Alkusyksy on ollut poikkeuksellisen, jopa ennätyksellisen lämmin. Vielä lähellä syyskuun puoliväliä mittari näytti 80 prosentilla sääasemista kaikkien aikojen ennätystä ja keskilämpötilat ovat olleet neljästä kuuteen astetta normaalia korkeammat.
Säätilanne on ollut koko maassa harvinainen, poikkeuksellinen tai jopa ennätyksellinen, sanoo Ilmatieteenlaitoksen meteorologi Jari Tuovinen.
Lämmin syksy on kesästä pitäville ihmisille herkkua, mutta luonnolle monin tavoin myrkkyä.
Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan, biologi Kim Jaatisen mukaan poikkeuksellisen lämmin syksy vaikuttaa monellakin tapaa Suomen luonnoneläimiin.
Eläinten aineenvaihdunta toimii kuumalla säällä vilkkaammin, joten ne myös kuluttavat enemmän.
Esimerkiksi talviunille valmistautuvat, rasvavarastoa kerryttävät karhut eivät välttämättä saa liian lämpimässä syyssäässä tankattua riittävästi ravintoa talven varalle. Sama koskee talven horroksessa viettäviä eläimiä, kuten sammakoita ja siilejä.
Lämpö voi vaikuttaa myös lisääntymiseen. Monen eläimen lisääntymisaika on syksyllä.
Esimerkiksi viileästä vedestä pitävät lohikalat kärsivät pitkästä lämpimästä ja kuivasta jaksosta. Ne väsyvät helposti lämpimässä vedessä. Lisäksi lohikalat tarvitsevat paljon vettä päästäkseen nousemaan joessa kutupaikoilleen.
Kuumuus voi haitata myös hirvien lisääntymistä. Hirven kiima-aika on juuri alkamassa.
– On todettu, että tiheissä, varjoisissa metsissä elävät hirvet kärsivät kuumuudesta. Jos on samaan aikaan hellettä ja kiima-aika, niin voi olla vähän liian kuumat paikat, biologi Kim Jaatinen sanoo.
Hyönteiset kuoriutuvat kuolemaan
Osa hyönteislajeista, esimerkiksi yöperhosista, talvehtii koteloituneena. Lämmin syksy on aiheuttanut sen, että monet hyönteislajit ovat jo kehittyneet aikuisiksi. Ne eivät ehdi saattaa kokonaista sukupolvea loppuun.
– Niiden pitäisi pariutua, munia ja toukkien pitäisi käydä läpi kaikki toukkavaiheet ja koteloitua uudestaan. Tämä koko sykli ei tule onnistumaan, vaan nämä ovat kuolemaantuomittuja, Suomen luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Andreas Lindén kertoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että muutaman seuraavan vuoden aikana joitakin hyönteislajeja nähdään niukasti.
Jos poikkeuksellinen lämpö jatkuu vielä kaksi kuukautta, ovat vaikutukset luontoon Lindénin mukaan dramaattiset.
– Silloin monen lajin kohdalla tulee kysymykseen talveen valmistautuminen ja ylipäätänsä talvehtiminen – sen ajoittuminen ja miten hyvin pystyy valmistautumaan siihen.
Lämpimien virtausten mukana eksoottisia perhosia Suomeen
Vaasalaisen perhosharrastajan Tuomas Lesosen terraariossa vihreät toukat kiipeilevät kiertokasvien varsilla syöden niiden lehtiä.
– Nyt niille saa ahkerasti hakea ruokaa. Pikkuhiljaa isoimmat toukat menevät koteloon. Sitten odotellaan, että niistä tulee aikuisia.
Perhoset käyvät elämänsä aikana läpi täydellisen muodonmuutoksen munasta toukaksi ja koteloksi. Kotelosta kuoriutuu aikanaan aikuinen perhonen eli imago.
Lesosen kiertokiitäjien kuoriutumiseen saattaa mennä vielä viikkoja.
– Jos on lämpimät säät, lasken ne ulos lentoon. Silloin on mahdollista, että ne pääsevät vielä jopa muuttamaan etelän suuntaan, koska sitähän ne myös tekevät. Jos on niin kylmä, että ne eivät luonnossa selviä, ne saavat elellä elämänsä täällä asunnossani.
Lämpimät virtaukset ovat tuoneet Suomeen myös harvemmin nähtyjä perhoslajeja.
– Syksyn lämpöjen myötä perhosvuosi on ollut jossain määrin erikoinen. Kaukaisia vaeltajia ja eksoottisia lajeja on tullut paljon. Aikamoisena massanakin tiettyjä lajeja, muun muassa kiertokiitäjiä ja hukkavaellusyökkösiä, Lesonen kertoo.
Toisaalta Suomessa yleisiä perhoslajeja, kuten neitoperhosia ja nokkosperhosia, on Lesosen mukaan ollut tänä vuonna vähän.
– Saattaa olla, että loiskantojen nousu on aiheuttanut perhosten määrässä luonnollista vaihtelua. Mutta eivätköhän neitoperhosten ja nokkosperhosten kannat lähde vielä nousuun.
Linnuilla parempi tilanne
Joillekin lajeille lämmin syksy voi olla jopa hyödyllinen.
– Melko myöhään lisääntyvien vesilintujen poikaset ehtivät nyt varmasti lentokykyisiksi ennen jäiden tuloa, Kim Jaatinen sanoo.
Toisaalta esimerkiksi sepelkyyhky saattaa Etelä-Suomessa tehdä vuoden aikana jopa kolme pesuetta, viimeisen aivan loppukesällä.
– Tällaiset lajit saattavat hyötyä kasvukauden pitenemisestä ja keskikesän jatkumisesta syksyyn, Andreas Lindén sanoo.
Ravintoa on monille kasvissyöjille tarjolla tavallista enemmän, joten ne pystyvät valmistautumaan talveen ja pääsevät muuttomatkalle voimissaan.
Suurin osa hyönteissyöjistä, kuten kirjosieppo ja kivitasku, ovat jo lähteneet. Myös valtaosa pääskysistä on aloittanut pitkän muuttonsa etelään. Näillä syysmuuton alkamiseen ei vaikuta sää, vaan valo.
– Kalenterin mukaan muuttavilla lajeilla päivän pituus on yksi, joka säätelee sisäisen kellon mukaan tapahtuvaa muuttoa. Pitkän matkan muuttajien on ehdittävä suorittaa muuttomatka, sulkia uuteen höyhenpukuun ja valmistautua taas kevätmuuttoon, BirldLifen viestintäpäällikkö Jan Södersved sanoo.
Lämmin sää voi houkutella Suomeen yksittäisiä harvinaisia harhailijoita etelästä.
Uusia pysyviä lajeja yksittäinen lämmin syksy tuskin Suomeen tuo. Sen sijaan ilmaston lämpeneminen voi tuoda Etelä-Suomeen uusia lintu-, eläin- ja hyönteislajeja samalla, kun pohjoisimmassa Suomessa olevat lajit häviävät.