Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

”Yritysvastuudirektiivin vastustaminen olisi aivan järjetön päätös Suomelta”, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja

Yritysvastuudirektiivin kaatuminen voisi tuoda takaiskun yritysten vastuullisuuden edistämiseksi tehtyyn työhön.

Sonja Finérin mukaan Suomen äänestäminen yritysvastuudirektiiviä vastaan olisi valtava menetys suomalaisille yrityksille. Kuvaus: Hans-Peter Dhuy.

– Yritysvastuudirektiivin vastustaminen olisi aivan järjetön päätös Suomelta.

Näin ajattelee yritysvastuujärjestö Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér hallituksen päätöksestä pidättäytyä äänestämästä EU:n yritysvastuudirektiivin puolesta, jos useampi muu EU-maa on samalla linjalla.

Yle kertoi aiemmin tänään eduskunnan suuren valiokunnan linjauksesta, jossa Suomen lopullinen äänestyspäätös tehdään huomenna ”viime hetken tilanteen” pohjalta.

Yritysvastuudirektiivi velvoittaisi toteutuessaan suuria yrityksiä selvittämään niiden toimintaan liittyvät haitalliset ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutukset sekä puuttumaan niihin. Lisäksi yritysten tulisi jatkossa laatia ja toteuttaa ilmastotoimia koskevat siirtymäsuunnitelmat.

Yritysvastuudirektiivi toisi toteutuessaan yrityksille huolellisuusvelvoitteen, joka olisi Finérin mukaan merkittävä askel vastuullisen yritystoiminnan edistämiseksi.

– Yrityksille tuleva huolellisuusvelvoite on se konkreettisin toimi. Yritysten tulisi jatkossa tietää, mitä raaka-aineita ja tuotantovaiheita niiden arvoketjuun kuuluu sekä pyrkiä selvittämään ja vähentämään niihin liittyviä riskejä.

Kaatuminen voisi heikentää vastuullisia yrityksiä

Finér ihmettelee hallituksen viime metreillä tapahtunutta kannanmuutosta, koska EU:n jäsenmaat pääsivät vielä joulukuussa sopuun yhdessä Euroopan parlamentin kanssa direktiivin sisällöstä.

Hallitus on muuttanut kantaansa, koska yritysvastuudirektiiviin sisältyvä joukkokanneoikeuden laajentaminen ja todisteiden esittämisvelvollisuus poikkeavat Suomessa voimassa olevista yleissäännöksistä sekä hajaannuttaisi järjestelmää.

Finér pitää hallituksen perusteluita ontuvina.

– Kun tästä direktiivistä on neuvoteltu, niin nämä ovat olleet siellä parlamentin kannassa mukana. Se, että hallitus on valmis kaatamaan koko direktiivin tämmöisillä perusteluilla tuntuu aivan suhteettomalta.

Joukkokanneoikeuden laajentamisen avulla esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöt voisivat omissa nimissään ajaa EU:n tuomioistuimissa lapsityövoiman tai pakkotyövoiman uhreiksi joutuneiden henkilöiden vahingonkorvauskanteita sen sijaan, että oikeuksien ajaminen jäisi yksin uhrien vastuulle.

Myös yritysvastuuverkoston Fibsin toimitusjohtaja Kimmo Lipponen otti pettyneenä vastaan tiedon hallituksen ilmoittamasta optiosta olla äänestämättä direktiivin puolesta.

Suurin huoli Lipposella on vastuullisten yritysten kilpailukyvyn puolesta, jos lainsäädäntö jätetään EU-tasolla tekemättä.

– Se mahdollistaa sen, että vastuuttomasti toimivat yritykset voivat päästä samalle linjalle vastuullisesti toimivien kanssa, jos näitä minimistandardeja ei selkeästi luoda ja turvata ylikansallisella lainsäädännöllä.

Suomen päätös voi kaataa direktiivin

Suomen tekemä päätös voi perjantaisessa Euroopan neuvoston kokouksessa jopa kaataa yritysvastuudirektiivin määrävähemmistön seurauksena. Saksan hallitus on ilmoittanut äänestävänsä tyhjää. Lisäksi Italian, Ruotsin ja Viron kannasta ei ole vielä varmuutta.

Lipposen mukaan direktiivin kaatuminen vuosien työn jälkeen olisi takaisku Suomen brändille vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijänä.

– Oma toive kestävän liiketoiminnan ratkaisuissa olisi se, että mennään sillä valitulla ja ennakoitavalla linjalla kovaa vauhtia eteenpäin sekä koitetaan etsiä positiivisia ratkaisuja sen sijaan, että pysähdytään paikalleen.