Kulttuuri- ja taideala sai eilen kylmää kyytiä. Hallitus päätti budjettiriihessä, että kulttuurista leikataan ensi vuonna 17,3 miljoonaa euroa. Summasta valtaosa eli hieman yli 10 miljoonaa lähtee VOS-rahoituksesta. Sillä pidetään yllä Suomen laajaa teatterien, orkesterien ja museoiden verkostoa.
Loput 6,5 miljoonaa on tarkoitus leikata valtionavustuksista, joita jakavat muun muassa Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja kotimaista elokuvaa rahoittava Suomen elokuvasäätiö (SES).
Vähemmän kotimaisia elokuvia
Suomen elokuvasäätiö on Taiken lisäksi toinen iso taho, joka jakaa valtionavustuksia.
Elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen pelkää, että juuri kahdelta suurelta lähtee eniten.
– Valitettavasti käy usein niin, että isosta otetaan, eikä huomioida, että käytännössä ainoa valtion elokuva- ja av-alan kulttuurille jakama tuki kulkee meidän kauttamme.
Hallituksen leikkaukset näkyvät Saarisen mukaan suoraan tuotantotuissa. Lopullisten säätiöön kohdistuvien leikkausten määrästä riippuen ne tarkoittavat yhdestä neljään kotimaista elokuvaa vähemmän.
Saarinen katsoo, että leikkaukset vaikeuttavat koko kulttuurialan toimintaa.
– Kun leikkauksia tehdään VOS-rahoituksesta, vaikutukset näkyvät konkreettisesti koko maassa eivätkä vain Helsingissä.
Hän pitää ikävänä hallituksen lähettämää viestiä: kulttuuri ja taide eivät ole tärkeitä.
Näyttelijäliitto: ”Orpon hallitus romuttaa kulttuurikentän”
Näyttelijäliiton puheenjohtaja Antti Timonen ei säästele sanojaan ensi vuoden leikkauksista.
Hän on itsekin näyttelijä ja kuuluu Helsingin kaupunginteatterin ensembleen.
Timonen kuvailee tilannetta katastrofaaliseksi.
– Minusta näyttää, että Orpon hallitus on valmis siihen, että koko suomalainen kulttuurikenttä muuttuu ja romuttuu totaalisesti.
Kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset johtavat hänen mukaansa siihen, että tuotantoja tehdään vähemmän, sisällöistä tulee yksipuolisempia ja lippujen hinnat nousevat.
Näyttelijöiden etuja ajavassa Näyttelijäliitossa on noin 1 350 työikäistä jäsentä, joista noin tuhat on freelancereita. Kaikkiaan jäseniä on parisen tuhatta.
– Tämä tarkoittaa madonlukuja työllisyyden näkökulmasta. Laskelmiemme mukaan kulttuurin 17,3 miljoonan euron leikkaus tulee johtamaan yli neljänsadan vierailutehtävän peruuntumiseen ensi vuodelta. Se on valtava määrä, kun melkein puolet niistä jää pois.
Leikkausten vaikutukset heijastuvat Timosen mukaan myös kiinnitettyihin näyttelijöihin, joilla on kuukausipalkka.
– Tulemme näkemään yt-neuvotteluja, irtisanomisia ja työpaikkojen menetyksiä. Kokonaisia teattereita tulee kaatumaan.
Timonen on käynyt keskusteluja myös vapaan kentän edunvalvojan kanssa. Vapaalla kentällä tarkoitetaan valtion pitkäjänteisen rahoituksen ulkopuolella toimivia ryhmiä.
– Tämän aamun arvion mukaan vapaalla kentällä jää toteutumatta kaiken kaikkiaan 500–1 000 työtehtävää, joista sadat ovat näyttelijöiden töitä. Sen lisäksi noin kolmekymmentä prosenttia vapaan kentän yhteisöistä tulee kaatumaan siihen, että perusrahoitus häviää alta.
Timonen muistuttaa, että myös kaikki av-alaan kohdistuvat leikkaukset heijastuvat suoraan näyttelijöiden työllistymiseen.
Museot: ”Kulttuuriperintö voi tuhoutua”
Museoista on tullut todella suosittuja Museokortin ansiosta. Niitäkin odottavat leikkaukset. Museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu kuvailee nyt syntynyttä yhtälöä vaikeaksi: Museoissa on isot henkilöstö- ja tilakustannukset. Inflaatio on nostanut kustannuksia ja nyt myös rahoitus supistuu.
– Pahimmillaan museot, joilla on jo erittäin tiukka talous, voivat joutua lopettamaan toimintansa näiden leikkausten myötä, Havu sanoo.
Hänen mukaansa tällaisia museoita, joilla on ”merkittäviäkin tehtäviä”, on eri puolilla Suomea.
Leikkaukset näkyvät Havun mukaan näyttelyiden vähenemisenä, kohonneina lipun hintoina ja supistettuina aukioloaikoina.
Museoissa on pyritty tekemään digisiirtymää, joka leikkausten myötä hidastuu. Eniten Havu kuitenkin pelkää suomalaisen kulttuuriperinnön puolesta.
– Suomen kyky huolehtia kulttuuriperinnöstä heikkenee. Jos joku toiminto lopetetaan tai sitä ei tehdä, kulttuuriperintö voi tuhoutua. Silloin vaikutus on lopullista ja peruuttamatonta.
Teatterit: Muutosneuvotteluja, konkursseja
Ammattiteattereiden etuja valvovan Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen arvioi, että osassa sen edustamista ammattiteattereista joudutaan käymään muutosneuvottelut jo loppuvuodesta. Pahimmillaan nähdään konkursseja.
