Pori Jazz olisi tarvinnut kuluvalta vuodelta nappisuorituksen. Tai vähintään nollatuloksen.
Sen sijaan tapahtumaa kohdannut yleisökato on ollut viime päivät kaupungin ykköspuheenaihe. Puolityhjältä festivaalialueelta eri someryhmiin jaetut kuvat ovat painautuneet porilaisten verkkokalvoille.
Asian huomioi myös Helsingin Sanomat, joka ihmetteli brittiduo Pet Shop Boysin keikalta julkaistussa arviossa, ”missä kaikki olivat”.
Tappiota tulee, myönsi toimitusjohtaja Sampsa Jolma festivaaliviikonlopun jälkeen.
Pääkonserteissa kävi kolmena päivänä yhteensä 32 000 ihmistä.
Toimitusjohtaja Jolma totesi, että kävijämäärä ”palasi normaaliin tasoon”. Lausunto on erikoisesti muotoiltu.
Yhdistyksen julkaisemissa historiatiedoissa mittaustapa vaihtelee, mutta suurella todennäköisyydellä voi sanoa, että vuosi 2024 oli vuosituhannen heikoin tai heikompia.
Rahat käyvät vähiin
Taustaorganisaatio Pori Jazz 66 ry:n tilanne näyttää entistäkin tukalammalta.
Kahden edellisen vuoden yhteenlasketut tappiot olivat 840 000 euroa. Kassassa oli viime vuoden jälkeen rahaa jäljellä noin 420 000 euroa.
Kuinka paljon yleisökato painaa yhdistyksen tulosta lisää? Tarkkaan ei välttämättä tiedetä edes Pori Jazzin toimistolla. Esimerkiksi alkoholimyynnistä tilitykset tulevat perästä.
Varmaa on, että kulupuoli oli viime vuotta pienempi.
Vuosi sitten Robbie Williams myi Kirjurinluodon täyteen, mutta lipputulot eivät kattaneet menoja.
Liikevaihto voi heitellä suurestikin eri vuosien välillä.
Vuonna 2023 pääkonserttien kävijämäärä oli 61 500, tulot 6,2 miljoonaa euroa ja tappio 373 000 euroa.
Vuonna 2022 kävijämäärä oli 38 000, tulot 4,4 miljoonaa euroa ja tappio 464 000 euroa.
Mikäli talousarvio olisi tälle vuodelle tehty 38 000 kävijän mukaan, alituksen hehtaariluokka olisi puolen miljoonan euron jommalla kummalla puolella riippuen oheismyynnin onnistumisesta.
Kassan pohja alkaa näkyä. Ilman rahaa ei voi maksaa artistien ennakkomaksuja, jolloin ei pysty julkaisemaan nimiä ajallaan. Tänä vuonna yhtään pääartistia ei ollut tiedossa ennen joulua, mikä vaikeutti lahjalippujen myyntiä ja vanhentuvien kulttuurietujen käyttöä.
Puheissa jazzkatu, ikäraja ja artistivalinnat
Kriitikoiden puheissa tilanteelle on ainakin kolme syytä.
Vuonna 2018 tehty päätös siirtää jazzkatu pois Etelärannasta ja perustaa tilalle jazzpuisto Kirjurinluotoon, kuluvan kesän ratkaisu evätä alaikäisiltä pääsy pääkonsertteihin sekä artistivalinnat.
Jazzkadun paluu muuttaisi festivaalin tunnelmaa ja toiminnallisuutta, mutta talouden tunnuslukuihin vaikutus on kysymysmerkki. Festivaali teki historiansa parhaan tuloksen vuonna 2019, jazzkadun puuttumisesta huolimatta tai sen ansiosta.
K18-leima vaikuttaa Pori Jazziin eniten. Osa porilaisista on kasvanut lapsesta asti festivaalin vakiokävijöiksi. Päätöksen taustalla on järjestelyjen pettäminen vuosi sitten. Palvelut eivät vetäneet 35 000 katsojaa ja esimerkiksi vessajonot venyivät satoihin metreihin. Anniskelualueiden rajojen poisto oli helppo ratkaisu.
Yleisö päätti protestoida. Tällä hetkellä Pori Jazz ei ole ilmiö, jonne mennään joka tapauksessa ja riippumatta siitä, kuka lavalla laulaa.
Pääartisteista kuluvana vuonna puhutuin oli sittenkin ehkä tuntemattomin. Kun Pori Jazz julkaisi Kraftwerkin nimen ennen vappua, osa oli innoissaan, toiset eivät olleet kuulleetkaan.
Maakuntalehti Satakunnan Kansa otti poikkeuksellisen voimakkaasti kantaa artistikiinnitykseen – Nyt on kova nimi, lehti otsikoi. Konserttipäivän aamuna lehti vielä patisteli pääkirjoituksessaan porilaisia ostamaan lippuja.
1970-luvun länsisaksalaisella elektronisella musiikilla on yleisönsä, mutta ei selvästi niin isoa, joka täyttäisi Kirjurinluodon. Valinta oli, kuten ennakkoon pelättiin, liian niche. Lauantai on perinteisesti festivaalin pääpäivä, joten 9 500 kävijää on pettymys.
Ennenkin on selvitty
Vaikka Pori Jazz näyttää lukujen perusteella keikkuvan konkurssin ja kuoleman välimaastossa, hautapaikkaa ei vielä kannata varata.
Kyseessä on maan tunnetuimpia ja vanhimpia tapahtumia, jossa ovat vierailleet niin tasavallan presidentit kuin Euroopan komission puheenjohtajat.
Porilaisille festivaali on rakas ja poliittinen painolasti samaa luokkaa kuin Mäntyluodon telakalla ja Ässillä – liian iso kaatuakseen. Pahimman sattuessa päättäjillä todennäköisesti olisi paine rientää yhdistyksen avuksi.
Pori Jazzin taustaorganisaation kirstun pohja on ennenkin näkynyt. Tilanteista on selvitty luovuudella ja talkoohengellä.
Ensi vuosi on koronatauon vuoksi järjestyksessään 58. Jotain pitää tehdä toisin, sillä yhtään huonoa kesää festivaali ei enää kestä.