Nainen käyttää elinaikanaan keskimäärin 15 000 kuukautissuojaa. Runsaista kuukautisista kärsivä voi tarvita niitä vielä reilusti enemmän.
Ajallisesti suojia pidetään noin 1800 päivää eli suunnilleen viisi vuotta per henkilö. Näin pitkään myös altistutaan kuukautissuojille ja niiden sisältämille ainesosille.
Kuukautissuojat ovat arkinen tuote, joiden turvallisuutta ja mahdollisia haittoja ei talouslehti The Economistin mukaan kuitenkaan tutkita tarpeeksi.
Tutkimuksissa useista tuotteista löytynyt kemikaaleja
Joitakin tutkimuksia aiheesta silti löytyy.
Viime syksynä ilmestyneessä yhdysvaltalaisyliopiston tutkimusraportissa tarkasteltiin yleisimmin käytettyjen kuukautissuojien, kuten siteiden, tamponien ja pikkuhousunsuojien kemikaaleja.
Kaikista tutkimuksessa mukana olleista tuotteista löytyi erilaisia määriä haitallisia kemikaaleja, kuten dioksiineja. Tutkijoiden mukaan dioksiinien määrää on tutkittu vähemmän sen jälkeen, kun tamponien valkaisumenetelmät ovat muuttuneet.
Tuotteista löydettiin myös ftalaatteja, joita käytetään muun muassa muovin pehmittimenä.
Myös ranskalaisjulkaisun testaamasta 24 eri kuukautissuojasta löytyi myrkyllisiä kemikaaleja, kuten dioksiineja, klooria ja ftalaatteja.
Vaikka testin löytämät kemikaalijäämät jäivät pääosin alle haittasuositusten, kehottaa lehti silti valmistajia kiinnittämään tarkemmin huomiota tuotteiden sisältämiin kemikaaleihin.
Suomessa valvontaa tehdään vain ilmoitusten perusteella
Suomessa kuukautissuojien valvonnasta vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
Miten niitä valvotaan käytännössä?
Tukesin ryhmäpäällikkö Jouni Räisäsen mukaan tuotteiden valvonta on pistokoemaista. Sitä siis tehdään, jos kuluttajilta, yrityksiltä tai muilta viranomaisilta tulee pyyntö tarkastaa tuotteen turvallisuus.
– On yleinen harhaluulo, että viranomainen ennakkotarkastaisi tuotteet. Se on maahantuojien, valmistajien ja jakelijoiden vastuulla.
Kuukautissuojia valmistavan Vuokkosten tuotekehityspäällikkö Riikka Nuortie vakuuttaa, että Suomessa ja Euroopassa valmistetut kuukautissuojat ovat lähtökohtaisesti turvallisia.
– Olemme kyllä kuulleet, että näitä tapauksia on ollut maailmalla, mutta meillä kotimaassa on laatujärjestelmät, kuten Joutsen-merkki, jotka takaavat tuotteiden turvallisuuden.
Nuortien mukaan Euroopan ulkopuolelta tuleviin kuukautissuojiin pitäisi kohdistua tarkempaa valvontaa.
Kuukautissuojien pakkausmerkinnät saavat olla suppeat
Kritiikkiä valmistajille on tullut myös siitä, että tuotteiden pakkausmerkinnöissä ei avata tarpeeksi selkeästi kaikkia niiden sisältämiä ainesosia ja kemikaaleja.
Riikka Nuortien mukaan syy selittyy usein pienellä pakkauskoolla.
– Pakkauksissa on pääsääntöisesti käytetyt raaka-aineet ja sekin johtuu pienen pakkauksen rajallisesta tilasta.
Tukesin Jouni Räisäsen mukaan syy on osittain siinä, että laki ei tällä hetkellä velvoita kuukautissuojien valmistajaa merkitsemään ainesosia pakkauksiin yhtä tarkasti kuin esimerkiksi pesuaineissa.
– Mutta jos siellä on esimerkiksi hajusteita, niin kyllähän kuluttajan pitäisi ostopäätöstä tehdessään saada tietää, millaisia ominaisuuksia tuotteella on.
Räisäsen mukaan Tukesille ei ole viime vuosina tullut valituksia kuukautissuojista juuri lainkaan.
Viimeisimpänä hän muistelee muutaman vuoden takaista ”Always-gatea”, jossa kuluttajilta tuli runsaasti yhteydenottoja hajustettuihin terveyssiteisiin liittyen.
– Se olikin sitten vain parin erän juttu. Ne tuotteet taisivat poistua lopulta kokonaan Suomen markkinoilta.
Räisänen kannustaa kuluttajia ilmoittamaan tuotteista ja niiden mahdollisista haitoista Tukesiin matalalla kynnyksellä.
– Meidän nettisivuilla voi tehdä ilmoituksen, jossa kerrotaan, mistä tuotteista on kyse, millaisia haittoja siitä tulee ja mistä ne on ostettu ja milloin. Sitä kautta tuote päätyy markkinavalvontaan.