Lautakunta torppasi Lahden suunnittelemat hulevesimaksut

Kaupungille koituu vuosittain noin 1,2 miljoonan euron kulut hulevesijärjestelmien rakentamisesta ja kunnossapidosta. Kustannukset katetaan verorahoista.

Lähikuvassa on hulevesikaivo, jonka ympärille on maalattu värikäs kuvia katuun.
Lahden keskustan värikkäät hulevesikaivot muistuttavat vesistöjen roskaamisen ehkäisyn tärkeydestä. Arkistokuva. Kuva: Petri Niemi / Yle

Lahden kaupunkiympäristölautakunta torppasi ajatuksen Lahteen suunnitellusta hulevesimaksusta. Ehdotus hulevesimaksun valmistelusta kaatui lautakunnassa keskiviikkona äänin 6–4.

Lautakunnalle ehdotettiin, että Lahti ryhtyisi valmistelemaan hulevesimaksua, joka olisi tuotu noin vuoden kuluttua kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Käyttöön maksu olisi voinut tulla aikaisintaan vuoden 2026 alussa.

Lautakunnan puheenjohtajan Francis McCarronin (kok.) tekemä hylkäysesitys sai taakseen viisi muuta lautakunnan jäsentä, joten ehdotus hylättiin. Hulevesimaksun suunnittelun puolesta äänestivät sosiaalidemokraattien kolme edustajaa ja vihreiden edustaja.

Hulevesimaksun käyttöönottoa on perusteltu muun muassa talouden tasapainottamisella. Kaupungille koituu vuosittain noin 1,2 miljoonan euron kulut hulevesijärjestelmien suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta. Kustannukset katetaan verorahoista.

Jyväskylässä maksu on vajaat 60 euroa vuodessa

Jos hulevesimaksu otettaisiin käyttöön, se perittäisiin hulevesijärjestelmän toiminta-alueella sijaitsevilta kiinteistöiltä, joita arvioidaan olevan 18 000.

Suunnitellun hulevesimaksun suuruus ei ole tiedossa, mutta esimerkiksi kiinteistömäärältään ja hulevesikustannuksiltaan Lahden kanssa samankaltaisessa Jyväskylässä hulevesimaksut ovat omakoti- ja paritalokiinteistöiltä vajaat 60 euroa vuodessa. Isoilta teollisuuskiinteistöiltä maksut ovat tuhansia euroja vuodessa.

Hulevesimaksu on käytössä suurimmassa osassa Lahden verrokkikaupungeista.

Kunnan hulevesijärjestelmä kattaa muun muassa ojaverkoston, katujen kuivatuksessa käytettävän maanalaisen putkiverkoston eli hulevesiviemärit sekä avoimet huleveden käsittelyrakenteet, kuten kosteikot ja tulva-altaat.

Lautakunnalle asian esitellyt kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho jätti lautakunnan päätöksestä eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan.

Seuraa Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa ja Ylen verkossa.