Venäjä on kansainvälisten konfliktien katalysaattori. Näin totesi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi Hamasin hyökkäyksen jälkeen.
Venäjän toiminta riidankylväjänä näyttääkin korostuvan yhä enemmän. Maalla on näppinsä pelissä monissa konflikteissa, ja Suomikin on saanut osansa riidan haastamisesta tuoreeltaan.
Tutkijoiden mukaan Venäjä käyttää hyväkseen jokaisen mahdollisuuden kylvääkseen eripuraa lännessä.
– Venäjä on luonut konflikteja ja jäätyneitä konflikteja, joita se pystyy säätelemään, ja sitä kautta pitämään yllä vaikutusvaltaansa. Venäjä on taitava lietsomaan jännitteitä, joita on jo ennestään olemassa, sanoo Kristi Raik.
Raik on Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen varajohtaja.
Raikin mukaan länsi on Venäjän näkökulmasta keskeinen este sen suurvalta-aseman vahvistamiselle ja etupiirin palauttamiselle.
Gazan sota palvelee myös Venäjää
Gazan ja Israelin tapahtumat ovat hirvittävä tragedia. Terrorijärjestö Hamas tuskin hyökkäsi Israeliin siviilien kimppuun tietämättä, millaiset seuraukset sen iskulla olisi Gazan väestöön. Herää kysymys, ketä Hamasin isku palveli.
Risto E.J. Penttilän mukaan palestiinalaiset ovat jo pitkään olleet sijaiskärsijöitä.
– Palestiinalaisia käytetään tässä hyväksi, ja he ovat siinä mielessä pelinappuloita, sanoo Penttilä.
Penttilä on kansainvälisen politiikan asiantuntija ja konsulttitoimisto Nordic West Officen toimitusjohtajana.
Israel ja Saudi-Arabia olivat normalisoimassa suhteitaan ennen Hamasin hyökkäystä. Alueelle oltiin luomassa ”uutta järjestystä”, ja Hamas koki olevansa siitä syrjässä.
– Rauhanprosessi Lähi-idässä näytti etenevän ilman palestiinalaisia, Penttilä selittää.
Myös Hamasin suurin tukija Iran koki Israelin ja Saudi-Arabian lähentymisen uhkana, eikä Irania siinä lohduttanut se, että sen omatkin suhteet saudeihin olivat kohentuneet. Iran pitää Israelia verivihollisenaan, eikä alueen rauhoittaminen ilman palestiinalaisvaltion syntyä ollut sen mieleen.
Kuten Venäjälle myös Iranille epäjärjestys on mieluisampi vaihtoehto.
– Jos mietitään, ketä se [Gazan sota] palvelee, niin Irania, sanoo Penttilä.
Ei tarvitse supernäköä havaitakseen, että Lähi-idän konflikti palvelee myös Venäjää.
Venäjä ei ole osallisena konfliktissa, mutta se on valinnut selkeästi puolensa, terroristijärjestö Hamasin. Venäjä myös tekee läheistä yhteistyötä Hamasin tukijan Iranin kanssa.
– Venäjän valinta on täysin laskelmoitua. Sillä se saa luotua lisää kaaosta länteen, sanoo Raik.
Venäjä on tavannut Gazassa valtaa pitävän Hamasin edustajia säännöllisesti jo vuodesta 2006 lähtien. Venäjä myös toivotti Hamasin edustajat tervetulleeksi Moskovaan pian sen jälkeen kun Hamas oli toteuttanut raakalaismaisen iskunsa Israelissa lokakuussa.
– Israelin näkökulmasta Venäjä on pettänyt sen, sanoo Raik.
Venäjän ulkopolitiikkaan perehtyneen Ivan Klyszczin mukaan Venäjän rooli Lähi-idässä on muuttunut puolentoista viime vuoden aikana.
– Venäjä halusi esiintyä Lähi-idässä aiemmin sovittelijana, mutta Ukrainan sodan aikana sen tärkein tehtävä on ollut vaikuttaa Israeliin niin, ettei se toimittaisi Ukrainalle aseita.
Ivan Klyszcz toimii Viron kansainvälisessä puolustustutkimuskeskuksessa.
Tarkka ajoitus vain sattumaa?
Gazan sota myös vie huomiota pois Ukrainasta, ja samalla se näyttäisi hyödyttävän Donald Trumpia hänen pyrkimyksissään päästä Yhdysvaltain presidentiksi uudelleen. Demokraattiäänestäjissä on tyytymättömyyttä Yhdysvaltojen Israel-tukeen. Se näkyy presidentti Joe Bidenin kannatusluvuissa.
Ensi vuoden presidentivaaleihin on toki vielä pitkä aika, mutta tällä hetkellä suunta näyttää Venäjälle mieluisalta. Trump on luvannut ”lopettaa sodan Ukrainassa 24 tunnissa”. Yleisesti on tulkittu, että se tarkoittaisi sitä, että Trump painostaisi Ukrainan luovuttamaan alueita Venäjälle.
Penttilän mukaan huomionarvoista on Hamasin hyökkäyksen ajankohta. Siitä herää kysymys, oliko ajoitus pelkästään sattumaa.
– Hamasin hyökkäys tuli Euroopan, Yhdysvaltojen ja Ukrainan kannalta pahimpaan mahdolliseen aikaan, sanoo Penttilä.
Penttilä ei usko Iranin ja Venäjän suoranaisesti suunnitelleen Hamasin hyökkäystä yhdessä, mutta hänestä Ukrainan ja Gazan konflikteilla on yhteys.
