50, 90 ja 200 tuntia, luettelee sosiaalipsykologi Roosa Tähtinen. Siinä on yksinkertaistettuna ystävystymisen matemaattinen kaava.
Kun kaksi ennestään tuntematonta ihmistä tapaa ensimmäisen kerran, tutustuminen voi alkaa. Ystävyyttä paljon tutkineen Jeffrey Hallin mukaan tuttavasta kaveriksi muuttumiseen tarvitaan keskimäärin 50 tuntia yhteistä aikaa.
Kaveruuden syventyminen ystävyydeksi vie Hallin tutkimuksen mukaan 90 tuntia.
Läheinen ystävyys alkaa Hallin mukaan olla mahdollista keskimäärin 200 yhdessä vietetyn tunnin jälkeen. Luvut ovat suuntaa-antavia, ja aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta.
Pelkkä yhdessä vietetty aika ei kuitenkaan ole tae ystävystymisestä. Merkitystä on myös muun muassa sillä, mitä tuntien kertyessä yhdessä tehdään, Tähtinen muistuttaa.
– Vaikuttaisi siltä, että aktiivisempi yhdessäolo tukisi ystävystymistä paremmin. Eli pelkkä samassa tilassa hiljaa työskentely esimerkiksi koulussa tai työpaikalla ei välttämättä syvennä ihmissuhdetta.
Ystävystymisen kolme tärkeää sosiaalista taitoa
Myös omalla käyttäytymisellä on merkitystä ystävystymisessä. Roosa Tähtinen haastatteli pro gradu-tutkielmaansa varten 13 parikymppistä naista.
Erityisesti kolme sosiaalista taitoa nousi tärkeiksi ystävyyden alkuvaiheessa. Nämä ovat muiden seuraan hakeutumisen taito, lähelle päästämisen taito ja epävarmuuden sietämisen taito.
– On tärkeää uskaltaa lähteä uusien ihmisten seuraan, kukaan ei tule välttämättä sieltä kotoa hakemaan.
Lähelle päästämisen taito tarkoittaa uskallusta tuoda keskusteluun omia henkilökohtaisia asioita, joita ei kenelle tahansa tuttavalle kertoisi. Vastavuoroinen, askel kerrallaan tehty avautuminen syventää suhdetta ja vie sitä kohti läheisempää ystävyyttä.
Ystävystyminen vaatii itsensä likoon laittamista. Koskaan ei voi ennalta tietää, onko ystävystymisen halu vastavuoroista. Silloin tarvitaan epävarmuuden sietämisen taitoa.
– Ystävyyden alussa moni haastateltava koki epävarmuutta siitä, onko riittävän kiinnostava ja hauska sille toiselle ihmiselle. Alussa saattaakin tulla kiusaus miellyttää toista ja tutustuttaa toinen vähän eri tyyppiin kuin itse asiassa onkaan, Tähtinen kertoo ja rohkaisee luottamaan siihen, ettei tälle ole tarvetta.
Vaikka kaikki muu olisi kohdallaan, voi ystävyyden syventämisen esteeksi tulla ulkoisia tekijöitä kuten opiskelu- tai työkiireet, toiselle paikkakunnalle muutto tai toisen jo valmiiksi kovin täysi ystäväpiiri.
Ystävyyttä voi ylläpitää yhteisillä arkirutiineilla
Kun ystävyys on syntynyt, sitä pitää vaalia ja ylläpitää. Roosa Tähtisen mukaan ystävyyden ylläpitämisessä oleellista ovat lähellä pitämisen taito ja kiireen taklaamisen taito.
Lähellä pitämisen taito ei välttämättä ole vain puhumista vaan myös yhteistä tekemistä. Siihen liittyy myös itsetuntemuksen syventäminen.
– Jotta pystyy päästämään toisen lähelle ja olemaan haavoittuvainen, täytyy tuntea itsensä aika hyvin. Silloin osaa myös paremmin ilmaista itseään ja tarpeitaan.
Arjessa ystävyyden hoitaminen jää usein muiden kiireiden jalkoihin. Kiireen taklaamiseen Tähtinen ehdottaa ystävähetkien ujuttamista osaksi arkirutiineja.
– Ystävän kanssa voi sopia vaikka yhteisestä iltakävelystä tai puhelusta aina samana viikonpäivänä. Tai vaikka yhteisestä etälounaasta, jos molemmat työskentelevät etänä.
Ystävystymiseen liittyy usein ripaus mystiikkaa. Jonkun ihmisen kanssa vaan tuntuu hyvältä olla, eikä sitä välttämättä pysty sanoin selittämään. Samuel Boateng kiteyttää asian hyvin:
– Olen vielä matkalla ymmärtääkseni mitä todellinen ystävyys on. Ystävieni kanssa pyrimme yhdessä rakentamaan ja ymmärtämään ystävyyttä. Se ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi.