Ruotsissa on käynnissä erikoinen perintöriita, jonka jäljet johtavat suoraan kuningatar Silvian ja kuningas Kaarle Kustaan hoviin. Aatelissuku syytää toiselle syytöksiä julkisesti tavalla, jota ei ole nähty Ruotsissa miesmuistiin. Riita tarjoaakin harvinaisen näkymän siniveristen elämäntyyliin.
Riidan keskiössä on kreivi Hans-Gabriel Trolle Wachtmeisterin perintö. Kreivi oli Skånen läänin suurin maanomistaja ja yksi Ruotsin aatelisten rikkaimmista miehistä.
Kiistasta ovat kertoneet muun muassa sanomalehdet Dagens Nyheter, Expressen, Kristianstadsbladet ja useat naistenlehdet.
Kuningaspari: Rakas ystävä
Kun kreivi Hans-Gabriel Trolle Wachtmeister kuoli 100-vuotiaana marraskuussa 2023, kuningaspari kuvaili häntä läheiseksi ja rakkaaksi ystäväksi.
– Ikävöimme hänen lämpöään, huumoriaan ja viisauttaan, hovi kommentoi kuolinuutista Svensk Dam -naistenlehdelle.
Silvia, Kaarle Kustaa ja Hans-Gabriel osallistuivat vuoroin toistensa ja perheidensä merkkipäiviin. Lisäksi kreivin edesmennyt vaimo, kreivitär Alice Trolle Wachtmeister toimi yli kahden vuosikymmenen ajan kuninkaallisen hovin ylihovinaisena. Hän oli siis kuningatar Silvian läheisin hovinainen.
Ylihovinaisen tehtäviin kuuluu muun muassa tarkistaa, että vastasyntynyt esikoinen muistuttaa kruununperijää.
Silvia, Kaarle Kustaa ja kuningasparin kaikki kolme lasta osallistuivat Alice Trolle Wachtmeisterin hautajaisiin heinäkuussa 2017. Kuningaspari osallistui myös kreivi Hans-Gabriel Wachtmeisterin hautajaisiin marraskuussa 2023.
Tiluksilla noudatettu vanhaa perimysjärjestystä
Kreivi Hans-Gabriel Trolle Wachtmeister omisti kaksi Ruotsin viimeisimpiin kuuluvaa sääntöperintötilaa: Trolle Ljungbyn linnan Kristianstadissa ja Årupin linnan Bromöllassa. Kumpikin linna sijaitsee Skånessa Etelä-Ruotsissa.
Tiluksiin kuuluu 12 000 hehtaaria maata ja metsää. Käyttöyhtiön liikevaihto on noin 70 miljoonaa kruunua eli 6,2 miljoonaa euroa vuosittain, ja sen palkkalistoilla on 35 työntekijää.
Ruotsin sääntöperintöjärjestelmä on peräisin vuodelta 1686, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhin poika perii kaiken. Omaisuutta ei jaeta mahdollisten sisarusten kesken.
Kreivi Hans-Gabriel Trolle-Wachtmeisterilla ei ollut omia lapsia, mutta hän kannatti sääntöperintöä lähes koko elämänsä ajan. Pitkään oli selvää, että kreivin veljenpojan Claës Wachtmeisterin poika Carl-Fredrik Wachtmeister perisi kreivin linnat, tilukset ja yksityisen, noin 600 miljoonan kruunun eli reilun 52 miljoonan euron omaisuuden.
Kreivin kuoltua kävi kuitenkin ilmi, että tämä oli muuttanut testamenttiaan. Linnat ja tilukset jaettaisiin testamentin mukaan kahden eri sukuhaaran kesken.
Riita alkoi metsästysoikeuksista
Perintöriidan juuret juontavat vuoteen 2019, ja sen keskiössä on kaksi Ruotsin hoviin kytkeytyvää henkilöä: kuningatar Silvian nykyinen ylihovinainen Kristine von Blixen-Finecke ja kuninkaan henkilökohtainen asianajaja Alex Calissendorff.
Sanomalehdet Expressen ja Dagens Nyheter kertovat, että kreivi Hans-Gabriel Trolle Wachtmeister myönsi vuonna 2019 tiluksiensa metsästysvuokraoikeudet yksinoikeudella tilalle palkatulle metsästäjälle.
Linnan mailla elää kyyhkyjä, fasaaneja, villisikoja, metsäkauriita ja mufloneja eli villejä lampaita. Kuningas Kaarle Kustaan tiedetään metsästäneen siellä ainakin fasaaneja.
Metsästysvuokraopimus oli poikkeuksellisen edullinen ja pitkäaikainen. Se solmittiin 20 vuodeksi.
Kreivin ajateltu perijä, veljenpojanpoika Carl-Fredrik Wachtmeister uskoi, että hänen tuolloin 96-vuotiasta isosetäänsä kreiviä oli huijattu. Hänen laskujensa mukaan kreivi menetti vuokrasopimuksella useita miljoonia kruunuja joka vuosi.
Carl-Fredrik Wachtmeister kirjoitti Ruotsin sääntöperintölautakunnalle ja toivoi, että sopimus purettaisiin.
