FinnHEMSin lääkärihelikopterin potilaskuljetukset ovat tuplaantuneet pohjalaismaakuntien alueella touko–kesäkuussa edellisvuoden vastaavasta ajasta.
Loukkaantuneita tai sairauskohtauksen saaneita kuljetettiin hoitoon vuosi sitten kesäkuussa kuusi kertaa ja tämän vuoden kesäkuussa jo 12 kertaa.
– Viime kesä oli ensimmäinen kesä, kun Seinäjoen lentokentältä ryhdyttiin operoimaan kopteritoimintaa. Nyt kopteria osataan hyödyntää paremmin, selittää kasvua Seinäjoen tukikohdan ensihoitolääkäri Toni Pakkanen.
FinnHEMS on lääkärihelikopteritoiminnasta Suomessa vastaava valtionyhtiö. Ambulanssi ja helikopteri eivät ”kilpaile” keskenään, vaan ovat samaa hoitokokonaisuutta.
Yhtiöllä on Suomessa nyt seitsemän tukikohtaa, jotka vastaavat toiminnasta alueillaan ja muodostavat valtakunnallisen palvelun.
Etelä-Pohjanmaalta päivystysalue ulottuu aina rannikkoseudulta Keski-Suomeen ja Keski-Pohjanmaalta Satakunnan ja Pirkanmaan pohjoisosiin. Seinäjoen toiminta alkoi lokakuussa 2022.
Valtaosa potilaista kuljetetaan edelleen ambulansseilla lähimpään sairaalaan. Potilaan siirto ambulanssiin on nopeampaa kuin helikopteriin. Aika määrää sen, kumpi on nopeampi kuljetus.
Kun ensihoitolääkäri saattaa potilaan sairaalaan, haetaan lääkäri helikopterilla takaisin tukikohtaan eli Seinäjoella Rengonharjun lentokentälle.
– Syy on se, että saamme palautettua uuden lähtövalmiuden mahdollisimman nopeasti: ollaan valmiina välittömästi, jos hälytys tulee. Näin säästetään aikaa ja maksimoidaan palvelun käytettävyys.
Yliopistosairaalahoitoa tarvitseva pääsee suoralla lennolla Tampereelle
Lääkäri tekee paikan päällä arvion potilaan hoidon tarpeesta ja ohjaa potilaan parhaaseen hoitopaikkaan. Osa potilaista viedään tarvittaessa lähimpään yliopistolliseen sairaalaan.
Etelä-Pohjanmaalla valtaosa kopteriyksikön kohtaamista potilaista toimitetaan kuitenkin Seinäjoelle.
– Tietyt potilaat, joiden arvioidaan hyötyvän heti yliopistollisen sairaalan hoidosta, viedään suoraan Tampereelle kulkematta Seinäjoen kautta, sanoo Toni Pakkanen.
Lääkärihelikopteri ei lähde kaikille hälytystehtäville. Kun kopteri hälytetään, on kyse hengenvaarasta.
– Pyrimme etsimään tehtävistä sellaiset, joissa potilas hyötyy eniten. Sydänpysähdyspotilaat, vaikeat vammautumiset ja aivoverenkiertohäiriöt ovat vaativan hoidon tarpeessa. Näihin lääkärihelikopteri lähtee ja osallistuu potilaan hoitoon.
Se, kuljetetaanko potilas helikopterilla vai ambulanssilla, ratkaistaan aina paikalla. Kuljetustapa valitaan sen perusteella, kumpi on potilaan jatkohoidon kannalta järkevämpi ja nopeampi tapa.
Myös etäisyys sairaalasta määrittää valintaa. Jos lähimpään sairaalaan on alle 60 kilometriä, ambulanssi on maanteitse nopeampi. Tieverkostokin vaikuttaa.
– Potilaan siirtäminen kopteriin vaatii nousuineen ja laskuineen noin 20 minuuttia.
Vain Seinäjoen keskussairaalalla on helikopterikenttä. Vaasassa ja Kokkolassa sairaaloissa ei ole asianmukaista kenttää, eikä potilaita siksi kuljeteta niihin helikopterilla.
Kiireellisessä tapauksessa potilas siirretään Vaasasta eteenpäin ambulanssilla ja sitten helikopteriin maastossa. Se nopeuttaa siirtoaikaa esimerkiksi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.
Kokkolasta potilaat siirretään pääosin ambulanssilla kohti Oulua. Oulun kopteriyksikkö tulee ambulanssia tarvittaessa vastaan.
Lääkärihelikopterimiehistössä työskentelee kolme henkilöä: lentäjä, HEMS-ensihoitaja ja ensihoitolääkäri. Seinäjoen lääkärit ovat Pirkanmaan hyvinvointialueen palveluksessa.