Iittalan astioita ja esineitä löytyy lähes jokaisesta suomalaisesta kodista. Brändi on tärkeä suomalaisille, ja siksi ilmeen uudistus on herättänyt suuria tunteita.
Iittala kertoi alkuviikosta luopuvansa Timo Sarpanevan suunnittelemasta legendaarisesta i-logosta.
Vanhojen astioiden liikkeissä uskotaan, että brändiuudistus saattaa kasvattaa kiinnostusta vanhempaan tuotantoon.
Astiataivas.fi:n Tuulikki Räikkönen uskoo, että joissain tuotteissa punainen i-tarra saattaa jopa nostaa arvoa.
– Keräilijät ostavat mieluiten astioita, joissa on tarra tallella. Se kertoo, että esine on vanha ja Suomessa valmistettu. Todennäköisesti se on ollut myös vähällä käytöllä, kun tarra on pysynyt kiinni.
– Jos vierekkäin on tarrallinen ja tarraton astia samasta sarjasta, kyllä asiakas ostaa lähes aina sen tarrallisen, vahvistaa Astialiisan Tiina Westerlund.
Laatutavara.com:in Ari Tervon mukaan brändiuudistuksen vaikutuksia on vaikea arvioida vielä.
– Ihmisten suivaannus voi näkyä jopa siten, että he ostavat mieluummin vanhojen tavaroiden liikkeistä kuin Iittalan myymälöistä.
Suuri osa muotoilun klassikoista syntyi alun perin Nuutajärven lasitehtaalla, josta useiden yrityskauppojen kautta tuli osa Iittalaa. Nykyisin Iittala on osa Fiskars-konsernia.
Nyt pääset lukemaan listauksen niistä Iittalan lasiesineistä, joiden kysyntä käy tällä hetkellä kuumana.
Timo Sarpanevan Festivo-kynttilänjalat
Festivot ovat pitäneet pintansa suomalaisten kodeissa. Timo Sarpanevan (1926–2006) suunnittelemaa klassikkoa ryhdyttiin valmistamaan vuonna 1967.
Viime vuosina näyttävä kynttilänjalka on taas kasvattanut suosiotaan. Laatutavara.com:ista kerrotaan, että etenkin joulun alla Festivoja ostetaan näyttäviä kattauksia varten.
Festivoja valmistetaan yhä erikokoisina eli solmuisina.
Kynttilänjalka syntyi mutkan kautta, sillä ensin Timo Sarpaneva suunnitteli jalallisen viinilasin, johon mahtuisi kunnon loraus viiniä, lähes puoli pulloa. Kynttilänjalka osoittautui kuitenkin käytännöllisemmäksi ja kestävämmäksi tuotteeksi.
Tapio Wirkkalan Ultima Thule -astiat
Tapio Wirkkalan (1915–1985) suunnittelema Ultima Thule -sarja on ehkä kansainvälisesti tunnetuin suomalainen astiasarja. Wirkkalan vuonna 1968 lanseeraama sarja sai innoituksen lumesta ja jäästä. Sarjan laseja on käytetty muun muassa Finnairin business-luokassa.
Ultima Thule on jälleen tuotannossa, ja siitä on tehty myös värivariaatioita.
Ultima Thule -sarjasta kerätään ennen kaikkea sellaisia astioita tai kulhoja, joita ei ole enää tuotannossa.
Kerttu Nurmisen Mondo-lasit
Kerttu Nurminen (1943– ) on suomalaisen muotoilun tuntematon suuruus. Hän on suunnitellut useita suomalaisten suosimia käyttöastioita, kuten Verna- ja Mondo-lasit. Toisin kuin enemmän esillä olleet mieskollegat, Nurminen on vältellyt julkisuutta.
Kuten lähes kaikki muotoilijat, myös Nurminen on tehnyt uransa Nuutajärven lasitehtaalla, joka sittemmin yhdistyi Iittalan kanssa.
Mondo-sarjasta on tehty sinisiä ja vihreänsävyisiä astioita. Kysyttyjä laseja valmistettiin noin kymmenen vuoden ajan. Mondoja on päässyt jopa arvostetun MoMan (The Museum of Modern Art) kokoelmiin Yhdysvalloissa.
Oiva Toikan Flora-astiat
Linnuistaan parhaiten tunnettu Oiva Toikka (1931–2019) suunnitteli Flora-sarjan jo 1960-luvulla. Hän sai inspiraation kuvioon luonnosta.
Flora-astioita valmistettiin 1990-luvulle saakka. Nykyään sitä valmistetaan erikoiserinä.
Astialiisan Tiina Westerlundin mukaan monien astiakaapista löytyy Flora-sarjaa ja siihen ostetaan nykyisin täydennystä. Käytettyjen astioiden hinta on yleensä huokeampi kuin uusien.
Heikki Orvolan Aurora-lasit
Heikki Orvolan (1943– ) Aurora-lasit ovat näyttäviä pitkän jalkansa ansiosta. Sarjaan kuuluu useita eri käyttötarkoituksiin suunniteltuja laseja.
Lasit olivat tuotannossa pitkään, vuodesta 1973 vuoteen 2011. Sarjaan kuuluu myös kynttilänjalka.
Heikki Orvola on suunnitellut useita suomalaiskotien designklassikoita. Tunnetuin on Kivi-tuikku, jota on valmistettu lukemattomissa eri väreissä.
Lisää aiheesta:
Iittalan uusi muki herättää hämmennystä – epäillään kopioksi