Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tällainen on tauti, jonka ensioire voi olla kuolema – pilleri päivässä pelasti Mikko Laineen, 36

Verenpainelääkkeitä käyttää miljoona suomalaista. Asiantuntijoiden mukaan määrän voisi tuplata, sillä aikuisikäisistä suomalaisista verenpaine on koholla kahdella miljoonalla.

Turkulainen Mikko Laine kertoo, miksi aloitti verenpainelääkityksen. Kuva ja video: Ari Welling / Yle

Turkulaisen Mikko Laineen isä kuoli sydäninfarktiin 49-vuotiaana.

Aivan äskettäin toinenkin Laineen sukulaismies kuoli äkillisesti. 36-vuotias Laine alkoi tämän jälkeen mitata verenpainettaan.

Paine pysyi koholla useita viikkoja. Laine marssi lääkäriin, jossa verenpainetauti todettiin ja hänelle määrättiin lääkkeet.

– Lääkäri sanoi, että tosi hyvä kun tulit käymään nyt. Valitettavan usein verenpainetaudin ensimmäinen oire varsinkin miehillä on kuolema. Ja jos ei kuolema, niin infarkti ainakin.

Ennen lääkärikäyntiään Laine oli yrittänyt kiinnittää lisähuomiota ennestään jo varsin terveelliseen ruokavalioonsa. Suolaa kului vähän ja kasviksia paljon.

– Kolmen pienen lapsen isänä koen eläväni melko terveellistä elämää. Liikuttua tulee paljon. Tupakan olen jättänyt vuosia sitten pois ja alkoholin käyttö rajoittuu muutamaan saunaolueen silloin tällöin.

Laine joutuu syömään verenpainelääkkeitä lopun ikäänsä. Hän ei pidä sitä kamalana asiana. Hän ei ole huomannut mitään haittavaikutuksia lääkkeestä.

– En pidä hirveän hankalana sitä, että ottaa yhden tabletin aamulla. Lisäksi lääke maksaa kuukaudessa saman, mitä kupillinen kahvia kahvilassa. Lääkkeestä huolimatta näillä perintötekijöillä varmaan aikanaan kuolen johonkin sydän- ja verisuonitautiin. Toivon mukaan saan kymmeniä terveitä elinvuosia lisää.

Lääkäri alkoi itsekin syödä verenpainelääkkeitä

Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainelääkkeitä päivittäin.

Asiantuntijoiden mukaan määrän voisi tuplata, sillä aikuisikäisistä suomalaista verenpaine on koholla kahdella miljoonalla. Joka toisen yli 30-vuotiaan suomalaisen verenpainearvot ovat korkeammat kuin pitäisi.

Apulaisylilääkäri Kristian Kallio TYKSistä on itsekin syönyt verenpainelääkkeitä yli kymmenen vuotta. Hän myöntää itsekin olleensa aluksi epäileväinen lääkityksen suhteen.

– Nuoresta miehestä saakka verenpaineeni on ollut jonkin verran koholla, mutta säännöllisen lääkityksen aloittaminen ei vaan oikein tuntunut hyvältä ajatukselta. Kun lopulta aloitin lääkityksen, ei ole hetkeäkään ollut semmoinen olo, että jättäisin sen pois.

Apulaisylilääkäri Kristian Kallio on syönyt verenpainelääkkeitä kymmenen vuotta. Kuva ja video: Ari Welling / Yle

Kallion mukaan nykyaikaisilla verenpainelääkkeillä on sivuvaikutuksia hyvin harvoin. Sopiva lääke löytyy yleensä myös sangen helposti.

– En muista omalta uraltani sellaista tilannetta, että mikään lääke ei olisi sopinut. Nykyään on tarjolla niin hyviä lääkkeitä, että sopiva lääke löydetään useimmiten ensimmäisellä yrittämällä.

Kallio myös korostaa sitä, että lääkkeet kehittyvät jatkuvasti. Yhdysvalloissa on kehitetty pistoshoito, joka puolen vuoden välein otettuna laskee verenpainetta pysyvästi.

Verisuonia on myös aivoissa

Usein korkean verenpaineen ajatellaan olevan riski vain sydämelle.

Aivoliiton asiantuntija Sanna Reuna haluaa muistuttaa, että ihmisaivoissa on peräti 600 kilometriä pieniä verisuonia.

– Meidän päälle kohonnut verenpaine on aikamoinen riski. Kun sairaalaan tuodaan aivoinfarktin tai aivoverenvuodon saanut henkilö, kahdeksalla kymmenestä heistä verenpaine on koholla tai hoito ei ole tasapainossa.

Nainen seisoo kuvan keskellä, taustalla pöydällä verenpainemittari.
Aivoliiton asiantuntija Sanna Reuna haluaa muistuttaa, että aivoinfarktipotilailla verenpaine on usein alkanut kohota jo kymmeniä vuosia aiemmin. Kuva: Ari Welling / Yle

Entisajan oppikirjoissa näytettiin kuvia, jossa ihmiskehossa oli verisuonia vain kaulasta alaspäin. Aivoliiton Reuna muistuttaa, että aivot tarvitsevat verta jatkuvasti. Verenkierto kuljettaa aivoille elintärkeitä happea, glukoosia ja muita ravintoaineita.

– Jos verenpaine on pitkään koholla, verisuonet haurastuvat ja toisaalta myös kovettuvat. Hauraina verisuonet ovat tietysti myös paljon herkempiä erilaisille sairauksille, kuten aivoverenvuodoille.

Aivoliiton Sanna Reuna kantaa huolta suomalaisten aivoista