Taiteen tekijöille on tiedossa kylmää kyytiä.
Kulttuurista leikattiin tänä vuonna jo hieman yli kahdeksan miljoonaa euroa, ja lisää on tulossa. Valtiovarainministeriö ehdottaa, että vuonna 2025 leikkaus olisi 4,3 miljoonaa.
Summa tuntuu pieneltä vuoteen 2024 verrattuna, mutta tänä vuonna kulttuuriala joutuikin ”kaksinkertaisten” leikkausten kohteeksi. Kakku on Marinin hallituskauden peruja (4,2 miljoonaa), joiden päälle tuli Orpon hallituksen leikkaus (4 miljoonaa).
Ensi vuoden jälkeen tahti sen kun kiihtyy.
Leikkaukset voivat nimittäin nousta Ylen laskelmien mukaan kymmeniin miljooniin euroihin vuosina 2026 ja 2027, jos hallitusohjelmaan kirjatut suunnitelmat toteutuvat samassa suhteessa kuin tänä ja ensi vuonna.
– Yritän tietysti itse vaikuttaa siihen, että leikkauksista kohdistuisi mahdollisimman vähän kulttuurin suoraan tekemiseen, ja sen tukemiseen. Totta kai työ vaikeutuu, mitä suuremmista leikkaussummista puhutaan, sanoo kulttuuriministeri Sari Multala (kok.).
Kulttuuria ahdistetaan nyt monesta suunnasta. Taiteen tekijöiden toimeentuloon vaikuttaa myös kuntatalous, sillä kunnat rahoittavat kulttuuria vuosittain vajaalla miljardilla eurolla.
– Kuntien heikentyneet talousnäkymät tulevat ihan varmasti näkymään myös kulttuurin sektorilla, kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta toteaa.
Lisäksi ensi viikolla pidetään hallituksen kehysriihi, johon valtiovarainministeriössä on etsitty uusia miljardiluokan leikkauksia.
Kuten kulttuuriministeri Multalakin toteaa Ylen haastattelussa, kaikki on auki.
Näin kulttuurialaa uhkaavia leikkauksia kommentoivat eri taiteenalojen asiantuntijat ja rahoittajat.
Katsojille vähemmän elokuvia
Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen on järkyttynyt hallituksen lähivuosien leikkauksista, jos ne nousevat kymmeniin miljooniin.
– Niillä päästään sellaiseen kokonaisuuteen, että kulttuurin määrärahoista on leikattu tällä vaalikaudella noin kymmenen prosenttia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee taidetta ja kulttuuria noin puolella miljardilla eurolla vuodessa.
Elokuvasäätiö rahoittaa vajaat kaksikymmentä pitkää elokuvaa vuodessa, ja jo tänä vuonna se joutuu leikkaamaan tuistaan vajaan miljoonan.
– Se tarkoittaa, että pitkiä elokuvia valmistuu 1–2 vähemmän kuin viime vuonna.
Elokuva ja tv-alan merkitys ymmärretään Saarisen mukaan naapurimaissa paremmin kuin Suomessa.
Saarisen mukaan leikkaukset tulevat aiheuttamaan myös tuotantoyhtiöiden konkursseja, koska tuotantoon meneviä elokuvia on vähemmän.
Leikkaukset osuvat nuoriin tekijöihin
Valtionosuuksista (VOS) ollaan leikkaamassa ensi vuonna 3,3 miljoonaa euroa. VOS-rahalla pidetään yllä Suomen laajaa teatteri- ja orkesteriverkostoa.
Työnantajajärjestö Suomen Teatterit korostaa, että alalla on jo höylätty ylimääräiset kulut pois, koska kustannukset ovat inflaation vuoksi kasvaneet.
– Ei ole sellaista pöhöttynyttä kuplaa, jossa olisi ylimääräistä rahaa, sanoo Suomen Teattereiden toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen.