– Venäjä ja Iran koordinoivat tapahtumia keskenään, Penttilä toteaa.
Myös Raikin mukaan konflikteissa on paljon yhteisiä piirteitä.
Maailmanjärjestys murroksessa
Penttilän mukaan riidankylväjien joukkoon Venäjän ja Iranin lisäksi kuuluu vielä kolmas maa, Pohjois-Korea. Kolmikko on tiivistänyt yhteistyötään ennennäkemättömiin mittoihin parin viime vuoden aikana. Iran on toimittanut Venäjälle tuhansia lennokkeja, joilla Venäjä on iskenyt Ukrainaan.
Pohjois-Korea on puolestaan toimittanut Venäjälle muutaman kuukauden aikana järjettömän määrän, jopa miljoonia tykinammuksia ja ohjuksia.
Venäjä on toistanut yhä uudestaan, että se ”haluaa luoda uuden maailmanjärjestyksen”. Länttä se tietysti kauhistuttaa, mutta jossain määrin Venäjä kumppaneineen on tavoitteensa jo saavuttanut.
– Ne ovat saavuttaneet sen, että järjestystä ei enää ole, sanoo Penttilä.
Penttilä huomauttaa, että uutta maailmanjärjestystä rakentaa kuitenkin ennen kaikkea Kiina. Venäjä on mestarillinen opportunisti, mutta sen vaikutusvalta on rajallista.
Kiinan pelissä Venäjän rooli on olla raaka-aineen tuottaja ja kumppani ydinasemahtina, Penttilä selittää. Kumpikin maa pyrkii kuitenkin murtamaan kylmän sodan jälkeisen maailmanjärjestyksen, jossa Yhdysvalloista tuli maailman johtava valtio.
– Samalla Venäjä ja Kiina pyrkivät muuttamaan sääntöjä, varsinkin demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvät normit, sanoo Raik.
Näihin vuosiin saakka on eletty niin sanottua sääntöperäistä maailmanjärjestystä. Sillä tarkoitetaan toisen maailmansodan jälkeistä aikaa, joka perustuu YK:n peruskirjassa määriteltyihin sääntöihin.
Tutkijat ovat yhtä mieltä, että todistamme parhaillaan maailman murrosvaihetta. Venäjä on viime vuosina vähät välittänyt YK:n perusperiaatteista.
Vanha maailmanjärjestys on tullut tiensä päähän.
– Se on mennyttä. Sen perään on turha haikailla, Penttilä sanoo.
– On tyypillistä maailmanjärjestyksen murrosvaiheelle, että käydään sotia, sanoo Raik.
Maailman epäjärjestys korostuu etenkin YK:ssa. Venäjä ja Kiina levittävät sanomaansa ”uudesta maailmanjärjestyksestä” erityisesti kehittyvissä maissa. YK:n äänestykset ovat osoittaneet, että lännen vastainen sanoma uppoaa.
Klyszszin mukaan YK näyttäytyy heikkona Gazassa ja Ukrainassa.
– YK on pystynyt vain reagoimaan sotiin. Sillä ei ole keinoja ehkäistä niitä ennalta.
Penttilä ilmaisee asian vielä voimakkaammin.
– YK:n turvallisuusneuvosto ei ole ikinä ollut turvallisuusasioissa kauhean hyvä, mutta onhan se nyt menettänyt täysin uskottavuutensa, kuten koko YK-järjestelmä.
Kohti parempia aikoja
Nyt siis todella eletään suurta epävarmuuden aikaa. Näyttääkö tulevaisuus entistä synkemmältä? Penttilän mukaan ei.
– Seuraavat pari vuotta on vaikeaa, mutta sen jälkeen päästään kohti parempia aikoja. Uskon, että viiden vuoden päästä maailma on paljon vakaampi, sanoo Penttilä.
– Ulospääsyyn on kaksi vaihtoehtoa. Voi tulla vielä pahempi kriisi, jolloin rivit saadaan yhtenäiseksi, ja siitä mennään kohti uutta maailmanjärjestystä.
Sellainen kriisi voisi olla Kiinan hyökkäys Taiwaniin. Se voisi laukaista pahimmillaan maailmanlaajuisen konfliktin.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on sanonut, että Yhdysvallat puolustaisi Taiwania, jos Kiina hyökkäisi saarelle.
Toinen Penttilän hahmottelemista vaihtoehdoista veisi valoon nopeammin:
– Toinen mahdollisuus on taloudellinen kasvu. Se helpottaisi tilannetta Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Siihen veisi nopea teknologinen kehitys, joka tuo mukanaan tuottavuusloikan.
Penttilän mukaan maailmanrauhan tae on viime kädessä Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteellisen rauhalliset välit.
Hänen mukaansa rauhan eteen myös tehdään töitä kaiken aikaa.
– On ryhdytty hakemaan ratkaisuja tähän konfliktien sarjaan, jotta ei jouduttaisi siihen, missä oltiin 1930-luvun lopussa.
Raikin mukaan se, millaiseksi uusi maailmanjärjestys lopulta muotoutuu, ratkaistaan Ukrainassa.
– Ukrainan sodan merkitys korostuu siinä, voidaanko säilyttää turvallisuutta koskevat pelisäännöt, sanoo Raik.
Tilanne ei näytä kovin hyvältä, kun pessimismi ja eripura rahoituspaketeista ovat alkaneet murentaa länttä. Raik nostaa kuitenkin esiin hyvänä uutisena tuoreen päätöksen.
– Neuvottelut Ukrainan EU-jäsenyydestä alkavat. Se on historiallinen askel.