DN: Ammuskelut vähentyneet Ruotsissa

Ruotsin väkivaltarikollisuuden vähenemisessä on lupaavia piirteitä, mutta poliisin mukaan rikollinen toiminta ei kokonaisuudessaan ole vähentynyt.

Poliiseja seisomassa räjähdyksessä vaurioituneen talon edessä.
Räjähdyksessä vaurioitunut talo Uppsalan lähellä. Kuva: Andreas Wiklund / EPA

Ruotsin väkivaltarikollisuus on ollut suuri puheenaihe lähes koko 2000-luvun ajan. Varsinkin jengirikollisten väliset yhteenotot ovat herättäneet laajaa huolta, koska jengit ottavat yhteen ammuskeluin ja pommi-iskuin.

Ruotsalaislehti Dagens Nyheter (DR) on tehnyt analyysin väkivaltarikollisuuden kehityksestä viime vuosina.

Lehti on koonnut Ruotsin poliisihallinnolta saamien tietojen pohjalta tilaston, jossa nähdään Ruotsissa tapahtuneet ammuskelut vuosina 2017 – 2024. Luvut koskevat joka vuodelta ajanjaksoa tammikuusta heinäkuuhun.

Tilastoista ilmenee, että luvut nousivat aina vuoteen 2022 saakka, jolloin ampumistapauksia oli tammi-heinäkuussa 246. Tämän jälkeen luvut ovat laskeneet ja tänä vuonna niitä on tilastoitu 164. Elokuu ei tuo muutosta trendiin, DN kertoo.

Samaan aikaan ammuskeluissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrät ovat laskeneet huippuvuosista.

Ammuskelut vaativat kaksi vuotta sitten tammi-heinäkuussa 42 uhria, tänä vuonna määrä laski 22:een. Haavoittuneita on ollut tänä vuonna 31, kun huippuvuonna 2018 peräti 78.

Räjähdeiskuja tehtiin viime vuonna vastaavana aikana 101, tänä vuonna enää 66, kertovat DN:n luvut.

Poliisi: Kokonaiskuva yhä huolestuttava

Poliisi kertoo lehdelle, että huolimatta lupaavista tilastotiedoista, Ruotsin ”rikollisen aktiviteetin” taso ei ole vähentynyt.

Ammuskelujen määrällinen väheneminen on seurausta lähinnä Tukholman alueen rauhoittumisesta. Muissa suurissa kaupungeissa kuten Göteborgissa, Malmössä ja Uppsalassa vastaavaa vähenemistä ei ole havaittu.

Kukkia ja kynttilöitä on tuotu ruotsalaisen perheenisän ampumispaikalle Tukholmassa.
Perheenisän surmapaikka Tukholmassa. Kuva: Pirjo Auvinen / Yle

Jengirikollisuuteen on tullut myös muita, uhkaavia piirteitä.

Jengit värväävät väkivallantekoihin yhä enemmän alaikäisiä. He voivat olla helpommin houkuteltavissa vakaviin rikoksiin, koska nuorilla rikosseuraamus on lievempi.

Poliisi on myös havainnut, että jengien välisissä kostoiskuissa uhreiksi valitaan nykyään usein varsinaisen kohdehenkilön sijaan hänen perheenjäseniään tai jopa täysin sivullisia. Tarkoituksena on siis yhä enemmän uhata tai painostaa kohdetta, eivätkä iskun tekijät piittaa, kuka todellisuudessa uhriksi joutuu.

On myös muistettava, että väkivaltainen kierre alkaa usein yht'äkkiä ja se voi laajentua arvaamattomalla tavalla.