Maastopalojen havaitsemiseksi tehtävät tähystyslennot ovat alkaneet. Valvontalennot alkoivat toukokuun 12. päivä Hämeessä ja Varsinais-Suomessa.
Nyt lentoja tehdään laajasti Etelä- ja Keski-Suomessa. Lentojen tarve kasvaa, sillä sääennusteiden mukaan kuivuus jatkuu.
Jo nyt maasto on kuivaa, ja maastopalovaroitus on tällä hetkellä voimassa lähes koko Suomessa. Torstaina tuli tuhosi metsää Asikkalassa:
Viime vuonna koko maassa lennettiin yhteensä runsaat 400 valvontalentoa. Niiden ansiosta havaittiin yli sata maastopaloa. Järjestelmää voi hyvällä syyllä pitää tehokkaana. Keskimäärin palo havaitaan joka neljännellä tai joka viidennellä lennolla.
Pahimmillaan maastopalo voi aiheuttaa miljoonien eurojen vahingot. Esimerkiksi vuonna 2021 Kalajoella riehunut poikkeuksellisen laaja maastopalo aiheutti yli kahden miljoonan euron tuhot. Viime vuonna palovalvontalentoihin kului rahaa hieman alle 600 000 euroa.
– Toiminnan tarkoitushan on havaita palot, kun ne ovat vielä pieniä, että pelastuslaitoksen sammutuskustannukset pysyvät pieninä. Vuotuisen lentotoiminnan kustannukset vastaavat yhtä isoa maastopaloa, ja me pystymme valvomaan koko Suomen, sanoo palovalvontalennoista vastaavan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen.
Valvontaa sinne, missä on paloriski
Lentojen määrään vaikuttaa eniten sääolot. Valvontalennolle lähdetään, kun Ilmatieteen laitoksen ennusteissa maastopalon syttymisherkkyyttä kuvaava indeksi ylittää tietyn rajan. Säälle ei voi mitään, mutta tähystyslennot ovat kehittyneet tehokkaammiksi.
Sääennusteiden tarkentuminen auttaa paljon, samoin maastotiedot. Nykyään on saatavilla aiempaa tarkemmat tiedot esimerkiksi puiden määrästä metsissä ja millaista kasvustoa metsänpohjasta löytyy. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä yleiset hiekkaharjut ovat tyypillisesti kuivaa maastoa, jossa paloriski voi olla korkea.
Tiedot vaikuttavat riskiarvion tekemiseen, ja niiden avulla voidaan jopa vähentää lentojen määrää.
– Tätä kehitystyötä tehdään jatkuvasti. Pystymme arvioimaan mikä se todellinen syttymisriski on eri alueilla. Meillä on koko ajan parempi kyky painottaa toimintaa oikeille alueille, missä metsäpalon riski on korkein, pelastusylitarkastaja Mika Kurvinen sanoo.
Valvontakone on palomiehen ilmatuki
Valvontakoneista on hyötyä palojen havaitsemisen lisäksi sammutustyössä. Syheröisten metsäautoteiden verkostossa koneesta pystytään antamaan ajo-ohjeet palopaikalle sekä tieto vaikkapa lähellä sijaitsevista järvistä, joista saadaan sammutusvettä. Ilmasta nähdään myös alueella olevat rakennukset, joita ei syystä tai toisesta ole merkitty karttoihin.
Ilmasta nähdään myös palon laajenemissuunta ja -nopeus. Ne vaikuttavat suoraan palomiesten työturvallisuuteen.
– Saamme tietoa esimerkiksi tuulen suunnasta. Palopaikalla tuulen suunta voi olla ihan eri kuin täällä Heinolassa paloasemalta lähtiessä, sanoo palomestari Jari Vornanen Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta.
Viikonlopulle ennustettu lämmin sää saa varmasti ulkoilijat liikkeelle. Palomestari Vornanen muistuttaa, että avotulta ei saa tehdä siellä, missä maastopalovaroitus on voimassa. Esimerkiksi kertakäyttögrillien käyttö on kiellettyä, Vornanen muistuttaa.
Pelastuslaitos myös ilmoittaa aiempaa herkemmin poliisille, mikäli epäilee maastopalon syttyneen ihmisen toiminnan seurauksena. Poliisi voi käynnistää tapauksesta tarvittaessa esitutkinnan.
Juttua päivitetty 21.5.2024 kello 10.35: Korjattu valvontalentojen kustannuksia käsittelevän grafiikan vuoden 2021 luku.