– Nämä leikkaukset eivät säästä yhtään mitään. Päinvastoin ne voivat lisätä kustannuksia työvoimapalveluissa, Paavolainen sanoo.
Hänen johtamansa edunvalvonta- ja työnantajajärjestö on laskenut, että leikkausten jälkeen valtion pitkäaikainen tuki (VOS) pienenee noin seitsemän prosenttia. Silläkin on vaikutusta, miten ministeriö leikkaukset toteuttaa: leikkaako se juustohöylällä kaikilta vai kohdentaako se leikkauksia tiettyihin yksiköihin.
Jos käytössä on jälkimmäinen tapa, se voi Paavolaisen mukaan tietää vaikeuksia niille entisille vapaan kentän toimijoille, jotka pääsivät kolme vuotta sitten pitkäaikaisen rahoituksen piiriin.
– VOS-rahoituksessa on vuodenvaihteessa nivelvaihe, jolloin sieltä voi tippua rahoituksen ulkopuolelle joitain toimijoita. Onko heillä sitten mahdollisuus hakeutua takaisin Taiken toiminta-avustusten piiriin, kun sieltäkin leikataan, Paavolainen pohtii.
Hänen mukaansa sekä juustohöylä että kohdennettu leikkaus ovat molemmat huonoja vaihtoehtoja.
– Meillä on kuntia, jotka leikkaavat kulttuurin rahoitusta, ja silloin voi olla edessä se, että tietyillä maakuntateattereilla ei ole enää edellytyksiä jatkaa toimintaa. Kun teattereilta leikataan, samalla kärsivät ravintola-, matkailu-, taksi- ja bussiyrittäjät.
”Mitä hallitus haluaa meidän tekevän?”
Suomen suurimman taide- ja kulttuurialan ammattiliiton Temen toiminnanjohtaja Karoliina Huovila toteaa, että moni liiton jäsenistä on ymmällään hallituksen leikkausten edessä.
– Taiteilijamme kysyvät, mitä hallitus haluaa heidän tekevän nyt?
Temessä on teatterin, tanssin, sirkuksen, elokuva-, tv- ja tapahtuma-alan ammattilaisia. Jäseniä on reilusti yli 4 000.
– Heiltä on viety ensin sosiaaliturva, ja edessä ovat niin massiiviset leikkaukset, että työllistyminen omalla alalla on mahdotonta. Aikuiskoulutustuki poistetaan ja ammatillisesta koulutuksesta leikataan, Huovila listaa.
Iskuja satelee monelta suunnalta.
Huovila muistuttaa, että Temen jäsenet ovat korkeasti koulutettuja ihmisiä, joilla on paljon annettavaa yhteiskunnalle.
– Heillä on aito huoli siitä, että mitä he tekevät tästä eteenpäin.
Budjettiriihessä sovitut leikkaukset voivat Huovilan arvion mukaan koskea tuhatta freelanceria.
Kulttuurin kohdistuvat leikkaukset ovat Huovilan mukaan liian suuret ja ne vaikuttavat laajasti kulttuurin kenttään.
– Emme kiitä tästä hallitusta. Pahin uhkakuva oli se, että leikkaukset olisivat olleet vielä suuremmat, mutta en puhuisi mistään torjuntavoitosta.
Näyttelijä: ”Olen miettinyt alan vaihtoa”
Lahtelainen teatteri Vanha Juko on hyvä esimerkki leikkausten vaikutuksista maakunnissa. Teatteri pääsi pari vuotta sitten pitkäaikaisen valtion tuen piiriin. Nyt vakauttamisen sijaan edessä on kurjistumista ja vaikeita päätöksiä.
Vanha Juko työllistää 15 henkilöä, joista puolet on vakituisia freelancereita.
– Konkreettisin muutos on varmasti se, että emme voi palkata tekijöitä samalla tavalla kuin nyt, Vanhan Jukon taiteellinen johtaja Esa-Matti Smolander sanoo.
Jos ja kun lippujen hintoja korotetaan, entistä harvemmat pääsevät näkemään teatteria ja katsojamäärät vähenevät. Smolander ennakoi, että leikkausten vaikutukset ulottuvat myös teattereiden ohjelmistoon.
– Paljon on varmasti monologeja, pienempiä tuotantoa ja varmoiksi koettuja hittejä, kun mitään riskejä ei uskalleta ottaa.
Vanhan Jukon syksyn päätuotanto on Smolanderin ohjaama ja sovittama, Anneli Kannon romaaniin perustuva Veriruusut. Se on pienelle ryhmäteatterille iso satsaus. Taiteellisessa työryhmässä ovat mukana lähes kaikki Jukon ensemblen jäsenet.
– Vastaavia tuskin pystymme vähään aikaan tekemään, Smolander pohtii.
Veriruusuissa mukana oleva freelancenäyttelijä Suvi Blick kertoo aistineensa kollegoiden keskuudessa pienoista paniikkia.
– Kilpailu kovenee niin töistä kuin apurahoistakin, hän arvioi.
Koronavuosien keskellä valmistunut nuori näyttelijä kertoo viime aikoina miettineensä jopa alan vaihtoa.
– Toisaalta olen satsannut tähän ammattiin ihan hirveästi. Minulla on opintolaina tapissa ja uuden ottaminen on iso kynnys, varsinkin kun hallitus leikkasi aikuiskoulutustuen.
