Ruotsissa on ollut lukuisia räjähdyksiä viime vuoden loppupuolella ja tämän vuoden alussa. Viimeisen vuorokauden aikana on räjähdellyt niin Göteborgissa kuin Tukholmassa.
Göteborgin ja Tukholman räjähdykset eivät tiettävästi liity toisiinsa. Tukholman seudulla poliisi on osannut odottaa iskuja, koska käynnissä on rikollisjengi Foxtrotiin liittyvä merkittävä oikeudenkäynti.
– Tämä on kostoisku. Tukholman tapahtumat Farstassa, Lidingössä ja Fagersjössä liittyvät Foxtrot-jengiin, arvioi Ruotsin jengiväkivaltaan perehtynyt, Uppsalassa asuva toimittaja Anni Emilia Alentola Radio Suomen Päivässä keskiviikkona.
Iltapäivälehti Expressenin mukaan Fagersjön räjähdys liittyy jengijohtajan äidin murhaan, josta käydään parhaillaan oikeutta.
Göteborgissa on tiettävästi kysymys kahden muun jengin välisistä kostoiskuista, Alentola kertoo.
– Siellä ne on yhdistetty kahteen alueelliseen kilpailevaan jengiin tai vihollisjengeihin. Göteborgin ja Tukholman tapahtumissa ei tässä vaiheessa näytä olevan mitään yhteyttä.
Taksikuski otettu kiinni
Lidingössä Tukholman itäpuolella räjähti tiistaiaamuna. Yksi henkilö on otettu kiinni epäiltynä osallisuudesta räjähdykseen.
– Siinä oli ihan kiinnostavaa, että oli otettu kiinni taksikuski, Alentola toteaa.
Foxtrot-jengin johtohenkilöitä oleskelee Turkissa ja Irakissa. Sieltä tilataan takseja pakoautoiksi.
Taksikuskien osallisuudesta kertoo myös muun muassa iltapäivälehti Aftonbladet.
Väkivallasta tunnetun Foxtrotin sisäisissä välienselvittelyissä on viime syksystä lähtien kuollut jo kymmenkunta ihmistä. Ruotsin radion haastatteleman kriminologin, Manne Gerellin mukaan Foxtrot-rikollisjärjestöä ei käytännössä enää ole olemassa.
Tarkastusvyöhykkeitä Tanskan mallin mukaan?
Ruotsi pyrkii hakemaan Tanskasta mallia jengien välisen väkivallan kitkemiseen. Ruotsin valtiopäivillä eli eduskunnassa on käsittelyssä lakiehdotus tarkastusvyöhykkeistä.
– Esimerkiksi jokin lähiö voidaan määritellä tarkastusvyöhykkeeksi. Siellä poliisi saa vapaasti tehdä ruumiintarkastuksia ja käydä ihmisten tavaroita ja autoja läpi ilman mitään rikosepäilyjä, Alentola kertoo.
Ruotsidemokraattien ajamasta lakiesityksestä on tarkoitus äänestää huhtikuussa. Lain vaikutukset voivat olla sekä kielteisiä että myönteisiä.
– Sen on todettu lisäävän etnistä profilointia ja syrjintää, mutta toisaalta sillä tavalla on saatu pommeja ja aseita pois Tanskassa, Alentola summaa.