Suurin menoerä teattereissa ovat henkilöstökustannukset, ja jos VOS-tuki pienenee, niistä karsitaan seuraavaksi.
– Tämä voi osua kovaa nuoriin ja freelancereihin eli juuri niihin, jotka olivat korona-aikanakin heikoimmassa asemassa, Paavolainen sanoo.
Leikkaukset vaikuttavat myös siihen, mitä esitetään: riskejä ei välttämättä uskalleta ottaa, ohjelmistot voivat yksipuolistua, esityksiä tehdään vähemmällä ihmismäärällä ja korkeammilla lipunhinnoilla. Kalliimmat liput voivat taas johtaa siihen, että teatterissa käydään vähemmän.
Jos kulttuuriin leikkaukset kasvavat tulevina vuosina kymmeniin miljooniin, se tarkoittaisi Paavolaisen mukaan, että joitain teattereita joudutaan ehkä sulkemaan lopullisesti.
Teatterin tiedotuskeskuksen arvion mukaan VOS-tukea saavissa teattereissa työskentelee päätoimisesti noin pari tuhatta henkilöä.
Esittävän taiteen VOS-tukea saa 100 toimijaa, joihin kuuluu puhe- ja tanssiteattereita, nykysirkusryhmiä ja orkestereita.
Museoiden aukiolo voi supistua
Myös osa museoista saa VOS-tukea. Museoille valtionosuudet ovat tärkeää perusrahoitusta. Sen lisäksi ne saavat valtionavustuksia. Orpon hallitus aikoo leikata molemmista.
Museoliiton toimitusjohtaja Petra Havu kertoo, että niissä museoissa, joissa VOS-raha kiertää kunnan kautta, pelätään nyt, miten kunnat reagoivat pieneneviin VOS-tukiin talouspaineiden keskellä.
– Valtion rahoituksella on aina myös ohjaava vaikutus. Valtio osoittaa omilla toimillaan kunnille suuntaa, hän sanoo.
Jos leikataan, museot joutuvat vähentämään henkilökuntaansa, supistamaan aukioloaikoja, karsimaan näyttelyohjelmaa ja nostamaan pääsylippujen hintoja.
Havu korostaa, että museot eivät ole ketteriä. Niillä on kymmeniä, satoja vuosia ylläpidettäviä kokoelmia, joita on säilytettävä. Siitä koituu kustannuksia.
Kokoelmia pitäisi pystyä myös kartuttamaan ja kyetä dokumentoimaan nykyaikaa tuleville sukupolville.
Jos tulevina vuosina päädytään kymmenien miljoonien leikkauksiin, tilanne on Havun sanoin vakava.
– Jotkut museot joutuvat lakkauttamaan toimintansa ilman muuta, Havu sanoo.
VOS-tukea saavissa museoissa työskentelee Museoliiton mukaan noin 3000 henkilöä.
Valtionosuutta saa tänä vuonna 125 museota.
Työpaikat voivat vähetä orkestereissa
Oulu Sinfonian intendentti Maija Kuusisto sanoo, että keskeinen kysymys on nyt se, kompensoivatko kunnat sen, mitä valtio leikkaa. Vain osa orkestereista saa VOS-tuen suoraan itselleen, osalla se kulkee kunnan kassan kautta.
Jos orkestereissa mennään leikkauksiin, se tarkoittaa Kuusiston mukaan karsimista henkilöstökustannuksista.
– Taiteilijoiden vakituiset työpaikat tulisivat entisestään vähenemään, ja joillain alueilla saatettaisiin tehdä älyttömiä päätöksiä koko toiminnan lopettamisesta. On vaikeaa nostaa uudelleen takaisin sellaista, joka kerran menetetään.
Suomessa on rakennettu teattereiden, orkestereiden ja museoiden verkostoa vuosikymmeniä, ja Kuusisto pelkää, että leikkausten myötä työ valuu hukkaan.
– Valtion puolelta saattaa tuntua, että leikkaukset ovat pieniä, mutta alalle summat ovat suuria ja vaikutukset voimakkaita.
