Haminan akkumateriaalitehtaan ympäristölupaa vastustava kansalaisadressi on kerännyt 67 421 nimeä.
– Näin suuri nimimäärä kertoo, että Itämeri ja Suomenlahti ovat monelle ihmiselle tärkeitä, kertoo järjestöaktiivi Outi Lankia Puhtaan meren puolesta ry:stä.
Haminan kiistelty akkumateriaalitehdas sai ympäristöluvan helmikuussa.
Tehtaan käsittelemät jätevedet on tarkoitus laskea Suomenlahteen merivedellä laimennettuina. Päätös sai aikaan paikallisissa asukkaissa ja ympäristöaktiiveissa pöyristystä ja laajaa liikehdintää.
– Ilman kansalaisten aktiivisuutta ympäristöluvan ongelmat eivät olisi nousseet esiin. Tämä asia ei ole noussut puheenaiheeksi poliitikkojen vaan kansalaisten voimasta, sanoo Lankia.
Adressi luovutetaan ministereille
Itämeri ei ole akkuteollisuuden kaatopaikka -adressi luovutetaan tänään keskiviikkona ympäristöministeri Kai Mykkäselle (kok.) ja eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutzille (r.).
Outi Lankia toivoo, että ministerit ottavat kansalaisten äänen huomioon.
– On tärkeää, että valtion omistamia yrityksiä ohjataan niin, että keskeistä on luontovaikutusten ja vesistövaikutusten torjunta. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, koska kyseessä on uusi teollisuuden ala.
Sähköautojen akkujen raaka-ainetta tuottavan tehtaan toteuttaa suomalais-kiinalainen CNGR Finland. Sen omistavat Suomen valtion omistama Suomen malmijalostus ja kiinalaisyritys, jonka osuus yhtiöstä on 60 prosenttia.
Valitus on jätetty
Puhtaan meren puolesta ry kritisoi erityisesti sitä, että aluehallintoviraston myöntämässä ympäristöluvassa sallitaan käsiteltyjen jätevesien päästäminen Itämereen poistoputken avulla. Itämereen päätyy muun muassa rehevöittävää ammoniumtyppeä ja sulfaattia.
– Suuri ongelma on, että tehtaalta ei vaadita parhaan käytettävissä olevan tekniikan hyödyntämistä sulfaatin käsittelyyn ja talteenottoon, Lankia toteaa.
Hän kertoo, että Puhtaan meren puolesta ry ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat jättäneet valituksen ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen eilen tiistaina.