Suosittu sovellus myy ruokaa ”pelastettavaksi” eniten näissä kaupungeissa

Kodeissa syntyy yli kolmannes Suomen ruokahävikistä. Ravintoloiden osuus on noin 16 prosenttia.

Kaikkiaan syömäkelpoista ruokaa päätyy roskiin vuosittain 400 miljoonaa kiloa.

Lisää: Suurin osa Suomen ruokahävikistä syntyy kotona – kaikki eivät osaa luottaa aisteihinsa, sanoo asiantuntija

Kahdeksan vuoden ajan ravintoloiden ruokahävikkiä on torjuttu muun muassa ResQ-sovelluksella. Siinä ravintolat ilmoittavat esimerkiksi buffetpöytänsä tuotteista, joita myyvät hävikkihintaan.

ResQ on laajentunut koko Suomeen, ja eniten annoksia ostetaan suurissa kaupungeissa: kärkiviisikon muodostavat Helsinki, Tampere, Turku, Espoo ja Vantaa.

Parhaat pelastusprosentit syntyvät kuitenkin muualla, kertovat ResQ Clubin luvut myynnistä elokuun 2024 loppuun mennessä.

Pohjalaisten Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan ravintoloiden hävikkituotteiden ulosmyynti on maan kärkiluokkaa.

ResQn toimitusjohtaja Sebastian Wikströmin mukaan kyse on siitä, että markkina on tasapainossa eli kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

– Tämän voi ehkä myös nähdä toisinpäin: etelän isommissa keskuksissa myyty määrä on isompi, mutta tarjotuista ruuista taas määrä on prosentuaalisesti pienempi, ja se hyvin todennäköisesti johtuu siitä, että etelässä on niin paljon muutakin tarjolla.

Ravintoloita ResQ:ssä on Vaasassa mukana yli 60, Seinäjoella yli 50 ja Kokkolassa kolmisenkymmentä.

”Ei tarvitse heittää pois”

Vaasan keskustassa nelisen vuotta toiminut kahvila ja leipomo Pharmacy House on myynyt hävikkiruokaa perustamisesta lähtien. Myyntiin menevän hävikkituotteen määrä vaihtelee paljon.

– Silloin kun aloitimme, oli korona-aika ja oli todella vaikea ennustaa, kuinka paljon tuotteita menee. Se oli hyvä siinä kohtaa, ja edelleen päivät vaihtelevat paljon. Välillä ei ole mitään hävikkituotteita ja välillä taas on, sanoo toimitusjohtaja Jessica Piispanen.

Avaa kuvien katselu

Hävikkiin menossa olevat tuotteet myydään selvästi normaalihintaa halvemmalla. Mitä kakkupaloille kävisi, jos niitä ei saisi myytyä?

– Ne menevät sitten roskiin, se olisi vaihtoehto. Ei ole koskaan kiva heittää ruokaa pois, sanoo Piispanen.

Suosittuja ovat ruokakauppojen leipäpussit ja myös yllätyspussit, joiden sisältöä ostaja ei etukäteen tiedä. Myytäväksi tulee myös esimerkiksi ravintoloiden buffetpöytien antimia.

Hävikkiä vai ei?

ResQ-sovelluksessa on Suomessa mukana kolmisen tuhatta ruokapaikkaa, kahvilaa ja kauppaa.

Kuluttaja ei kuitenkaan voi varmasti tietää, että tarjottu ruoka todella on hävikkiä.

Toimitusjohtaja Wikström sanoo, että käytännössä asiaa on mahdotonta valvoa.

– Meillähän ei ole mitään mahdollisuutta ravintolakohtaisesti valvoa, mitä siellä tiettynä päivänä laitetaan myyntiin. Aina jos tulee tietoon epäilys siitä, että on myyty muuta kuin hävikkiä, ollaan yhteydessä ravintolaan ja keskustellaan heidän kanssaan.

Avaa kuvien katselu

Ei-hävikin myyminen on ResQ Clubin toimintatapojen vastaista. Ilmoituksia sellaisesta tulee harvakseltaan.

– Kyllä niitä yksittäisiä tulee, mutta se on hyvin pieni prosentti. On enemmän sellainen periaatteellinen kysymys, että näin ei pitäisi toimia.

Kyse voi olla myös määrittelystä.

– Voi esimerkiksi olla niin, että on leivottu joku sämpylä jauhosta, joka on menossa vanhaksi. Ravintola määrittelee sen sitä kautta hävikiksi. Ne eivät ole yksiselitteisiä tilanteita, mutta toki pyrkimys on se, että kyseessä olisi aina selkeästi hävikki.