Leikkaukset uhka koko taiteen tulevaisuudelle
Taiteen edistämiskeskus (Taike) joutui tekemään tänä vuonna historiansa suurimmat leikkaukset. Ne ovat Sanna Marinin (sd.) hallituskauden peruja.
Taike leikkasi apurahoja ja avustuksia viidellä prosentilla eli noin 1,3 miljoonalla eurolla.
Taiken johtaja Kaisa Rönkkö pitää kulttuuriin kohdistuvia leikkauksia uhkana koko taiteen ja kulttuurin tulevaisuudelle, elinvoimaisuudelle ja etenkin alueelliselle saavutettavuudelle.
– Näen leikkaukset ennen kaikkea arvopohjan murenemisena, koska kysymys on valtion mittakaavassa varsin pienestä summasta. Ymmärrän täysin, millaisessa taloudellisessa tilanteessa olemme, mutta silti.
Taike jakaa vuosittain noin 45 miljoonaa euroa freelancertaiteilijoille ja vapaan kentän ammattiryhmille.
Rönkkö muistuttaa, että kulttuurin leikkauksilla on kauaskantoisia vaikutuksia.
– Tässä pitäisi katsoa paljon pidemmälle ja miettiä sitä, näyttäytyykö taide ja kulttuuri sellaisena ammattina, johon kannattaa heittäytyä.
Puolet sirkustaiteesta voi kadota
– Itse ennakoin, että leikkaukset tulevat kohdistumaan vapaalla kentällä juuri freelancereiden työmahdollisuuksiin, Teatterikeskuksen toiminnanjohtaja Mikael Kinanen sanoo.
Teatterikeskus on esittävän taiteen vapaan kentän ammatillisten ryhmien edunvalvoja. Se pitää teatterin, tanssin, oopperan, sirkuksen ja esitystaiteen puolia.
Esittävän taiteen vapaalla kentällä työllistyy Teatterikeskuksen arvion mukaan 2500 freelancertaiteilijaa ja tuhat muuta henkilöä. Se on Suomen suurin taiteen tekijöiden joukko.Tästä porukasta alle sata on vakituisessa työsuhteessa.
Vapaalla kentällä tarkoitetaan niitä taiteen ammattilaisia ja ammattiryhmiä, jotka tekevät työtään lyhytaikaisten avustusten varassa. Iso osa heistä tekee normaalia pidempää työviikkoa minimipalkalla ilman työterveyttä, sairausajan palkkaa tai vuosilomia. Myös tänä keväänä voimaan astuneet kiristetyt ansiosidonnaisen ja työttömyysturvan leikkaukset osuvat suoraan vapaan kentän taiteilijoihin.
Jos vuosien 2026–27 leikkaukset kohdistettaisiin esittävän taiteen vapaan kentän avustuksiin, vapaan kentän ryhmistä katoaisi Kinasen mukaan iso osa. Se näkyisi erityisesti nykysirkuksessa ja esitystaiteessa, joiden esitystoiminta on pääosin vapaan kentän tekijöiden varassa.
– Jos rahoituksesta katoaa puolet, se tarkoittaa sitä, että myös sirkustaiteesta katoaa puolet, Kinanen arvioi.
Voit keskustella aiheesta 10.4. klo 23:een asti.
Juttua varten on haastateltu myös Tampereen Teatterin johtaja Mikko Kannista, Suomen sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja Iiris Lehtosta, Suomen taiteilijaseuran puheenjohtaja Teemu Mäkeä, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasianneuvos Katri Santtilaa sekä Agit Cirk -nykysirkusryhmän taiteellisia johtajia Jenni Lehtistä ja Sakari Männistöä.
Jutusta korjattu 10.4. klo 10.58 virheellinen luku, joka koski esittävän taiteen VOS-tuensaajia. Oikea luku on 100, ei 69 kuten tekstissä aiemmin luki.