytynyttä rikollisuutta.
Heitä on tullut maahan joko pysyvästi tai lyhytaikaisesti. He linkittyvät Suomessa katujengien rikolliseen toimintaan.
– Esitutkinnossa on voitu epäillä tai osoittaa todeksi, että he liittyvät huumausaineen maahantuontiin ja levitykseen. Huumausainemarkkina, joka Suomessa on vähän avautunut, on vahva osa kokonaisuutta, Sainio toteaa.
Hän lisää, ettei poliisilla ole täysin tarkkaa tietoa, paljonko tällaisia henkilöitä Suomessa on ja mihin kaikkeen he liittyvät.
– Mutta viitteitä siihen suuntaan on ollut enemmän ja enemmän viimeisen vuoden aikana.
Poliisin mukaan Suomessa toimivilla katujengeillä on ulkomaisia yhteyksiä Ruotsin lisäksi ennen kaikkea Isoon-Britanniaan.
”Tämä on hyvin herkkä vaihe”
Katujengejä on Suomessa yhä kymmenkunta ja ne painottuvat pääkaupunkiseudulle.
Poliisin viimeisimmän arvion mukaan katujengiverkostoihin kuuluu noin 150 keskeistä henkilöä. He ovat suurelta osin samoja henkilöitä kuin aiemmin.
Rikostarkastaja Marko Forss toteaa, että tarkat lukumäärät katujengiläisten määrästä eivät kuitenkaan anna täysin todenmukaista kuvaa tämänhetkisestä katujengiverkostotilanteesta.
– Jengit eivät ole selvärajaisia tai helposti tunnistettavia esimerkiksi ulkoisten tunnusten perusteella.
Katujengien rikollisuuden määrässä ei ole vuoden aikana tapahtunut olennaista muutosta.
Rikostarkastaja Kimmo Sainion mukaan pidemmällä aikavälillä tilanne on kuitenkin hieman aiempaa rauhallisempi.
Tämä johtuu poliisin mukaan siitä, että poliisi on onnistunut puuttumaan ryhmien välisiin väkivallan kierteisiin, paljastanut mittavia huumausaineiden välityskokonaisuuksia sekä takavarikoinut ampuma-aseita.
– Päätekijöitä on nyt pitkillä tuomioilla ja se on osittain rauhoittanut tilannetta, Sainio kertoo.
Pinnan alla voi kuitenkin kyteä.
– Tämä on hyvin herkkä vaihe. Mikä tahansa yksittäinen teko saattaa muuttaa tätä asiaa tosi paljon.
Katso myös:
