LONTOO Joskus Britannian johto nöyrtyy kansan edessä. Niin kävi tällä viikolla. Britannian pääministeri Rishi Sunak pyysi anteeksi kymmeniltä tuhansilta ihmisiltä, jotka saivat HIV- ja hepatiittitartunnan julkisessa terveydenhuollossa.
– Häpeän päivä valtiolle, kuvasi Sunak parlamentissa, kun kuusi vuotta kestäneen tutkinnan raportti totesi, että valtio ja julkinen terveydenhuolto pettivät kansan ja salasivat tietoa.
Verenvuototautia potevat ja verensiirron synnytyksen tai leikkauksen jälkeen saaneet potilaat olivat tietämättään altistuneet saastuneelle verelle kohtalokkain seurauksin 1970- ja 1980-luvuilla. Yli 3 000 heistä kuoli, joukossa satoja pieniä lapsia. Uhreja menehtyy yhä noin neljä viikossa.
Pääministeri Sunak lupasi, että jokainen uhri saa kunnon korvaukset, maksoi mitä maksoi. HIV- ja hepatiittitartunnan saaneille luvataan korkeimmillaan jopa yli kolmen miljoonan euron korvaus kärsimyksistä.
Mutta tutkintamylly ei pysähdy. Parhaillaankin Britanniassa on käynnissä lukuisia julkisia tutkintoja. Tänään toinen komissio alkoi kuulustella postin entistä johtajaa, jota pidetään syyllisenä postikonttoreiden pitäjien väärin perustein annettuihin tuomioihin. Pääministeri Sunak on ehtinyt kuvata tätäkin skandaalia maan historian valtavimmaksi väärän tuomion vyyhdiksi. Postin entinen johtaja Paula Vennells aloitti todistuksensa pyytämällä anteeksi.
Postikonttoreiden pitäjiä syytettiin 1990-luvulta alkaen kavalluksista, kun rahojen kassasta katoamisen syynä olikin viallinen tietokoneohjelma. Sadat viattomat joutuivat maksamaan omasta pussistaan kymmeniä tuhansia euroja. Osa joutui vankilaan. Jotkut tekivät itsemurhan.
Yhäkin etenevässä koronatutkinnassa on puolestaan kuultu laajasti yhteiskunnan toimijoita läheisiään menettäneistä kansalaisista terveysviranomaisiin ja maan johtajiin.
Tutkinnassa on luettu ministereiden ja heidän avustajiensa värikkäät Whatsapp-viestit, joissa he suorasukaisesti arvostelivat silloista pääministeri Boris Johnsonia ja kollegoitaan siitä, että heillä ei ollut aavistustakaan miten toimia yllättävässä kriisissä. Johnson itsekin pyysi kuulemisessa anteeksi koronapandemiaan liittyviä kuolemia ja sanoi tehneensä virheitä. Tämäkin näytettiin suorana kansalaisille televisiossa ja Youtubessa.
Julkisen tutkinnan perustaa hallitus, mutta sitä johtaa aina hallituksen nimittämä riippumaton puheenjohtaja, jota pidetään yleisesti luotettavana. Usein puheenjohtajaksi valitaan tuomari.
Tutkintojen tarkoitus on kunnioitettava: halutaan kuulla, mitä tapahtui, kenen on syy ja miten vastaava tilanne voidaan estää. Tarkoituksena on löytää sopu ja yhteisymmärrys kansaa kiihdyttävästä ja jakavasta kysymyksestä. Päättäjät ja osalliset marssitetaan komission kuultavaksi ikään kuin häpeäpaaluun. Todistukset ja analyysi kirjataan tuhansien sivujen raportiksi.
Tutkinnat ovat kuitenkin kalliita ja ne matelevat vuosikausia.
Tällä hetkellä käynnissä on muun muassa tutkinta siitä, olisivatko viranomaiset voineet estää vuoden 1998 pommi-iskun Omaghissa Pohjois-Irlannissa. Tutkinta on käynnissä myös Grenfell Tower -tornitalon tulipalosta Lontoossa, jossa kuoli 72 ihmistä seitsemän vuotta sitten ja siitä salasiko Britannia joukkojensa tekemiä laittomia surmia Afganistanissa.
Tutkintaa ei aloiteta helposti. Postiskandaalin uhrit kampanjoivat 1990-luvulta saakka. Tutkintakomissio perustettiin vasta kolme vuotta sitten.
Isot skandaalit saavat hautua julkisuudessa välillä pitkäänkin ilman suurta huomiota. Postikonttorin pitäjien piinasta oli kirjoitettu mediassa vuosia. Iso kohu nousi vasta, kun vääryyksistä tuotettiin dramatisoitu TV-sarja.
Tutkinta on oikeutta hakeville parhaimmillaan puhdistava kokemus. Mutta tutkinnat eivät johda rangaistukseen tai syytteisiin. Usein alkuperäiset syylliset ovat eläkkeellä tai haudassa.
Veriskandaalin uhrit ovat hakeneet oikeutta jo noin 50 vuotta. Heidän voittonsa häämöttää jo. Tosin tuhansille heistä se tulee liian myöhään.
Tästä on kyse veriskandaalissa: