Geassemánu 24. beaivve jagis 1974 Kuobžâ Saammâl Matti, Matti Morottaja galggai njuiket eará dan áigge sámepolitihkkáriiguin girdái ja vuolgit sámi konferánsii Snåasai.
Morottaja dovddai gamustis, ahte mátkkis soaitá geavvat juoga. Dat gájui su heakka.
– Álgen dárkilabbot smiehttat ahte dat sáhttá leat váralaš mátki, go dakkár nuorra gánda girdá ja dieđán, makkár dálkkit rittus sáhttet leat, ja hirbmat guhkes mátkige vel. Árvalin, ahte mun in vuolgge dohko, muitala Morottaja jurdagiiddis birra 50 jagi dassái.
Girdi, mainna earát vulge mátkái, lei Beechcraft V35A Bonanza. Kapteaidnan lei 20-jahkásaš Pekka Petteri Niemi. Mátkkošteaddjin ledje Jouni Aikio Vuohčus, Jouni J. Vest Roavvesavvonis, Reidar Suomenrinne Ohcejogas, Uula A. Länsman Áŋŋelis ja Artto Sverloff Čeavetjávrris.
Girdi galggai girdit Roavvenjárggas Avvila, Álaheaju ja Bådåddjo bokte Troandimii.
Avvilis vuolggedettiin lei čáppa beaivvadat, muhto Bådåddjos arvvii. Dálki ii galgan goittotge dagahit heakkavára. Girdinmášena kapteaidna bivddii Bådåddjo girdistivrenguovddážis lobi seaivut, go ledje golmma kilomehter allodagas njuolga girdigietti bajábealde.
Girdi seaivugođii fiestaris, meara bealde. Ulbmilin lei dahkat nu gohčoduvvon seaivunskirveheami, nappo mášen dahká mohki girdigietti lahkosiin ovdal go luoitila eatnamii. Bonanza-girdi galggai dahkat dan meara alde.
Kapteaidna Niemi válddii maŋimuš háve oktavuođa girdistivrenguovddážii, go girdi lei dušše čieža minuhta guhkes mátkki duohken girdigiettis. Son galggai váldit ođđasit oktavuođa go joavdá skirveheapmái, muhto dat ii šat goassige dáhpáhuvvan.
Girdi ohce Bådåddjo duoddariin ja mearas, muhto dat ii leat dánge rádjai gávdnon. Girdi fárus jávke maid mátkkošteaddjit.
Dat, mii dáhpáhuvai daid maŋimuš minuhtaid áigge ovdal lei galgat seaivut, lea ain gažaldat, masa eat dieđe vástádusa.
Láhppuigo kapteaidna vai dohppiigo UFO dán girdi?
Diehtu lihkohisvuođas leavai johtilit ja duššan olbmuid bearrašat gulle áššis seamma eahkeda.
Jo moadde minuhta dan maŋŋá, go girdistivremis fuomášedje Bonanza jávkan, stivrenguovddáš gohčui helikoptera ohcanbargui. Seammás adde alárpma olles guvlui, ja eiseválddit Lofuohta ráje mearriduvvojedje ohcandoaimmaide. Maiddái guollebivdofatnasat oassálaste ohcamii meara alde.
Áviissadieđuid mielde ohcandoaimmat ollesfámuin biste golbma beaivvi. Áidna, maid ohcamiin gávdne, lei oljodielku mearas.
Dasa leat leamaš máŋggalágan spekulašuvnnat, mii girdái livčče geavvan. Muhtin áviissadieđuid mielde girdikapteaidna Niemi livčče orron eahpesihkkar, go hálai maŋimuš geardde girdistivrenguovddážiin. Mihkkige ii leat goittot njuolga čujuhan, ahte son livčče leamašan láhppon dahje muđui váttisvuođaid siste. Leigo liikká geavvan nu, ahte kapteaidna ii dádjadan arvves dálkkis girdigieddái ja sii girde dassážii go boaldámuš nogai, ja loahpas gahčče merrii? Muhto gosa?
