Ruotsin poliisi julkaisi elokuun lopussa hälyttävän raportin. Poliisin teettämän selvityksen mukaan useat valtion ja kuntien tukea saavat nuorisokodit ovat päätyneet rikollisjengien haltuun.
Viranomaiset tarkkailivat viime vuoden aikana 18:aa nuorisokotia, jotka tarjoavat avointa hoitoa sosiaalitoimen huostaanottamille nuorille. Tarkkailussa oli nuorisokoteja eri puolilta Ruotsia.
Tarkkailussa olleista laitoksista yhtä lukuun ottamatta kaikista löytyi yhteyksiä talousrikollisuuteen. 60 prosentissa laitoksista havaittiin kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Rikollisjengien jäseniä tai rikoksista tuomittuja henkilöitä oli niin nuorisokotien omistajissa kuin henkilökunnan joukossa. Noin puolessa tarkkailussa olleista laitoksista toiminnan johtoon oli nimitetty rikoksesta tuomitun henkilön lähisukulainen.
Poliisi pitää mahdollisena, että nuorisokotien henkilökunta rekrytoi haavoittuvassa asemassa olevia lapsia rikollisjengeihin. Poliisi epäilee myös henkilökunnan avustavan nuoria karkaamaan, jotta he tekisivät rikoksia jengien puolesta.
Nuorisokotien pyörittämisellä voi tienata hyvin
Nuorisokotien yhteydet rikollisverkostoihin ovat nousseet Ruotsissa kuumaksi puheenaiheeksi.
Muun muassa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT on selvittänyt, miten yksityisomistuksessa olevat nuorisokodit ovat voineet päätyä jengien haltuun.
Järjestäytyneen rikollisuuden leviäminen nuorisokotimarkkinoille ei ole yllättävää, sanoo Ruotsin talousrikosviraston asiantuntija Sara Persson SVT:lle.
Sen lisäksi, että jengit voivat saada yhteyden nuoriin, nuorisokotien pyörittämisellä voi myös tienata hyvin.
– Kunta voi maksaa jopa 10 000 kruunua (880 euroa) päivässä jokaisesta sijoitetusta nuoresta, Persson kertoo.
Näin nuorisokoti tai muu lastensuojelulaitos päätyy rikollisten käsiin
Nuorisokodin perustamiseen tarvitaan Ruotsissa sosiaali- ja terveysviranomaisen myöntämä toimilupa. Toimiluvan saanut taho voi kuitenkin myydä nuorisokodin toiminnan myöhemmin lähes kenelle tahansa ilman, että kauppa vaatii viranomaisen hyväksynnän.
Yksityisomisteisia nuorisokoteja on kaupattu muun muassa Blocket.se-sivustolla, joka on Ruotsin suosituin verkkokauppapaikka.
Talousrikosviraston Perssonin mukaan on mahdollista, että nuorisokodin omistaja uupuu ja päättää sen takia myydä yrityksensä. Tämä ei kuitenkaan ole aina syy kauppoihin.
– Olemme havainneet, että nuorisokoteja myydään myös ikään kuin liiketoimintana. Ihmiset, jotka täyttävät lupavaatimukset, voivat myydä yrityksensä sellaisille henkilöille, jotka eivät itse täytä edellytyksiä toimiluvan saamiseksi.
Omistajan vaihtuessa toimilupa ei raukea, mikä mahdollistaa sen, että epärehelliset toimijat ovat saaneet lastensuojelulaitoksia haltuunsa.
Omistajanvaihdoksista tulee ilmoittaa viranomaisille. Rikollisjengeihin kytkeytyvät ostajat ovat kuitenkin voineet käyttää bulvaaneja tai nimittää ostamiensa yritysten johtoon ihmisiä, jotka eivät todellisuudessa vastaa niiden toiminnasta.
Nuorisokotien toiminnan valvonta on kuntien vastuulla. Perssonin mukaan kunnilla ja viranomaisilla ei ole keinoja, joiden avulla he voisivat jakaa tietoa keskenään, kun puutteita havaitaan. Tällä hetkellä poliisi joutuu kysymään jokaisen nuorisokodin lupa-asioista kunnilta erikseen.
Luvallisten yritysten ostamisen lisäksi jengien on mahdollista myös perustaa omia nuorisokoteja käyttämällä ulkopuolista apua.
– On mahdollista palkata asiantuntevia ihmisiä kuten juristeja, jotka avustavat yrityksen perustamisessa ja toimiluvan hakemisessa.
Hatkat avoimista laitoksista yleisiä
Ruotsin poliisin selvityksestä käy ilmi myös, että Ruotsin nuorisokodeista karattiin viime vuoden tammikuun ja marraskuun välisenä aikana yhteensä 2 865 kertaa.
11–21-vuotiaista etsintäkuulutetuista useimmat karkasivat juuri huostaanotetuille nuorille tarkoitetuista avoimista kodeista. Rikoksista tuomituille nuorille tarkoitetuista suljetuista nuorisokodeista karattiin ainoastaan 304 kertaa.
Poliisin mukaan nuorisokodeista karkasi tarkkailujakson aikana yhteensä 1 182 henkilöä. Heistä useimmin hatkat ottanut oli etsintäkuulutettu jopa 23 kertaa.
Hatkat ottaneista nuorista 60 prosentin epäillään syyllistyneen karkumatkansa aikana vakaviin rikoksiin.
Näitä ovat muun muassa ampuma-aserikokset, tuhopoltot, räjähteiden luvaton käsittely ja murhan yritykset. Nuorten karkumatkoista joka kymmenes johtaa poliisin mukaan vakavaan väkivallantekoon.
Ampuma-aserikoksiin poliisi laskee niin ampuma-aseilla tehdyt murhat kuin ampumiseen yllyttämisetkin.