Loppuunmyyty jääkiekko-ottelu ei ole arkipäivää, eikä varsinkaan Vaasassa.
Lauantaina jääkiekon SM-liigan kamppailua Vaasan Sportin ja Tampereen Ilveksen välillä seuraa kuitenkin täpötäysi Vaasan jäähalli. Vieraskannattajia saapuu 21 bussillista, minkä lisäksi osa tamperelaisista saattaa saapua paikalle omilla autoillaan.
Kerta on ensimmäinen sitten vuonna 2020 jäähallissa tehdyn laajennuksen.
Poikkeuksellisessa tilanteessa seura päätyi poikkeukselliseen ratkaisuun. Se lähestyi Junior Sportin vanhempia viestillä, jossa se toivoi harkitsemaan pienten lasten osallistumista tapahtumaan.
Jäähallissa on käytössä myös muita poikkeuksellisia toimenpiteitä verrattuna tavalliseen liigaotteluun. Halli on muun muassa jaettu kahtia, jotta eri joukkueiden fanit eivät pääsisi kohtaamaan toisiaan.
Vaasan Sportin toimitusjohtaja Tomas Kurten ei kuitenkaan usko, että Vaasassa nähdään lauantaina kannattajien välisiä yhteenottoja.
– Mutta totta kai, kun on paljon väkeä ja lauantaipeli, siitä syystä laitoimme viestin menemään, Kurten kommentoi Ylelle keskiviikkona.
”Väkijoukkoja pitää hallita”
Loppuunmyydyn urheilutapahtuman voisi nopeasti kuvitella olevan urheiluseuroille iloinen, tavoittelemisen arvoinen asia ja jääkiekon SM-liigan ottelun perhetapahtuma.
Soitimme Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Hannu Itkoselle, mitä tämä kertoo suomalaisesta urheilukulttuurista.
– Se kertoo siitä, mikä on ollut analyysini: urheilukulttuurin eriytyminen merkitsee, että huippu-urheilu on jo kauan sitten irronnut perinteisestä urheilusta ja vapaaehtoisuuteen perustuvasta urheilutoiminnasta, Itkonen aloittaa.
Mutta miksi Suomessa suuria yleisötapahtumia lähestytään monesti uhan ja mahdollisten järjestyshäiriöiden kautta?
Itkonen arvelee syyn johtuvan myös vähäväkisestä kansasta.
– Väkeä kokoontuu runsain mitoin hyvin harvoin Suomessa. Meillä on ollut mentaliteetti, että väkijoukkoja pitää hallita ja tällaisiin kokoontumisiin sisältyy pelko, että tapahtuu joitakin ylilyöntejä. Lasten joutumista tällaisten tapahtumien jalkoihin kavahdetaan erityisesti, Itkonen aloittaa.
– Tämä on todella mielenkiintoista, koska urheilutapahtumat ovat varsin pitkään olleet perhetapahtumia. Nyt tässä on havaittavissa uuden ajan irtiotto.
Esimerkiksi länsinaapuri Ruotsissa jääkiekko- ja jalkapallo-otteluissa on nähty huomattavasti Suomea suurempia yleisöjä. Jalkapallon puolella miesten Allsvenskanin yleisökeskiarvo oli yli 10 000 katsojaa.
Ruotslaisissa urheilukatsomoissa näkyy kaikenikäisiä vauvasta vaariin, vaikka varsinkin kuumien paikallisotteluiden yhteydessä kannattajat ovat toisinaan sortuneet ylilyönteihin.
Itkosen mukaan moni Ruotsissa urheilun parissa työskennellyt korostaa yhteisöllisyyttä. Hän nostaa esiin maassa käytössä olevan 51-prosentin säännön, jonka mukaan urheiluorganisaation jäsenillä on oltava 51 prosenttia eli enemmistö äänistä.
– Se osaltaan vaikuttaa siihen, että tämä kansalaistoiminnan yhteisöllisyys ja siihen liittyen urheilun kasvattava funktio saattaa olla suurempi kuin Suomessa, Itkonen kommentoi.