Nubbi spekulašuvdna lea leamaš, ahte girdi soaját jikŋo ja mášen gahčai merrii dego geađgi, muhto de fas seamma gažaldat, gosa dohko? Mediadieđuid mielde girdistivren livčče addán váruhusa, ahte soaját sáhttet jiekŋut.
Lea maid vejolaš, ahte girdikapteaidna lei láhppon ja girddii vahágis Bådåddjås máttás, duoddariidda. Guovllu ássit almmuhedje eiseválddiide, ahte ledje gullan uhca girdimášena jiena. Muhtimat ledje gullan juobe beaškkehanjiena. Eiseválddit dárkkistedje čuoččuhusaid, muhto vástádus ii gávdnon.
Dego dákkár dáhpáhusain jo lávejitge, maiddái dán olis šaddagohte vehá vildasut teoriijat. Lea leamaš sáhka, ahte leago Nato vahágis báhččán girdi vulos ja dan leat čiehkan, vai leago UFO dohppen sin. Vai leago girdi man nu sivas šaddan Sovjetlihtu beallái, ja doppe bahččon vulos dahje olbmot dolvojuvvon fáŋgalii?
Vaikke dáhpáhusas lea jo olu áigi, iige Matti Morottaja dan šat jeavddálaččat jurddaš, muhtumin ain smiehtasta songe, mii doppe dáhpáhuvai. Ja man lihkkoš lei, go jeagadii gamus.
– Dan lean máŋgii jurddašan, mus leat golbma bártni ja dál njeallje áddjuba. Jus livččen vuolgán, oktage sis ii livčče.
”Sáhttit dušše govahallat, mo sámepolitihkka livččii ovdánan”
Dát olbmot, geat girdái njuikejedje, ledje dan áigge njunuš sámepolitihkkárat. Makkár váikkuhus sin duššamis lei sámepolitihka ovdáneapmái Suomas?
Jouni Aikio, Jouni J. Vest, Reidar Suomenrinne, Uula A. Länsman ja Artto Sverloff ledje buohkat gudneáŋgirat ja háliidedje bargat oktasaš, rájáhis Sámi ovdii. Suomenrinne lei dalle jahki dassái vuođđuduvvon parlameantta ságadoalli, go lihkohisvuohta dáhpáhuvai.
Sámekultuvrra emeritusprofessor Veli-Pekka Lehtola oaivvilda, ahte sáhttit dušše govahallat, mo sámepolitihkka livččii ovdánan ja makkárin dat livčče šaddan, jus dát olbmot eai livčče duššan lihkohisvuođas.
– Ovdamearkka dihte maiddái Ohcejoga gielddahoavdan doaibman Reidar Suomenrinne lei hui nana sámepolitihkkár ja lei maid ráđđeaddin suopmelaš politihkkáriidda, dego Paavo Väyrysii. Das lei stuorra mearkkašupmi, ahte sámeáššit ovdánišgohte maid stáhta hálddahusas.
Erenomážit 70-logu álggu sáhttá gohčodit dego golleáigin sámepolitihkas. Sámi parlameanta vuođđuduvvui 1973 ja dan maŋŋá maid Norggas ja Ruoŧas vuođđudišgohte iežaset sámedikkiid. Maŋŋá Sámediggi jotkkii parlameantta doaimma maid Suomas.
Lihkohisvuohta čuozai garrasit dan áigge Sámi parlamentii.
– Go vihtta politihkkara fáhkkestaga jávket, de dan sáhttá áddet ahte dakkár unna servodagas das lea stuorra mearkkašupmi, lohká Lehtola.
Dán issoras dáhpáhusas fuolakeahttá parlamentáralaš bargu sámeáššiid ovdii joatkašuvai ja nu dahká ain otná beaivve.
