Paimion parantolan pysäköintipaikka on lähes täynnä ja käytävät kuhisevat matkailijoita.
Osa suuntaa opastetulle kierrokselle, jonka aikana kävijä saa tuhdin tietopaketin Alvar ja Aino Aallon ajatuksista eli siitä, miten tuberkuloosiparantola toimii mahdollisimman tervehdyttävästi.
Jotkut ihmettelevät valoa ja värejä. 15-vuotias Jasu Markkanen saapui Turusta isoäitinsä kanssa ja piti tilojen avaruudesta, väreistä ja muodoista.
Tuusulasta äitinsä toiveesta perheretkelle tullut Olli Surakka tapailee kameraansa. Hän on vaikuttunut valosta.
Japanilainen Saran Kim asuu Australian Melbournessa, mutta saapui Paimioon lomamatkallaan. Arkkitehtiopiskelijana hän tunnistaa rakennuksessa Aallon ideologian. Kim aikoo käydä myös muissa Aaltojen kohteissa Suomen-matkallaan.
Viime vuonna parantolassa kävi noin 25 000 vierailijaa. Tänä kesänä kävijöitä on ollut satoja päivässä, ja kolmannesta yleisölle avoimesta kesästä on tulossa ennätyksellinen.
Retriittihuoneessa yövytään Aaltojen sängyssä
Kaukana turisteja kuhisevista käytävistä sijaitsevat rauhalliset retriitti- eli potilashuoneet.
Niissä matkailija asettuu Aaltojen suunnittelemaan vuoteeseen ja hamuaa lukemista pariskunnan suunnittelemalta yöpöydältä. Sängyn päässä on Aalto-jakkara.
Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja Mirkku Kullberg kertoo, että yöpymistä potilashuoneissa on kysytty paljon ennakkoon. Suosio on niin suurta, että varauksia otetaan vastaan pidemmälle syksyyn kuin oli suunniteltu.
– Erityisesti kansainväliset toimittajat ovat kovasti kyselleet mahdollisuutta tulla yöpymään ja tekemään juttua kokemuksista, kertoo Kullberg.
Taiteilijat saavat aistia Aaltoa lähes 24/7
Retriittihuoneiden lähellä on joukko potilashuoneita, joista pilkottaa papereita ja instrumentteja. Niissä työskentelevät residenssitaiteilijat.
Tokiossa asuva puolalaisarkkitehti Aureliusz Kowalczyk on varsinainen Aalto-harrastaja. Hän on käynyt Suomessa monta kertaa ja on iloinen saadessaan olla Aalto-rakennuksessa lähes kellon ympäri.
Ensimmäistä kertaa järjestettyyn residenssitaiteilijoiden valintaan tuli 130 hakemusta. 21 taiteilijaa saa kolmen viikon jakson aikana työhuoneen parantolassa ja yöpymispaikan lähellä päärakennusta.
Alvar Aallon arvoa ei ole täysin hyödynnetty
Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja Mirkku Kullbergin mielestä Aalto-matkailun suosiolle on useita syitä.
Pohjoismaat kiinnostavat, koska Etelä-Eurooppa paahtuu kuumuudessa, ja Natoon liittyminen on puolestaan lisännyt amerikkalaisten kiinnostusta Suomeen.
– Aalto on ehkä yksi Suomen hyödyntämättömiä kansallisaarteita. Olimme New Yorkissa esittelemässä Paimiota. Siellä oli huippumedioita paikalla. Aalto on amerikkalaisille suuri sankari, samoin Saksassa. Emme ole pystyneet hyödyntämään sitä.
Jatkossa Paimion parantolaan on suunnitteilla hyvinvointihotelli.
– Alvar Aalto sanoi aikoinaan, että rakennus on medikaalinen instrumentti. Tämä voisi olla hyvinvoinnin katedraali, kertoo Kullberg visiosta, joka julkistetaan pian.
Kuuntele alta toimitusjohtaja Mirkku Kullbergin visioista parantolan kehittämiseksi.
