Rakennuttaja uskoo jo asuntojen kysynnän piristymiseen, vaikka tilastoissa alan toiveikkuus ei vielä näy

Rakennusala toivoo kuumeisesti, että asuntojen kysyntä piristyisi.

Rakennuskonserni Peabin Pohjanmaan maakuntien yksikönjohtaja Miikka Voipio näkee jo valoa tunnelin päässä.

– Nyt on selvästi piristymisen merkkejä ilmassa. Kohteita on käynyt kaupaksi ja vanhojen asuntojen kauppa käy kohtuullisen vilkkaasti.

Voipion mukaan Peabilla on Seinäjoella vain viisi asuntoa myymättä. Vaasassa yhtiön tilanne on vaikeampi, sillä siellä myymättä on noin 50 asuntoa.

Lisää: Uusi ennuste: Näin asuntojen hinnat ja vuokrat kehittyvät tänä vuonna suurissa kaupungeissa, katso listat

Myymättä jääneiden asuntojen tilannetta seurataan tarkkaan, sillä vasta sen jälkeen, kun kysyntä kasvaa, voivat rakennusyhtiöt alkaa rakentaa uusia asuntoja.

Tätä Pohjanmaallakin odotellaan.

Voipio kertoo, että Peabilla on sekä Vaasassa että Seinäjoella rakennuskohteita, joita voitaisiin lähteä rakentamaan.

– Heti, kun markkinaan saadaan piristystä, voimme aloittaa rakentamisen.

Milloin tämä tapahtuu, sitä Voipio ei osaa sanoa.

Rakentaminen sukelsi viime vuonna

Pohjanmaan maakuntien tilanne kuvastaa hyvin koko Suomea.

Paikoitellen on piristymisen merkkejä näkyvissä, mutta isossa kuvassa epävarmuus on suurta.

Tämä näkyy myös tilastoissa.

Esimerkiksi Tilastokeskuksen tänään tiistaina julkaisemien tuoreiden lukujen mukaan viime joulukuussa sai rakennusluvan tai rakentaminen aloitettiin 3 012 asuinrakennuksessa. Edellisvuoden joulukuussa määrä oli 3 292.

Koska kuukausittaiset vaihtelut ovat suuria, parempaa kuvaa rakentamisen tilasta antaa 12 kuukauden liukuva vuosisumma.

Tässä laskentatavassa jokaisen kuukauden kohdalle on laskettu yhteen kyseisen kuukauden ja sitä edeltävien 11 kuukauden tiedot. Eli joulukuun 2023 liukuvaan vuosisummaan on summattu yhteen tiedot koko viime vuodelta.

Koko viime vuonna aloitettiin rakentaminen tai rakennusluvan sai Tilastokeskuksen arvion mukaan 45 380 asuntoa.

Tilastoja täydennetään pitkään

Kuukausittaisia tilastoja ei kannata ottaa täysin totena. Ne nimittäin saattavat muuttua jälkikäteen paljonkin.

Tilastokeskus saa tiedot rakennuslupien ja rakennusaloitusten määristä kunnilta.

Kunnat saattavat kuitenkin ilmoittaa rakennushankkeiden aloittamisesta vasta siinä vaiheessa, kun rakennus on jo valmis.

Siksi Tilastokeskus lisää kunnilta saamiensa rakennusaloitusten päälle ylimääräisiä lukuja. Näitä lisäyksiä tehdään aiempien vuosien tilastojen täydentymisen pohjalta luodun tilastollisen mallin eli regressiomallin mukaisesti.

Tilastot eivät pysy perässä

Tilastokeskuksen yliaktuaari Tiia Wallin kertoo, että normaalioloissa malli pitää varsin hyvin paikkaansa. Nyt on toisin.

– Kun elämme näin poikkeuksellisessa markkinatilanteessa, regressiomalli ei pysty reagoimaan siihen nopeasti. Todennäköisesti lopulliset aloitushankkeiden luvut laskevat tämänhetkisistä arvioiduista arvoista.

Toisin sanoen, vaikka nyt näyttää tilastojen perusteella, että rakennusaloitusten määrä ei enää olisi laskemassa, voi se olla vain harhaa.

Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo arvioi, että Tilastokeskuksen luvut ovat pielessä useilla tuhansilla.

– Tilastokeskuksen arvion mukaan Suomessa olisi aloitettu viime vuonna reilusti yli 20 000 asunnon rakentaminen, mutta meidän arvio on, että olimme reilusti alle 20 000:ssa.

Vihmon arvio koko vuoden tilanteesta onkin synkkä.

– Tällä hetkellä asuntorakentaminen putoaa kovempaa kuin finanssikriisin aikoihin ja voi sanoa oikeastaan, että melkeinpä kovempaa kuin tunnetun tilastohistorian aikana.

Rakentamiskriisistä kohti asuntopulaa

Vihmon mielestä rakentamisen käänne ei ole vielä käsillä. Hän arvioi, että myös tänä vuonna aloitetaan rakentamaan reilusti alle 20 000 asuntoa.

Koska rakentamishankkeet ovat pitkäkestoisia, monella alueella voi olla edessä parin vuoden päästä asuntopula. Vihmo muistuttaa, että jos rakentaminen kiihtyy kunnolla vasta ensi vuonna, asuntojen tarjontaa tulee kunnolla lisää vasta vuonna 2027.

Silloin asuntopula näkyy ruuhka-Suomen lisäksi myös maakuntien keskuskaupungeissa.

Esimerkiksi Suomen länsirannikolle on suunnitteilla useita miljardiluokan investointeja, joiden toteutuminen vaatii uutta työvoimaa – ja asuntoja.

– Jos investoinnit toteutuvat, tarvitaan työvoimaa sekä rakentamisen aikana että jatkossa. Siinähän se paikallinen asuntopula hyvin kulminoituu.