– Olen erittäin huolissani, koska kyseessä on törkeän vilpillinen metsästysvuokrasopimus. Setäni on huijattu allekirjoittamaan se, Wachtmeister kirjoitti.
Vanha kreivi suuttui. Hän kirjoitti puolestaan sääntöperintölautakunnalle, että ”mahdollinen perijä menee tapahtumien edellä”. Hän heitti veljenpojanpoikansa ulos kodistaan ja erotti tämän tiluksien käyttöyhtiöstä ja hallituksesta.
Metsästysvuokrasopimus sisälsi poikkeuksellisen liitteen, jossa kuningatar Silvian ylihovinainen, kreivin kaukainen sukulainen avioliiton kautta Kristine von Blixen-Finecke todisti, että kreivi oli ”terve ja täydessä ymmärryksessä”. Kristine on naimisissa kreivin velipuolen pojan, vapaaherra Hans von Blixen-Finecken kanssa.
Kristine von Blixen-Finecke nousi nyt Carl-Fredrik Wachtmeisterin paikalle tiluksien käyttöyhtiön hallituksessa. Samalla kuningas Kaarle Kustaan silloinen henkilökohtainen asianajaja, Alex Calissendorff, nousi kreivin henkilökohtaiseksi asianajajaksi.
Kreivi oli tätä ennen käyttänyt vuosikausia saman asianajajaperheen palveluksia.
Juuri Alex Calissendorff laati kreivin uuden testamentin lokakuussa 2020, kun kreivi oli 96-vuotias.
Kreivi jakoi perintönsä kahtia
Kreivi toivoi testamentissaan, että sääntöperintötila puretaan.
Ruotsin valtiopäivät päätti järjestelmän purkamisesta jo vuonna 1963. Siitä oli määrä luopua tila kerrallaan omistajien kuollessa – tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Sääntöperintötilojen säilyttämistä on perusteltu sillä, että linnojen kunnossapito vaati tiluksilta saatujen maa- ja metsätaloustuottojen käyttöä.
Ruotsissa oli enimmillään yli 200 sääntöperintötilaa. Mikäli kreivin testamentti pysyy voimassa, tilojen määrä putoaa kahteen.
Kreivin testamentin mukaan hänen veljenpoikansa Claës Wachtmeister perisi puolet tiluksista ja Trolle Ljungbyn linnan. Velipuolen poika Hans von Blixen-Finecke vaimoineen perisi toisen puolen tiluksista ja Årupin linnan puistoineen, metsineen ja peltoineen.
– Niin pitkälti kuin laillisesti on mahdollista, vahva toiveeni on, että [veljenpojanpoikani] Carl-Fredrik Wachtmeister ei saa haltuunsa mitään omaisuutta suoraan minun jälkeeni, kreivi kirjoitti Dagens Nyheterin mukaan.
Wachtmeisterit yrittävät kumota testamentin
Kreivin omaisuuden arvoksi arvioidaan kolme miljardia kruunua eli noin 265 miljoonaa euroa. Kreivin veljenpoika Claës ja hänen poikansa Carl-Fredrik Wachtmeister yrittävät nyt kumota testamentin oikeusteitse.
– Minulle tässä on kyse kahdesta asiasta. Ensimmäinen niistä on tilusten pitäminen yhdessä. Se on yhtä kuin 250 vuotta perhehistoriaa. Sillä on suuri kulttuuriarvo, Carl-Fredrik Wachtmeister sanoo DN:lle.
– Toinen on, että HG:llä oli hyvin selkeä linja 97 vuotta elämästään. Hän suojeli jokaista millimetriä sääntöperintötilasta hinnalla millä hyvänsä. Viime vuosinaan hän oli hyvin vanha ja sairas. Hän käänsi takkinsa ja halusi jakaa tilukset. Jotain on pielessä.
Claës ja Carl-Fredrik Wachtmeisterin perusteina testamentin kumoamiseen on kreivin korkea ikä mielenmuutoksen tapahtumahetkellä mutta myös se, että testamentin laatija on uudesta testamentista hyötyvän ylihovinaisen Kristine von Blixen-Finecken kollega ja siten jäävi.
Tukea kreivin siskonpojalta
Yritys kumota testamentti saa tukea suvun muilta jäseniltä. Etenkin kreivin sisarenpoika, vapaaherra Knut Ramel, on asettunut tukemaan yritystä.
Hänen mukaansa kreivi ei viime aikoinaan ollut enää ”täysin läsnä”. Ramel kertoo kreivin lainanneen taloaan Falsterbossa vuonna 2019.
– Kun hän oli ollut siellä 12 päivää, hän sanoi minulle, että olisi mielellään jäänyt pidemmäksi aikaa kuin päiväksi, Ramel kertoo Expressenille ja tarkoittaa, ettei vanhus enää hahmottanut ajankulua.
Ramelin mielestä uudesta testamentista eniten hyötyneet Hans ja tämän vaimo Kristine von Blixen-Finecken ovat levittäneet väärää ja sepitettyä tietoa aiemmista edunsaajista.
– Luulen, että heihin on iskenyt kultakuume, Ramel sanoo Expressenille.