Meksiko saa 200-vuotisen historiansa ensimmäisen naispresidentin. Viikonlopun presidentinvaalit voitti keskustavasemmistolaisen Morena-puolueen ehdokas Claudia Sheinbaum.
Sheinbaum, 61, sai 58,3 prosenttia kaikista äänistä. Toiseksi sijoittui Xóchitl Gálvez, hänkin nainen, 26 prosentin äänisaaliilla.
– Me näemme moniäänisen, monimuotoisen ja demokraattisen Meksikon. Tehtävämme on pitää huoli jokaisesta meksikolaisesta, heidän taustoistaan huolimatta, Sheinbaum sanoi voitonpuheessaan.
– Tahdon kiittää Meksikon kansalaisia maan historian, tulosten, vakaumuksen ja tahdon tunnistamisesta, mutta ennen kaikkea kansallisen projektimme tukemisesta. Olen myös kiitollinen siitä, että minusta tulee Meksikon valtion 200-vuotisen historian ensimmäinen naispresidentti.
Sheinbaumin puhe sai kannattajat yltymään voimakkaisiin presidenta-huutoihin. Presidenta on presidentti-sanan espanjankielinen feminiinimuoto.
Vahvat näytöt politiikassa
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kertoo, että Meksikon poliittisessa kulttuurissa on nähty viime vuosina merkittävä muutos, kun maassa käydyissä vaaleissa on otettu käyttöön selvästi aiempaa enemmän sukupuolikiintiöitä. Se on kasvattanut naisten asemaa poliittisina johtajina.
– Naisten aseman kohentaminen on kuulunut myös väistyvän presidentin hyvinvointivaltio-tyyppiseen ohjelmaan. Esimerkiksi sukupuolistunut väkivalta on Meksikossa edelleen yleistä.
Presidentiksi nouseva Sheinbaum on koulutukseltaan ympäristötieteilijä. Ennen presidentinvaaleissa ehdolle asettumista hän toimi maan pääkaupungin Méxicon pormestarina.
– Varsinkin pääkaupungin kaupunginjohtajan virka on aiemmin osoittautunut hyväksi ponnahduslaudaksi matkalla presidentiksi, ja hänellä on aika vahvat näytöt poliittisena johtajana toimimisesta. Varmasti myös kansainväliseen ympäristökeskusteluun hän tuo asiantuntevan äänen.
Sheinbaumilla on tiedetysti läheiset välit väistyvään presidenttiin Andrés Manuel Lopéz Obradoriin. Karismaattinen ja kansan keskuudessa suosittu presidentti asettui tukemaan entistä suojattiaan tämän vaalikampanjan aikana, ja juuri hänen tukensa uskotaan auttaneen Sheinbaumia kääntämään maan vähävaraiset äänestäjät puolelleen.
Sheinbaumin kampanjan keskeisimpiin lupauksiin kuuluikin Lopéz Obradorin ajaman politiikan ja tämän aloittamien hankkeiden jatkaminen.
Sheinbaumin menestyksen takana kolme keskeistä kysymystä
Teivaisen mukaan Sheinbaumin sunnuntainen vaalivoitto oli odotettavissa. Voiton selkeää marginaalia voidaan hänen mukaansa kuitenkin pitää pienenä yllätyksenä.
Vaalitulos osoittaa meksikolaisten selkeän enemmistön luottavan Sheinbaumin kykyihin ratkaista kansalle tärkeitä yhteiskunnallisia ongelmia.
Teivainen nostaa Sheinbaumin vaalikampanjasta esiin kolme keskeistä kysymystä.
1. Väkivalta
Väkivallan vähentäminen oli yksi vaalien kantavista teemoista. Sheinbaumin toimiessa Méxicon kaupunginjohtajana henkirikosten määrät laskivat pääkaupungissa jonkin verran. Myös väistyvä presidentti Lopéz Obrador on presidenttikautensa aikana kertonut, että väkivaltarikokset olisivat kansallisella tasolla laskeneet merkittävästi.
– Nämä näytöt olivat Sheinbaumille vaaleissa selkeä valttikortti, Teivainen toteaa.
2. Toimeentulo
Meksikon hallitus on Lopéz Obradorin johdolla toteuttanut viimeisen kuuden vuoden aikana suuria sosiaalipoliittisia uudistuksia, joiden avulla maata halutaan viedä ikään kuin pohjoismaisen hyvinvointivaltion suuntaan. Sheinbaum on saman puolueen edustajana ja Lopéz Obradorin suojattina luvannut jatkaa hankkeiden edistämistä.
3. Suhde Yhdysvaltoihin
Kalifornian yliopistosta aikanaan tohtoriksi valmistunut Sheinbaum on korostanut hyvien suhteiden tärkeyttä pohjoisnaapurin Yhdysvaltain kanssa.
Yhdysvallat on esimerkiksi viime vuosina pyrkinyt vähentämään yhteistyötä ja investointeja Kiinaan. Teivaisen mukaan Meksiko voisi houkutella lisää investointeja Yhdysvalloista, jos se osoittaa olevansa Kiinaa luotettavampi kumppani.
Oppositio pelkää vallan keskittämistä
Lopéz Obradorin vastustajat ovat syyttäneet häntä yrityksistä heikentää maan demokraattisia instituutioita ja vallan keskittämisestä presidentille.
Teivaisen mukaan arvostelun taustalla ovat muun muassa Lopéz Obradorin aikeet korvata maan nykyinen vaaliviranomainen demokraattisesti valitulla vaalilautakunnalla.
– Tämä olisi voinut johtaa siihen, että vaalilautakunta peilaisi jatkossa maan hallinnon kokoonpanoa, jos oletetaan, että ihmiset äänestäisivät molemmissa vaaleissa samoja puolueita. Se olisi väistämättä huono asia demokratian näkökulmasta ja presidentti sai siitä oikeutetusti kritiikkiä.
Sheinbaum pyrkikin voitonpuheessaan rauhoittelemaan hänen ja edeltäjänsä kriitikkoja.
– Olemme demokraatteja, emmekä koskaan muodostaisi autoritääristä tai kansaa sortavaa hallintoa.
Vaalitulos saattaa kuitenkin johtaa välttämättä vallan keskittymiseen. Presidentinvaalien yhteydessä maassa käytiin myös parlamenttivaalit.
On mahdollista, että valtapuolue Morenan johtama hallituskoalitio saa yksinkertaisen enemmistön lisäksi myös kahden kolmasosan määräenemmistön maan parlamentissa.
Jos samalla ryhmällä on presidentin toimeenpanovalta ja määräenemmistö parlamentissa, helpottuu uudistusten läpiajaminen merkittävästi. Tämä saattaisikin olla Teivaisen mukaan suurin vaalien mukanaan tuoma muutos.